HelHO:2019:3

Rangaistuksen mittaaminen, sakko

Diaarinumero: R 18/401
Antopäivä: 18.4.2019
Ratkaisunumero: 117408

Käräjäoikeuden tuomio 29.12.2018

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Huumausainerikos 12.1.2017 Vantaa

A on laittomasti yrittänyt hankkia ja tuoda Suomeen 0,3 grammaa jauhemaista MDMA:ta. A on tilannut huumausaineen omalla nimellään internetin välityksellä Hollannista postitse toimitettavaksi hänen postiosoitteeseen Poriin. Tulli on takavarikoinut huumausaineen Helsinki-Vantaan lentokentällä.

2. Huumausainerikos 27.3.2017 Helsinki

A on laittomasti pitänyt hallussaan huumausainetta eli 250 millilitraa huumausaineeksi luokiteltua oksikodonia (ankara ryhmä) sisältävää nestemäistä Oxynorm-lääkevalmistetta, jonka hallussapitoon oikeuttavaa lääkemääräystä A:lla ei ole ollut.

Vastaus
Vastaaja A on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn ja antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn. ---

Syyttäjän muu vaatimus
---

Syyttäjän lausuma vastaajan vastineen johdosta
Syytekohdan 2 osalta syyttäjä on katsonut, ettei hallussa pidetyn huumausaineen määrää voida pitää vähäisenä siten, että kyseeseen tulisi huumausaineen käyttörikos. Sillä seikalla, että huumausaine on tullut ainoastaan vastaajan omaan käyttöön, ei ole merkitystä. ---

---

Käräjäoikeuden ratkaisu
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen

Vastaaja A on syyllistynyt niihin rikoksiin, joista syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Syyksilukemisen perusteet
---

Rangaistusseuraamus
Rikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Rangaistusta huumausainerikoksista mitattaessa on teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta arvioitu vakiintuneesti teon kohteena olleen huumausaineen laadun ja määrän perusteella sekä otettu huomioon se, oliko huumausaine ollut tarkoitettu omaan käyttöön vai levitykseen.

Vastaajalla ei rikosrekisterinotteen mukaan ole ollut vankeustasoista huumausainerikosentisyyttä vielä siinä vaiheessa, kun tuomittavana nyt olevat teot on tehty. Vastaajalla on kuitenkin ollut kolme aikaisempaa vankeustuomiota muuntyyppisistä rikoksista, kuten vuosina 2016 ja 2011 tehdyistä ryöstöistä. Viimeisin, alioikeudessa 30.11.2016 tuomittu, hovioikeuden sittemmin vahvistama 1 vuoden 4 kuukauden pituinen vankeusrangaistus on ollut ehdoton. Nyt käsiteltävänä olevat rikokset on tehty pian mainitun tuomionantopäivän jälkeen.

Kouvolan hovioikeuden 29.4.2010 antamassa tuomiossa n:o 416 on vahvistettu, että vahvana kipulääkkeenä käytetty opioidi oksikodoni on huumaustarkoitukseen käytettynä luokiteltavissa erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi, jonka käyttö voi johtaa myrkytyskuolemaan. Hovioikeuden tapauksessa tarkoitetut Oxycontin 20 mg -lääketabletit oli vertailukelpoisten väärinkäyttöannosten perusteella rinnastettu huumaustarkoitukseen yleisesti käytettyihin Subutex 8 mg -tabletteihin.

Sikäli jos 250 millilitraa nestemäistä oksikodonia muunnetaan laboratoriolausunnossa mainituiksi 1 mg:n Oxynorm-tableteiksi vastaajan vastineessa esitetyistä kolmesta eri vahvuudesta (5, 10 ja 20 mg) keskimmäisen perusteella, muodostuisi 10 mg:n oksikodonitablettien määräksi 25 kappaletta, ja vahvimman 20 mg:n vahvuuden perusteella 12,5 kappaletta.

Edellä viitatussa hovioikeuden tapauksessa 20 mg:n oksikodonitabletin oli katsottu vastaavan Subutex 8 mg:n tablettia.

