Avgöranden
  • Rikosuhrimaksu – määrääminen

  • Sotilasrikos – tuottamuksellinen palvelusrikos – esteellisyys
    Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate – hallintolaki – palvelusvelvollisuus – sotilaskäsky
    Rangaistuksen määrääminen – rangaistuksen mittaaminen

    Kysymys rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta, hallintolain soveltamisalasta ja esteellisyyssääntelystä. Kysymys myös vähäisyyden arvioinnista (äänestys) ja rangaistuksen mittaamisesta.

    Vastaaja oli toimiessaan merivoimien esikunnan esikuntapäällikkönä osallistunut kunniamerkin esittämiseen hänen puolisonsa sisaren puolisolle. Lisäksi hän oli osallistunut esityksen käsittelyyn tämän nimittämiseksi esikunnan osastopäälliköksi sekä käynyt tämän kanssa kehityskeskustelun ja tehnyt tästä palkan määräytymiseen liittyneen suoritusarvioinnin. Lisäksi vastaaja oli joukko-osaston komentajana toimiessaan hyväksynyt poikansa henkilökohtaisen palkanosaprosentin.

    Hovioikeus katsoi, että hallintolain esteellisyyssääntely on osa ammattisotilaan rikoslaissa tarkoitettua palvelusvelvollisuuden sisältöä. Hallintolaki soveltuu sotilaan henkilökohtaista palkanosaprosenttia koskevan asian käsittelyyn, sotilaan palkanosaan liittyneen kehityskeskustelun ja suoritusarvioinnin tekemiseen, sotilaan osastopäällikön tehtävään esittämisasian käsittelyyn sekä sotilasta koskevaan kunniamerkkiesitykseen ja sen valmisteluun. Näissä toimissa ei ollut kysymys hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä sotilaskäskystä. Hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen neljään tuottamukselliseen palvelusrikokseen.

  • Tuomioistuimen toimivalta
    Oikeussuojan tarve
    Pääkäsittelyn toimittaminen
    Työaikaehto
    Kilpailukykysopimus
    Työehtosopimus
    Työsopimus
    Työtuomioistuimen lausunto

    Kysymys siitä, oliko työntekijän työaikaehto määräytynyt hänen työsopimuksensa nimenomaisen ehdon vai sittemmin kilpailukykysopimuksen perusteella työehtosopimukseen tehdyn työajan pidennyksen mukaan. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta, lausunnon pyytämisestä työtuomioistuimelta, oikeussuojan tarpeesta prosessinedellytyksenä sekä pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

  • Seksuaalirikos
    Törkeä lapsenraiskaus
    Rangaistuksen mittaaminen

    Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä lapsenraiskauksesta neljän vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että rangaistusta oli korotettava viideksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeutta.

  • Törkeä veropetos
    Tullivelka
    Arvonlisävero
    Valmistevero
    Valittajan vastapuoli
    Suomen toimivalta

    A oli saapunut matkakumppaninsa kanssa 5.1.2018 Suomeen Venäjältä pakettiautolla. Pakettiauto oli läpivalaistu, eikä sieltä ollut löytynyt savukkeita. A oli matkakumppaneineen suunnannut pakettiautolla Viroon ja sieltä edelleen muualle Baltiaan. A:n palatessa matkakumppaneineen Virosta Suomeen pakettiautosta oli löydetty 94.500 Valko-Venäjän veromerkein varustettua savuketta kätkettyinä pakettiauton rakenteisiin. Savukkeet oli takavarikoitu Suomen tulliviranomaisten toimesta. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta tullivelan, arvonlisäveron ja valmisteveron osalta.

    Hovioikeus katsoi, että Suomi oli toimivaltainen jäsenvaltio perimään asiassa tullivelan tullikoodeksin 87 artiklan 4 kohdan perusteella sekä valmisteveron valmisteverolain 7 §:n, 8 §:n 2 kohdan sekä 75 §:n 1 momentin perusteella. Sen sijaan hovioikeus ei katsonut Suomen olevan toimivaltainen jäsenvaltio perimään arvonlisäveroa. Näin ollen syyte hylättiin tältä osin.

