I-SHO:2017:6

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A oli noin vuoden aikana syyllistynyt säännöllisin väliajoin useisiin pääasiassa mietoihin alkoholijuomiin kohdistuneisiin näpistyksiin sekä lisäksi kahteen ryöstöön hänen yritettyä väkivalloin pitää hallussaan kaupasta anastamansa alkoholijuomat ja elintarvikkeet. A oli tehnyt pääosan rikoksista hänelle aikaisemmin vastaavanlaisista rikoksista tuomitun 11 kuukauden ehdollisen vankeuden koeajalla. Ottaen huomioon, että rikosten taustalla oli 23-vuotiaan A:n päihdeongelma, johon hän käräjäoikeuden tuomion jälkeen oli vakavasti otettavalla tavalla pyrkinyt saamaan hoitoa hakeutumalla korvaushoitoklinikalle, A:lle tuomittu rangaistus lievennettiin ehdolliseksi vankeudeksi ja sen ohessa määrättiin yhdyskuntapalvelua.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 2.9.2016

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 17:sta näpistyksestä, näpistyksen yrityksestä, kahdesta varkaudesta ja kahdesta ryöstöstä sekä täytäntöönpantavaksi määräämästään aikaisemmasta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta yhteiseen 1 vuoden 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.5.2017

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että rangaistus lievennetään ehdolliseksi vankeudeksi ja että aikaisempaa ehdollista vankeusrangaistusta ei määrätä täytäntöönpantavaksi tai että rangaistusta joka tapauksessa ainakin alennetaan.

Aiemmassa ehdollisessa tuomiossa syyksi luetut teot ovat olleet samankaltaisia kuin nyt esillä olevassa asiassa. Teot ovat olleet pääosin vähäisiä alkoholijuomiin kohdistuneita omaisuusrikoksia. Hän on jatkanut vastaavanlaisten rikosten tekemistä ehdollisen vankeuden koeajalla. Sekä aiemmassa tuomiossa että nyt esillä olevassa asiassa on ollut myös ryöstön tunnusmerkistön täyttäviä ankarammin rangaistavia tekoja.

Syynä hänen rikoksiinsa on kuitenkin ollut hänen voimakas alkoholi- ja huumeriippuvuutensa. Hän on syyllistynyt anastusrikoksiin saadakseen rahaa alkoholin hankkimista varten. Hän on ollut usean teon aikana voimakkaasti alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän on nyt itse havahtunut tilanteeseensa ja on tällä hetkellä niin sanotussa korvaushoidossa, jossa asiantuntijan valvonnassa pyritään vähitellen pääsemään pois päihdekierteestä. Hänellä on asunto ja hänen elämäntilanteensa on muutoinkin hallinnassa.

Vastaus

Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimusta.

A on syyllistynyt suurimpaan osaa nyt käsiteltävänä olevista teoista sen jälkeen kun hänet on tuomittu vastaavista teoista aiemmin ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hän on tehnyt uusia rikoksia ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajalla ja lyhyen ajan kuluessa tuomiosta. Ehdollisella vankeusrangaistuksella ei ole ollut mitään vaikutusta A:n käyttäytymiseen ja tästä syystä aikaisempi rikollisuus edellyttää ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista ja lisäksi koventamisperusteen soveltamista.

Ehdollisen tuomion täytäntöönpano on perusteltua ottaen huomioon aiemman ja nyt käsiteltävänä olevien tekojen samankaltaisuus ja tekojen ajoittuminen koeajan alkuun. Korvaushoidon aloittaminen ei yksistään riitä perusteeksi tuomita oikeuskäytäntöä selvästi lievempään seuraamukseen.

- - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Kysymys on rangaistuksen mittaamisesta sekä rangaistuslajin valinnasta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä. Mikäli lajivalinnassa päädytään ehdottomaan vankeusrangaistukseen, arvioitavaksi tulee myös kysymys aikaisemman ehdollisen rangaistuksen täytäntöönpanosta.

