THO:2018:2

Lähestymiskielto

Diaarinumero: R 17/1225
Antopäivä: 22.12.2017
Ratkaisunumero: 1077

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B oli riidattomasti lähettänyt A:n työnantajalle kaksi viestiä. Hovioikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, vaikka kysymys oli ollut A:han kohdistuneesta muulla vastaavalla tavalla kuin puhelimitse tai kirjeitse toteutuneesta A:n elinpiirin häirinnästä, lähestymiskiellon määräämisen edellytykset eivät kokonaisarvioinnissa täyttyneet.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 26.5.2017

Kiellon hakija ja henkilö, jota on tarkoitus suojata

A

Henkilö, jota vastaan kieltoa on pyydetty

B

- - -

Pyyntö

Hakija A on esittänyt pyynnön vuoden mittaisen laajennetun lähestymiskiellon määräämiseksi itsensä suojaksi henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi.

Hakija on pyytänyt, että vastaaja B määrätään perusmuotoisen lähestymiskiellon lisäksi laajennettuun lähestymiskieltoon siten, että vastaajalta kielletään myös oleskelu hakijan työpaikan - - - (- - -) välittömässä läheisyydessä.

Perusteinaan hakija on lausunut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samana iltana A:n työnantajan Facebook-sivulle oli lähetetty viesti, jossa Y-niminen henkilö oli kirjoittanut A:ta tarkoittaen, että "Kannattaa antaa potkut tolle, jos vielä voi". Viestissä häntä oli paneteltu, solvattu ja hänestä oli esitetty perättömiä väitteitä ja sanottu, että Y:llä on vireillä oikeusprosessi A:ta vastaan. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samana maanantaina noin kello 13 A:n työnantajan asiakaspalveluun oli tullut viesti B-nimiseltä henkilöltä. B oli viestissä esittäytynyt Tallinnassa toimivaksi yrittäjäksi. B oli viestissään panetellut ja solvannut A:ta ja esittänyt A:ta kohtaan perättömiä väitteitä. B oli ilmoittanut puhelinnumeron, joka numerotiedustelun mukaan kuuluu Jyväskylässä asuvalle vastaaja B:lle. On selvää, että edellä tarkoitetut henkilöt - - -, Y sekä - - - ovat vastaaja B:n käyttämiä nimiä.

Lähestymiskielto tulee määrätä, koska vastaaja pyrkii häiritsemään A:n elämää ja saamaan hänet vähintään irtisanotuksi työstään. Koska B on ottanut yhteyttä A:n työnantajaan, asiassa on perusteet määrätä lähestymiskielto koskemaan myös A:n työpaikkaa. - - - - - -

Vastaus

Vastaaja B on vastustanut lähestymiskiellon määräämistä ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana. - - - - - -

Perusteinaan vastaaja on lausunut, että hän on ottanut yhteyttä ainoastaan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran hän on lähettänyt kommentin yrityksen Facebook-sivuille ja toisella kerralla hän on lähettänyt hakijan työnantajalle sähköpostiviestin. Hän ei ole koskaan ottanut yhteyttä hakijaan henkilökohtaisesti. B on myöntänyt olevansa Y, - - - . Kaksi yhteydenottoa ei riitä osoittamaan, että kysymys olisi vakavasta häirinnästä eikä toiminta ole jatkunut missään muodossa. - - - - - -

TODISTELU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Kiellon määrääminen

Määrätään laajennettu lähestymiskielto. - - - - - -

Perustelut

Säännökset

Lähestymiskiellosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto.

Lähestymiskiellosta annetun lain 2 §:n mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Edelleen lain 2 a §:n mukaan kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, rikoksen uhan tai muun häirinnän laatu, mahdollinen toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen.