    Kysymys myös siitä, oliko Suomen valtiota / Tullia pidettävä valittajan vastapuolena, vaikka se ei ollut ollut läsnä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä eikä siten ollut yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Hovioikeus oli pyytänyt Suomen valtiolta / Tullilta vastauksen A:n valitukseen sekä kutsunut Suomen valtion / Tullin pääkäsittelyyn. Pääkäsittelyssä syyttäjä oli luopunut syytteestä arvonlisäveron osalta, minkä johdosta Suomen valtio / Tulli oli esittänyt oman rangaistusvaatimuksen koskien arvonlisäveron osuutta ja lisäksi oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hovioikeus katsoi, että Suomen valtio / Tulli oli vastaamalla valitukseen ja olemalla läsnä pääkäsittelyssä ilmoittautunut valittajan vastapuoleksi hovioikeudessa. Näin ollen Suomen valtiota / Tullia oli pidettävä asiassa valittajan vastapuolena, vaikka se ei ollut vaatinut A:lle rangaistusta käräjäoikeudessa.

  • Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Todistajan kieltäytymisoikeus - Hyödyntämiskielto
    Pahoinpitely

    Asianomistaja A, jolla ei ollut vaatimuksia, oli kieltäytynyt todistamasta pahoinpitelyä koskevassa asiassa, koska hän ja vastaaja B olivat avoliitossa. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli oikeus kieltäytyä todistamasta, koska ei ollut syytä epäillä, ettei hän olisi itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Asiassa ei saanut käyttää näyttönä A:n lääkärinlausuntoon merkittyä lausumaa eikä todistajien C ja D kertomuksia siltä osin kuin he ovat kuulleet A:n kertovan tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. Äänestys.

    Oikeudenkäymiskaari 17 luku 17 §, 18 §, 24 § 2 momentti ja 25 § 2 momentti

  • Työsopimus – Työsopimuksen päättäminen – Työsopimuksen irtisanominen

    Työntekijä, joka oli siirtymässä työnantajansa kanssa kilpailevan yrityksen palvelukseen, oli ilmoittanut irtisanoutumisestaan työnantajalle noin neljä viikkoa ennen irtisanomisilmoituksensa mukaista työsuhteen päättymispäivää, vaikka työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika oli vain kaksi viikkoa. Työnantaja oli katsonut työsuhteen päättyneen, kun irtisanomisilmoituksesta oli kulunut kaksi viikkoa. Hovioikeus katsoi, että irtisanomisaika, jota työntekijä on velvollinen noudattamaan, on vähimmäisaika, eikä estettä ole sille, että työntekijä ilmoittaa irtisanoutumisestaan ennakollisesti tai pidemmällä irtisanomisajalla. Vaikka työnantaja oli katsonut työsuhteen päättyneen ennen irtisanomisilmoituksen mukaista päättymisaikaa, työntekijän työsuhteen perusteetonta päättämistä koskeva kannevaatimus hylättiin, koska työntekijän työsuhde oli päättynyt hänen oman irtisanoutumisensa perusteella.

  • Perinnönjaon moite
    Ositusvaade
    Ositusvaateen menettäminen

    Hovioikeus katsoi, että avioliittolain mukainen oikeus vaatia omaisuuden ositusta avioliiton purkauduttua ei ole sidoksissa määräaikaan eikä ositusvaade siten lähtökohtaisesti vanhene. Ositusvaateen menettäminen voi kuitenkin painavilla perusteilla olla ajan kulumisen ja passiivisuuden vuoksi mahdollista.

  • Sotilasrikos – palvelusrikos
    Kunnialoukkaus – rasistinen ilmaisu
    Todistelu – näytön arviointi
    Rangaistuksen määrääminen – rangaistuksen mittaaminen
    Vahingonkorvaus – kärsimyskorvaus – ihmisarvon loukkaaminen

    Hovioikeus katsoi, ettei jäänyt varteenotettavaa epäilyä, että alokas A oli käyttänyt rasistisesti halventavaa ilmausta alikersantti C:stä varuskunnan ruokalassa, kun C oli kulkenut A:n ohi. Sen lisäksi, että A oli jo käräjäoikeuden katsomin tavoin kielenkäytöllään syyllistynyt palvelusrikokseen, hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen kunnianloukkaukseen. Äänestys.

  • Asuntokauppa – Laatuvirhe - Taloudellinen virhe – Vastuunrajoitus - Kaupan purkaminen

    Kuolinpesä oli myynyt yhden osakkaan lapselle ja tämän puolisolle kuolinpesään kuuluneen asunnon ja autotallin. Ostajat olivat ehdottaneet tarjouksessaan kaupan tekemistä myyjä vastuusta vapauttaen. Kauppakirjan ehdon mukaan ostajilla ei ollut reklamaatio-oikeutta. Kauppakirjan ehtoa reklamaatio-oikeudettomasta kaupasta pidettiin pätevänä eikä ostajilla ollut oikeutta purkaa kauppaa tai saada hinnanalennusta kaupanteon jälkeen ilmenneen piilevän virheen vuoksi.

  • Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma - Maksuvaran laskeminen – Tapaamisoikeuskustannukset

    Velallisen kaksi lasta asuivat tapaamisoikeuden perusteella noin 15 päivää kuukaudessa hänen luonaan. Velkajärjestelyn maksuohjelmassa otettiin maksuvaran vähennyksenä huomioon lasten tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvina kustannuksina kummankin lapsen osalta 25 prosenttia velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä annetun oikeusministeriön asetuksen 4 §:n mukaisista määristä. Vrt. VaaHO:2015:8

  • Ulosotto
    Ulosmittaus
    Perinnöstä luopuminen perittävän kuoleman jälkeen
    Kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksianto kuolinpesälle

    Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että ennen ulosmittausta tapahtunut suullinen tiedoksianto kirjallisesta perinnöstä luopumisilmoituksesta ei voi täyttää ulosottokaaren 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan ja hallintolain 57 §:n 2 momentin vaatimuksia kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle.

  • Turvaamistoimi - Vakuustakavarikko - Turvaamistoimen tarpeettomuus
    Vahingonkorvaus - Valtion korvausvastuu - Ankara vastuu
    Oikeudenkäyntikulut - Kohtuullistaminen - Oikeuden epäselvyys

    Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, ettei vakuustakavarikko ollut ollut tarpeeton, kun asiassa oli selvitetty, että oli tapahtunut petosrikos, jonka seurauksena yhtiölle oli päätynyt rahavaroja. Nämä rahavarat olisi voitu tuomita menetetyksi valtiolle rikoshyötynä, ja niihin oli siten voitu kohdistaa vakuustakavarikko. Hovioikeus arvioi myös valtion korvausvastuun luonnetta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, ettei nykyisen pakkokeinolain säätämisen yhteydessä ollut muutettu valtion korvausvastuun perustetta tuottamusperusteisesta ankaraksi korvausvastuuksi. Lopuksi hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut perusteita oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle. Hovioikeus ei myöskään voinut viran puolesta alentaa yhtiön korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja sillä perusteella, että asia oli ollut oikeudellisesti epäselvä. (Äänestys turvaamistoimen tarpeettomuudesta)

  • Vahingonkorvaus – Valtion korvausvastuu – Korvattava vahinko – Kärsimys
    Euroopan ihmisoikeussopimus – Poliisin toimivaltuudet – Turvallisuustarkastus

    Poliisi oli pysäyttänyt kadulla ennestään rikollisesta menneisyydestä tietämänsä A:n. Hänelle oli tehty turvallisuustarkastus ja häntä oli pidetty poliisiautossa sen aikaa, kun hänelle oli kirjoitettu rangaistusmääräys A:n hallusta löydetyn kääntöveitsen johdosta.

    Kysymys siitä, oliko poliisilla pysäytyshetkellä virkatehtäväänsä liittyvä peruste A:n pysäyttämiseen ja turvallisuustarkastuksen tekemiseen vai oliko A:n ihmis- ja perusoikeuksia kysymyksessä olevalla menettelyllä loukattu valtion korvausvastuun perustavalla tavalla.

  • Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
    Rikoksesta epäillyn kuvan ja nimen julkaiseminen Facebookissa
    Kieltoerehdys
    Loukatun suostumus

    Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että polttoaineen anastamisesta epäillyn henkilön kuvan ja nimen julkaiseminen loukkasi tämän yksityisyyttä, eikä polttoaineautomaattiin kiinnitetty tarra merkinnyt pätevää suostumusta perusoikeutena suojatun yksityiselämän loukkaamiseksi. Teon rangaistavuutta ei poistanut myöskään poliisin edustajan lehdessä esittämä kannanotto, että teosta ei tulisi seuraamuksia.

  • Lähestymiskielto
    Oikeudenkäyntikulut

  • Asunto-osakeyhtiö – yhtiöjärjestyksen tulkinta – äänileikkuri

    Asiassa oli kysymys siitä, oliko asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa äänestettäessä tullut noudattaa asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 13 §:n 2 momentissa säädettyä niin sanottua äänileikkuria vai tuliko asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä tulkita siten, ettei äänileikkurisäännöstä sovelleta yhtiössä.

  • Suomalaisen tuomioistuimen toimivalta - turvapaikanhakija - avioero - lapsen huolto- ja tapaamisoikeus

  • Asumisoikeus - Käyttövastikkeen enimmäistaso

    Kysymys asumisoikeuslain 16 §:n 4 momentin mukaisen asumisoikeushuoneiston käyttövastikkeen enimmäistason määrittelystä sekä siitä, oliko kantajalta peritty käyttövastike ylittänyt tämän tason. Kysymys myös käyttövastikkeen enimmäistason vahvistamista koskevien vaatimusten tutkimisesta.