Rangaistuksen mittaaminen

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistuksen mittaamista koskevan rikoslain 6 luvun 4 §:n yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaan rangaistuksen koventamisperusteena on tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Rikoslain 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 luvun säännöksiä. Pykälän 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

A:n syyksi luetuissa rikoksissa on ollut kysymys siitä, että hän on anastanut myymälöistä vähäarvoista, pääsääntöisesti noin 10-50 euron arvoista omaisuutta. Yleensä kyse on ollut miedoista alkoholijuomista. A on noin vuoden kestäneen ajanjakson aikana 13.4.2015-23.4.2016 syyllistynyt yhteensä 22:een tällaiseen rikokseen, joihin on sisältynyt 17 näpistystä, näpistyksen yritys, kaksi varkautta ja kaksi ryöstöä. A on tehnyt pääosan mainituista rikoksista 30.4.2015 vastaavanlaisista rikoksista saamansa ehdollisen vankeustuomion jälkeen sen koeajalla.

Rangaistuksen koventaminen rikosten uusimisen johdosta perustuu siihen yleisesti hyväksyttyyn ajatukseen (ks. HE 44/2002 vp s. 193-195), että rikosten toistamisen myötä kohtelu ankaroituu. Rikoksensa jo saamastaan varoituksesta huolimatta toistanut henkilö osoittaa piittaamattomuutta oikeusjärjestyksen normeista ja toisten oikeudellisesti suojatuista intresseistä. Samoin uusiminen osoittaa piittaamattomuutta tekijään itseensä kohdistetusta moitteesta ja varoituksesta. Kun rikoslain rangaistukset on tarkoitettu vakavasti otettaviksi, järjestelmän uskottavuuden ylläpito vaatii, että seurauksia asteittain kovennetaan uusimisen jatkuessa.

Toisaalta rikosten uusiminen liittyy usein myös rikoksia suosivaan ja urautuneeseen elintapaan, jossa teot seuraavat toisiaan ilman harkintaa ja niin, että tekijän tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa tapahtumien kulkuun ovat rajoitetut. Yksi uusimissäännösten uudistamisen lähtökohtia vuonna 1976 olikin harkitun ja piittaamattomuutta osoittavan uusimisen erottaminen sellaisesta uusimisesta, jonka lähtösyyt ovat pikemmin tekijän sosiaalisessa avuttomuudessa kuin hänen piittaamattomuudessaan muiden intresseistä.

Ottaen huomioon A:n rikosten suuri lukumäärä ja niiden tekemisen jatkaminen ehdollisesta vankeustuomiosta huolimatta koventamisperusteen soveltaminen on perusteltua. Sen vaikutusta harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että jäljempänä ilmenevin tavoin rikosten taustalla on ollut hänen päihdeongelmansa, johon hän on pyrkinyt saamaan hoitoa, eikä siinä mielessä niinkään harkittu ja suunnitelmallinen piittaamattomuus lain käskyjä ja kieltoja kohtaan. Koventamisperusteen vaikutus ei siten tässä tapauksessa ole erityisen tuntuva.

Näpistysrikoksissa omaisuuden arvo on vaihdellut enimmäkseen muutamasta eurosta 20-30 euroon. Kummassakin varkausrikoksessa omaisuuden arvo on ollut alle 50 euroa. Varkausrikokset on toteutettu siten, että A on tullut myymälään ja avannut sisääntuloportin, jolloin toinen henkilö on päässyt poistumaan myymälästä anastamiensa alkoholijuomien kanssa. Varkauksiin ei ole liittynyt tyypillisistä liikkeissä tapahtuvista näpistyksistä poikkeavaa moitittavuutta.