Lain esitöiden (HE 41/1998) mukaan lähtökohtana rikoksen uhan tai häirinnän olemassaoloa arvioitaessa on itsensä uhatuksi tuntevan oma arvio tilanteesta. Hakijan omat tuntemukset eivät kuitenkaan yksin riitä lähestymiskiellon määräämiseksi, vaan uhka on oltava myös ulkopuolisen henkilön havaittavissa. Kiellon tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon rikoksen uhan tai muun häirinnän laatu ja mahdollinen toistuvuus. Yksittäistä, lähinnä ajattelemattomuudesta johtunutta häiriötä tuottanutta tekoa ei sen sijaan voida yleensä pitää riittävänä perusteena lähestymiskiellolle. Päätöksessä tulee lisäksi arvioida, tulisiko henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, todennäköisesti jatkamaan häirintää tai tekemään itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen, ellei tilanteeseen puututa.

Mikäli perusmuotoista lähestymiskieltoa ei ole pidettävä riittävänä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan saman lain 3 §:n 3 momentin nojalla määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä.

Näyttö ja arviointi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kirjallisena todisteena olevasta D:n hakijalle lähettämästä viestistä ilmenee yhtiölle hakijan rekrytointikuvan yhteyteen saapuneen hakijaa koskeva viesti, jossa yhtiötä vaaditaan antamaan hakijalle potkut. Viestissä viitataan myös siihen, että lähettäjällä ja muutamalla muulla yrittäjällä on käynnissä
oikeusprosessi hakijaa kohtaan. Viestin lähettäjänä oli ollut Y - - - - - -.

Kirjallisena todisteena olevasta viestistä - - - ilmenee, että B:ksi esittäytynyt henkilö on tiedustellut hakijasta tämän työnantajalta ja ilmoittanut hakijan muun muassa jahdanneen heidän asiakkaitaan ja julkaisseen perättömiä viestejä. Viestissä on viitattu myös käynnistettävään rikostutkintaan A:ta koskien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Riidatonta on ollut, että vastaaja B on lähettänyt edellä tarkoitetun D:lta hakijalle saapuneen - - - Y-nimisen henkilön nimissä kirjoitetun viestin ja omalla nimellä kirjoitetun viestin.

Hakija A on kertonut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Hänen rekrytointikuvansa alle kirjoitettu viesti, jonka B oli kirjoittanut Y-nimellä, oli loukkaava ja solvaava sisällöltään. B oli omalla nimellään lähettänyt tämän jälkeen toisen viestin hänen työnantajalleen. A on pelästynyt viestejä, koska hän ei tunne B:tä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja B on kertonut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Hän ei ole koskaan nähnyt eikä puhunut A:n kanssa ennen oikeudenkäyntiä. Y-nimimerkkiä hän käyttää yleisesti Facebookissa, mitä hän ei ole kiistänyt. Hän on tarkoittanut kohdistaa viestit vain hakijan työnantajaan eikä tähän itseensä.

Käräjäoikeus katsoo, että B on riidattomasti lähettänyt hakijan työnantajalle edellä tarkoitetut omalla nimellään ja Y:n nimellä lähetetyt viestit. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus katsoo, että A:ta on uhattu paitsi työpaikan menetyksellä myös hänen henkeensä ja terveyteensä kohdistuvin uhkauksin. - - - - - - . Koska viestejä on kaikkiaan ollut varsin monta ja ne ovat olleet sisällöltään A:n henkilöä koskevia, ei kysymys ole yksittäisestä tai muutoin sallittavasta
menettelystä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Näissä olosuhteissa, - - - - - - , käräjäoikeus katsoo, että lähestymiskiellosta annetussa laissa olevat perusteet ovat olemassa kiellon määräämiseksi B:tä kohtaan. Koska yhteydenotot on pääosin kohdistettu A:n työnantajaan, on asiassa perusteet myös määrätä lähestymiskielto laajennettuna.