  • Vuokrasopimuksen purkaminen ja velkomus – Kanteen ennenaikaisuus

    Kun otettiin huomioon, että saatavan erääntyneisyyttä oli pidettävä pääsääntönä suorituskanteen tutkimiselle ja hyväksymiselle ja tästä pääsäännöstä ei ollut asuinhuoneiston vuokraamisesta annetussa laissa poikettu ja saatavan syntyminen oli edellytys suoritustuomiolle, hovioikeus katsoi, että kaupungin vaatimus siitä, että A velvoitetaan suorittamaan päivävuokraa tuomion antamista seuraavan kuukauden alusta lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan oli aiheeton ja ennenaikainen, ja se oli sen vuoksi selvästi perusteettomana hylättävä.

  • Törkeä huumausainerikos
    Törkeä todistusaineiston vääristeleminen
    Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen
    Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

    Tämä ratkaisuseloste sisältää Helsingin hovioikeuden tuomion niin sanotussa tynnyrijutussa, jossa vastaajana on ollut Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä toiminut rikosylikomisario Jari Aarnio.

  • Esteellisyys
    Välimiesmenettely

  • Rangaistuksen mittaaminen, sakko

  • Pesänselvittäjät - EU:n perintöasetus - tuomioistuimen toimivalta - asuinpaikka

  • Oikeudenkäyntikulut – Riidaton velkomusasia – Korkea taksa

    OK Perintä Oy vaati riidattomassa velkomusasiassa velallisen velvoittamista suorittamaan samalla haastehakemuksella kahdelta eri velkojalta siirtyneitä saatavia. Käräjäoikeus velvoitti yksipuolisella tuomiolla velallisen suorittamaan vaaditut pääomat korkoineen ja kuluineen. Hovioikeus katsoi, että saatavia oli kerätty samaan haastehakemukseen useilta velkojilta ja oikeudenkäyntikulut tuli tuomita vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkean taksan mukaisena.

  • Työsuhteen irtisanominen - Liikkeen luovutus

    Yleisradio Oy ja Aito Tehdas Oy olivat 3.9.2014 solmineet sopimuksen liiketoiminnan kaupasta, jolla Yleisradio Oy oli luovuttanut Uusi päivä -ohjelman tuotantoon liittyvän tuotannollis-teknisen liiketoiminnan Aito Tehdas Oy:lle. Yleisradio Oy oli samassa yhteydessä solminut Aito Tehdas Oy:n kanssa palvelusopimuksen teknisten palveluiden tuottamisesta, jonka perusteella Aito Tehdas Oy oli vastannut Uusi päivä -ohjelman teknisten tuotantopalveluiden tuottamisesta.

    Liiketoimintakaupassa Yleisradiolta Aito Tehdas Oy:lle siirtyneet Uusi päivä -ohjelman tuotantoon osallistuneet kolme työntekijää vaativat kanteissaan, että irtisanominen katsottiin työsopimuslain vastaiseksi ja että Yleisradio Oy velvoitetaan suorittamaan korvausta työsopimuksen lainvastaisesta päättämisestä ja laiminlyödystä irtisanomisajan palkasta. Käräjäoikeus katsoi, että Yleisradion ja Aito Tehdas Oy:n järjestelyissä ei ollut kysymys liikkeen luovutuksesta ja että kantajien työsopimukset oli siirretty työsopimuslain vastaisesti ilman heidän suostumustaan Aito Tehdas Oy:lle. Kantajilla oli oikeus korvauksiin työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja laiminlyödystä irtisanomisajan palkasta.

    Yleisradio Oy valitti hovioikeuteen. Hovioikeudessa oli Yleisradio Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, olivatko käräjäoikeudessa kantajina olleiden työntekijöiden työsuhteeseen liittyneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyneet Aito Tehdas Oy:lle työsopimuslaissa tarkoitetun liikkeen luovutusta koskevan säännöstön nojalla.

    Toisin kuin käräjäoikeus oli katsonut, hovioikeuden kokonaisarvio Yleisradio Oy:n ja Aito Tehdas Oy:n järjestelyihin liittyvistä tekijöistä oli, että Yleisradion piiristä oli luovutettu Aito Tehdas Oy:lle Uusi päivä -ohjelman tuotannollis-teknisiä palveluita harjoittanut taloudellinen toiminnallinen kokonaisuus, joka oli säilyttänyt identiteettinsä. Kysymyksessä oli siten työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus, eikä kantajilla ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä eikä oikeutta irtisanomisajan palkkaan. Hovioikeus hylkäsi kanteet. (ään.)

 
Publicerad 29.10.2014