Syytekohdissa 24 ja 29 tekojen on katsottu täyttävän ryöstön tunnusmerkistön, koska A on myymälästä poistuttuaan väkivalloin pitänyt tai yrittänyt pitää hallussaan anastamansa omaisuuden myymälän henkilökunnan yritettyä ottaa hänet verekseltään kiinni. Kohdassa 24 A on potkaissut voimakkaasti ja lyönyt nyrkillä päähän häntä kiinni ottamaan tullutta myyjää ja tällä tavoin onnistunut pitämään hallussaan myymälästä anastamansa kuusi tölkkiä alkoholipitoisia energiajuomia yhteisarvoltaan 17,94 euroa. Myyjän kertoman mukaan hänen päätänsä oli tämän jälkeen jomottanut, mutta fyysisiä vammoja ei ollut tullut. Kohdassa 29 A on lyönyt kolme kertaa kasvoihin ja purrut vasemmasta kyynärvarresta häntä kiinni ottamaan tullutta myyjää ja tällä tavoin yrittänyt pitää hallussaan myymälästä anastamansa 10 lonkeroa ja ruokaa yhteisarvoltaan 40,75 euroa. Teosta oli aiheutunut myyjälle kipua, mustelmia ja turvotusta.

Rikoslain 31 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan ryöstöstä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä (KKO 2014:87) on ryöstöstä rangaistusta mitattaessa kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, miten vahingollinen tai vaarallinen teossa käytetty väkivalta tai uhkaus on ollut. Kuten ryöstösäännöstä koskevissa lain esitöissä on todettu, ryöstön vaarallisuuden ja paheksuttavuuden kannalta siinä käytetty väkivalta tai uhkaus on olennaisempi tekijä kuin rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvo (HE 66/1988 vp. 97).

Nyt kysymyksessä olevaa niin sanottua ryöstöntapaista varkautta on pidetty tekotavaltaan vähemmän vaarallisena ja moitittavana rikoksena kuin sellaista ryöstön perustapausta, jossa tekijä jo etukäteen suunnittelee ja valmistautuu käyttämään väkivaltaa tai sen uhkaa anastuksen toteuttamiseksi.

Nyt käsiteltävänä olevista rikoksista ankarammin rangaistavia ovat kohtien 24 ja 29 ryöstöt. Rikosten lähtökohdiltaan varkausluonteinen tekotapa ja omaisuuden varsin vähäinen arvo huomioon ottaen kysymys on kuitenkin ryöstörikosten luokassa lievimmästä päästä olevista teoista, kun niissä käytetty väkivaltakaan ei ole ollut vakavaa. Oikeudenmukainen yhteisen rangaistuksen perustana oleva pohjarangaistus on koventamisperuste huomioon ottaen 6 kuukautta vankeutta kohdan 29 ryöstöstä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus kaikista A:n syyksi nyt luetuista rikoksista on 10 kuukautta vankeutta.

Rangaistuslajin valinta

Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevan rikoslain 6 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai sitä pidempi, vähintään 14 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

A on aikaisemmin tuomittu Kymenlaakson käräjäoikeuden 30.4.2015 antamalla tuomiolla vastaavanlaisista rikoksista 11 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A on jatkanut rikosten tekemistä saamastaan tuomiosta huolimatta. Kokonaisuutena arvioiden hänen rikoksissaan on kysymys vajaan kahden vuoden ajanjaksosta 30.7.2014 - 23.4.2016, jolloin hän on säännöllisin väliajoin syyllistynyt yhteensä 36:een pääosin vähäiseen omaisuusrikokseen.

A on syyllistynyt nyt käsiteltävänä oleviin rikoksiin 21-22 -vuotiaana. Niihin rikoksiin, joista on ollut kysymys edellä mainitussa aikaisemmassa tuomiossa, A on syyllistynyt pääosin alle 21-vuotiaana. Asiassa on siten kiinnitettävä myös erityistä huomiota nuoren rikoksentekijän sosiaaliseen tilanteeseen ja rikoksiin syyllistymiseen vaikuttaneisiin syihin.