Lausutuin perustein käräjäoikeus hyväksyy hakemuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

käräjätuomari Sakari Salminen

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 22.12.2017

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Pirkanmaan käräjäoikeus 26.5.2017 nro 1166

Asia

Lähestymiskielto

Valittaja

B

Vastapuoli

A

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

B on vaatinut, että käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto kumotaan ja hakemus hylätään.

Perusteinaan B on lausunut, että asiassa ei ole edellytyksiä laajennetun eikä perusmuotoisen lähestymiskiellon määräämiselle. Yhteydenotot olivat kohdistuneet A:n työnantajaan, ei A:han itseensä. Hän ei ollut häirinnyt A:ta vakavasti eikä toistuvasti. Hän oli ainoastaan ollut yhteydessä A:n työnantajaan Facebookin kautta 9.5.2017 ja lähettämällä viestin 10.5.2017.

Vastaus

B on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana - - - - - - .

Todistelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Näyttö

Asiassa on riidatonta, että B on kirjoittanut A:n työnantajan Facebook-sivuille A:n rekrytointikuvan yhteyteen seuraavan sisältöisen viestin: " Kannattaa antaa potkut tolle, jos vielä voi. Minulla ja muutamalla muulla yrittäjällä on käynnissä oikeusprosessi tätä henkilöä kohtaan. Voitte kysyä lisää heti kun haluatte, kerron mielelläni enemmän henkilöstä. Toivottavasti ei ole osakas teillä." Viesti ilmenee kirjallisena todisteena olevasta D:n A:lle lähettämästä viestistä. Kirjallisen todisteen mukaan viestin on lähettänyt Y-niminen henkilö. Alkuperäinen viesti on poistettu yrityksen Facebook-sivuilta. Edelleen asiassa on riidatonta, että B on lähettänyt A:n työnantajalle seuraavan sisältöisen viestin: "Terve! Olen B. Olen Tallinnassa toimiva yrittäjä. Onko teillä töissä semmoinen henkilö kuin A? Minä haluaisin ilmoittaa teille hänestä ja tekemisistään. Erityisesti teidän toimitusjohtajan on tärkeää tietää tämä. - - - - millä nimellä nyt esiintyykään on murtautunut asiakkaani sähköpostiin, facebookkiin, on jahdannut meidän asiakkaita ja julkaisee perättömiä viestejä. Hänellä on Ihan selvästi jotain ongelmia. Ottakaa yhteyttä minuun jos haluatte tietää lisää. Hänestä laitetaan tällä viikolla rikostutkinta käyntiin ja tapahtumien ajan hän on ollut teillä töissä. Olen erittäin huolissani tästä kaverista joka hankaloittaa meidän työtä ja kaikkea tekemistä." B on allekirjoittanut viestin, joka ilmenee kirjallisena todisteena esitetystä sähköpostiviestistä E:ltä F:lle. Kirjallisen todisteen mukaan viesti on tullut E:lle A:n työnantajan chatista. E, F ja A työskentelevät samassa työpaikassa.

Todistelutarkoituksessa kuullut A ja B ovat kertoneet ratkaisuun vaikuttavilta osilta hovioikeudessa pääosin kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. A on lisäksi kertonut, että hän oli joutunut selvittelemään asiaa työnantajansa kanssa. Hän oli vasta aloittanut työt kyseisessä yrityksessä ollen koeajalla ja häntä oli pelottanut mahdolliset viesteistä johtuvat seuraukset. - - - - - -

Lain säännökset ja esityöt

Säännökset lähestymiskiellon ja laajennetun lähestymiskiellon määräämisen edellytyksistä ilmenevät käräjäoikeuden tuomion sivulta - .