Oikeuskäytännössä ohjeellisesti noudatettavien rangaistustaulukoiden mukaan mittaamisessa pohjaksi otettavien, ex analogia 8 mg:n Subutex-tablettien hallussapidosta seuraisi 12,5 tabletin kysymyksessä ollen tuntuva, noin vähän vajaan 80 päiväsakon mittainen sakkorangaistus. 0,3 grammaa MDMA:ta, johon oli liittynyt maahantuontiyritys, olisi yksittäin tarkasteltaessa käräjäoikeuden arvion mukaan määrän vähäisyyteen nähden yleisen rangaistuskäytännön mukaan sovitettavissa sakoilla. Tähän nähden ja kun vastaajalla ei ole rangaistukseen koventavasti vaikuttavaa huumausainerikosentisyyttä, voidaan rangaistuslajin valinnassa kallistua sakon puolelle. Päiväsakkojen lukumäärä on kuitenkin näissä olosuhteissa määrättävä tuntuvaksi, 100 päiväsakoksi.

---

Tuomiolauselma

Syyksiluetut rikokset

1. Huumausainerikos 12.1.2017
2. Huumausainerikos 27.3.2017

Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
100 päiväsakkoa á 6,00 euroa = 600,00 euroa

Asian on ratkaissut käräjätuomari Johanna Kärävä ja lautamiehet


Hovioikeuden tuomio 18.4.2019

Asian käsittely hovioikeudessa

A:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 6.3.2018.

Valitus

A on vaatinut, että hänelle aikaisemmin tuomitut vankeusrangaistukset, etenkin Satakunnan käräjäoikeuden hänelle 13.10.2017 tuomitsema vankeusrangaistus otetaan rikoslain 7 luvun 6 §:n perusteella huomioon siten, että aikaisempi rangaistus katsotaan riittäväksi seuraamukseksi nyt käsiteltävistä rikoksista tai rangaistusta ainakin alennetaan.

Jos asiat olisi käsitelty yhdessä, nyt käsiteltävillä teoilla ei olisi käytännössä vaikutusta kokonaisrangaistukseen.

Vastaus

Syyttäjäon vaatinut, että valitus hylätään.

A:n syyksi luettujen huumausainerikosten yhteys anastusrikoksiin, joista hänet on aikaisemmin tuomittu, ei ole sellainen, että käräjäoikeuden tuomitsemaa 100 päiväsakkoa voitaisiin pitää kohtuuttomana. Tätä puoltaa rikosten erilaisuus ja niiden laatu. Huumausainerikoksia ei voida pitää samana rikoskokonaisuutena anastusrikosten kanssa, vaikka ajallinen yhteys on läheinen. Huumausaineiden laadun perusteella sakkorangaistusta voidaan myös pitää kohtuullisena. A:lle aikaisemmin tuomitusta kolmesta vankeusrangaistuksesta kahdessa on sitä paitsi otettu huomioon hänelle aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistus.

Hovioikeuden ratkaisu

Aikaisemmat tuomiot

A on tuomittu Satakunnan käräjäoikeuden tuomiolla 17.8.2017 viidestä näpistyksestä, huumausaineen käyttörikoksesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Teot on tehty 6.4.-2.5.2017. Tämän jälkeen hänet on tuomittu saman käräjäoikeuden tuomiolla 13.10.2017 kaikkiaan 53 eri rikoksesta, muun muassa kolmesta törkeästä varkaudesta, 24 varkaudesta, useista näpistyksistä, yhdeksästä maksuvälinepetoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Teot on tehty 30.12.2016.-29.6.2017 eli kuuden kuukauden aikana. Rangaistusta alentavana on otettu huomioon mainittu aikaisempi tuomio.

Tämän lisäksi A on tuomittu Satakunnan käräjäoikeuden tuomiolla 23.11.2017 varkaudesta ja kolmesta näpistyksestä (tekoajat 17.1.-8.3.2017), mutta käräjäoikeuden tuomiota 13.10.2017 on pidetty riittävänä seuraamuksena myös näistä A:n syyksi luetuista rikoksista.

Nyt käsiteltävät rikokset ja niistä tuomittu seuraamus

A:n syyksi on valitetulla ratkaisulla luettu kaksi huumausainerikosta (tekoajat 12.1. ja 27.3.2017). A on tuomittu niistä 100 päiväsakkoon.

Käräjäoikeus on katsonut syytekohdan 2 nestemäisen aineen hallussapidon vastaavan oikeuskäytännön perusteella rangaistusarvoltaan 12,5 Subutex (8 mg) tabletin hallussapitoa. Tästä käräjäoikeuden mukaan seuraisi vajaan 80 päiväsakon rangaistus. Syytekohdan 1 0,3 grammaa MDMA:ta olisi määrän vähäisyyden vuoksi rangaistuskäytännön perusteella sovitettavissa sakolla. Käräjäoikeuden mukaan rangaistuslajin valinnassa voitiin kallistua sakon puolelle, kuitenkin niin, että sakon on oltava tuntuva. Käräjäoikeus ei käsitellyt lainkaan sitä, voidaanko aikaisemmille tuomioille antaa merkitystä rangaistusta alentavana seikkana.

Rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetään, että jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa huomioon myös sakkorangaistusta määrättäessä (KKO 2003:8).

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2003:8 katsonut lausumillaan perusteilla, että rikoksentekijälle aikaisemmin jo tuomitun vankeusrangaistuksen ei tarvitse vaikuttaa samalla painolla sakkorangaistuksen mittaamiseen kuin se vaikuttaa vankeusrangaistuksen mittaamiseen. Korkeimman oikeuden mukaan kynnys sakkorangaistuksen kohtuullistamiseen voidaan pitää varsin korkeana. Kohtuullistaminen tulisi kysymykseen lähinnä silloin, kun sen mittaamisvaikutus olisi huomattava.

Nyt esillä olevat teot olisi voitu käsitellä yhdessä 17.8.2017, 13.10.2017 ja 23.11.2017 käsiteltyjen rikosten kanssa ja niistä olisi voitu tuomita yksi yhteinen vankeusrangaistus.

Neljällä käräjäoikeuden tuomiolla A:n syyksi on luettu kaikkiaan 66 eri rikosta, jotka on tehty puolen vuoden aikana (30.12.2016-29.6.2017). Kysymys on selvästikin samaan rikoskierteeseen kuuluvista rikoksista. Tämä koskee myös nyt käsiteltävää kahta huumausainerikosta. Näin on siitä huolimatta, että kolmella muulla tuomiolla A:n syyksi luetut rikokset ovat lähes kaikki omaisuusrikoksia ja niistä vain kaksi on ollut huumausainerikosta (huumausaineen käyttörikos). Ei ole kuitenkaan perusteltua olettaa, että huumausainerikoksilla ei olisi yhteyttä omaisuusrikosten sarjaan. Näiden erilaisten rikosten yhteyteen viittaa myös se, että A on sittemmin 29.10.2018 Satakunnan käräjäoikeuden tuomiolla tuomittu samana päivänä (13.6.2018) tehdystä näpistyksestä ja huumausainerikoksesta vankeusrangaistukseen.

Hovioikeus katsoo, että aikaisempien, etenkin 13.10.2017 tuomitun yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen huomioon ottamisella olisi vaikutusta mittaamiseen nyt käsiteltävistä rikoksista. Siten kohtuullistamiseen on perusteet.

Käräjäoikeus on tuomitessaan A:n mainittuun yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen jo ottanut rangaistusta alentavana huomioon käräjäoikeuden tuomion 17.8.2017, jolla A on tuomittu kolmeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Kun käräjäoikeus on tuomiollaan 23.11.2017 katsonut, että tuo yhden vuoden kuuden kuukauden vankeusrangaistus on riittävä seuraamus A:n syyksi luetuista kolmesta näpistyksestä ja yhdestä varkaudesta, tämä jossakin määrin vähentää rangaistusten kokonaisvaikutusta, mutta tämä vaikutus ei ole merkittävä.

Hovioikeus katsoo, että ottaen huomioon nyt syyksi luettujen kahden huumausainerikoksen laatu ja se, että kertaalleen on jo katsottu 13.10.2017 tuomittu vankeusrangaistus riittäväksi seuraamukseksi muista rikoksista, tässä tapauksessa ei ole perusteita katsoa aikaisempia vankeusrangaistuksia riittäväksi seuraamukseksi. Ottaen kuitenkin huomioon samaan rikossarjaan kuuluvien rikosten lukumäärä ja niiden läheinen ajallinen yhteys, sakkorangaistusta on syytä kohtuullistaa merkittävästi, jotta kokonaisrangaistusta voitaisiin pitää kohtuullisena. Tähän nähden hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi alentaa A:n rangaistusta niin, että hänet tuomitaan 100 päiväsakon asemasta 50 päiväsakkoon.

Tuomiolauselma

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-2
50 päiväsakkoa á 6,00 euroa = 300,00 euroa
Rangaistusta on alennettu

Muilta osin käräjäoikeuden tuomioon ei ole haettu muutosta.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä
Hovioikeudenneuvos Timo Ojala
Hovioikeudenneuvos Åsa Nordlund

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.06.2019.

 
Julkaistu 3.5.2019