A:n mukaan rikosten taustalla on ollut hänen alkoholi- ja huumausaineriippuvuutensa. A-Klinikkasäätiön hoitokertomuksen mukaan A on käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen 31.10.2016 hakeutunut hoitoon, jolloin hänen kanssaan on sovittu korvaushoidon aloitusjakso ajalle 22.11.-12.12.2016. Säätiön 14.2.2017 päivätyn todistuksen mukaan A on ollut hoidossa Kouvolan korvaushoitoklinikalla.

A:ta koskevan 5.4.2017 päivätyn seuraamusselvityksen mukaan hänellä on vakituinen asunto ja hänen sosiaalinen tilanteensa on korvaushoidon alkamisen jälkeen vakaampi kuin aiemmin. Hänen ongelmallisen päihteiden käytön tilanteensa on saadun käsityksen mukaan hänen hallinnassaan ja korvaushoitoasiakkuus luo edellytyksiä selvitä mahdollisesta yhdyskuntapalvelusta. Hän on motivoitunut ja halukas suorittamaan rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna säilyttääkseen erityisesti hoitosuhteensa päihdeklinikkaan ja hänellä on ollut voimakas pyrkimys irtautua ongelmallisesta päihteiden käytöstään. A:n itsensä mukaan hän on lopettanut rikosten tekemisen. Soveltuvuusselvityksestä tai rikosrekisterin otteesta ei ilmene uusia rikosepäilyjä tai tuomioita. Seuraamusselvityksen mukaan A:lla on edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta.

Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista tässä tapauksessa puoltaa rikosten suuri lukumäärä ja se, että A jatkanut rikosten tekemistä saamastaan lähes vuoden pituisesta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta huolimatta. Lisäksi aikaisemmassa tuomiossa A:n syyksi luetussa kahdessa ryöstössä on ollut vakavampiakin piirteitä, kun A on käyttänyt uhkaamisessa hallussaan ollutta veistä pitääkseen itsellään myymälästä näpistämänsä alkoholijuomat ja makeiset.

Ehdollista vankeutta puoltaa, että A on ollut rikokset tehdessään vasta 20-22 -vuotias. Rikosten taustalla on ollut hänen ongelmallinen päihteiden käyttönsä, johon hän on esitetyn selvityksen perusteella vakavasti otettavalla tavalla pyrkinyt saamaan apua sekä sitoutunut hoitoon. Hänellä ei ole enää ilmennyt uusia rikosasioita. Suurin osa rikoksista on ollut pieniä omaisuusrikoksia, eivätkä nyt arvioitavana olevat ryöstötkään ole olleet lajissaan niin vakavia, että ne sellaisenaan edellyttäisivät ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. A:lla on taustallaan vain yksi aikaisempi ehdollinen vankeustuomio, joka sekin liittyy siihen samaan päihdeongelmataustaiseen vajaan kahden vuoden mittaiseen rikoksentekoajanjaksoon, josta myös nyt käsiteltävänä olevissa rikoksissa on kysymys.

Puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoo, että ehdollista vankeutta puoltavat seikat ovat tässä tapauksessa painavammat. Ehdollista vankeutta on kuitenkin pidettävä yksinään riittämättömänä rangaistuksena, minkä vuoksi A:lle tuomitaan ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua 40 tuntia.

Koska A on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen, aiempaa ehdollista rangaistusta ei määrätä täytäntöönpantavaksi.

Tuomiolauselma

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

Rangaistusseuraamukset
Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 8, 10, 13, 16-17, 22-27, 29-33, 35, 40, 42-43, 46, 48
10 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika alkaa hovioikeuden ratkaisun antamispäivänä ja päättyy 31.12.2018
Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua 40 tuntia
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Kari Janhunen
Hovioikeudenneuvos Lasse Tamminen
Hovioikeudenneuvos Janne Arvela

Esittelijä:

Hovioikeuden esittelijä Tarja Ylikoski

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.