Käräjäoikeuden tuomion perusteluissa todetun lisäksi lähestymiskieltolain esitöistä (HE 41/1998 vp) ilmenee seuraavaa. Yleisperusteluiden mukaan säännökset eivät rajoittaisi lähestymiskieltoa vain toisensa entuudestaan tuntevien henkilöiden välisiin suhteisiin, vaan kielto voitaisiin uhan ja muiden edellytysten ollessa olemassa kohdistaa esimerkiksi siihen, joka uhkaa tai häiritsee esimerkiksi rahalaitoksen edustajaa tämän päätökseen tai toimenpiteeseen tyytymättömänä. Laajennetulla kiellolla taas torjuttaisiin häirintää, joka ilmenee esimerkiksi niin, että häiritsijä ilman hyväksyttävää syytä toistuvasti ilmaantuu suojattavan henkilön elinpiiriin, esimerkiksi näyttäytymällä asuinalueella tai odottamalla työpaikan ulkopuolella työhön tulo- tai sieltä lähtöaikoina yrittämättä kuitenkaan puhutella tai ottaa suojattavaan henkilöön muulla tavoin yhteyttä. Tällainen käyttäytyminen saattaa joissain tapauksissa perustellusti vaikuttaa uhkaavalta ja siten muodostua suojattavalle henkilölle huomattavaksi häiriöksi, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää sietävän.

Edelleen yleisperusteluiden mukaan kieltopäätöstä tehtäessä tulisi aina ottaa huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat erityiset olosuhteet. Lähestymiskiellon määräämisen edellytysten arvioinnissa taas vaaran olemassaolo tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Vaaran olemassaoloa arvioitaessa tulisikin erityisesti kiinnittää huomiota asianosaisten henkilöiden olosuhteisiin, häirinnän tai uhan laatuun ja sen toistuvuuteen sekä todennäköisyyteen, että rikoksen uhka tai häirintä tulisi jatkumaan, ellei tilanteeseen puututa. Vaaran ei tarvitsisi olla luonteeltaan suoranaista fyysistä uhkaa. Itsensä uhatuksi tuntevan henkilön rauhan häiritseminen esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla tapahtuvalla uhkailulla, solvaamisella tai kiusantekotarkoituksessa tapahtuvalla aiheettomalla seurailulla voisi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Myös puhelimitse, kirjeitse tai muulla vastaavalla tavalla toteutettu häirintä voisi jatkuessaan aiheuttaa lähestymiskiellon määräämisen. Yksittäistä tekoa tai uhkausta ei yleensä voisi vielä pitää riittävänä edellytyksenä kiellon määräämiselle. Asiassa ilmenneitä olosuhteita kokonaisuutena tarkasteltaessa yksittäinenkin teko tai uhkaus voisi kuitenkin olla luonteeltaan sellainen, että kiellon määrääminen olisi perusteltua.

Edelleen esitöiden yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua muuta vakavaa häirintää kuin rikoksella uhkaamista voisi olla esimerkiksi pitkän aikaa jatkunut tai tiheästi sattunut yhteyden ottaminen vailla asiallista perustetta. Kiellon määräämisen
edellytyksiä arvioitaessa tulisi kussakin tapauksessa selvittää ja ottaa huomioon asiaan osallisten henkilökohtaiset olosuhteet, esimerkiksi itsensä uhatuksi tuntevan henkilön ja henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, väliset suhteet.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on vielä arvioitava, onko B:n riidattomasti A:n työnantajalle lähettämissä viesteissä kysymys lähestymiskieltolain 1 §:n 1 momentissa ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta muusta vakavasta häirinnästä ja täyttyvätkö lähestymiskiellon määräämisen edellytykset.

Lähestymiskieltolain säätämisen jälkeen on kehittynyt runsaasti erilaisia viestintäpalveluita ja -tapoja. Nykyisin viestinnässä ei ole aina enää pelkästään kysymys kahdenvälisistä viesteistä ja puheluista, vaan yhteyttä voidaan ottaa muun muassa sosiaalisen median palveluissa esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Tämän kehityksen myötä myös toisen henkilön elinpiirissä tapahtuva häirintä voi olla toteutettavissa helpommin. Erilaisissa sosiaalisen median palveluissa henkilöön kohdistuva häirintä voi saavuttaa lisäksi runsaasti muuta yleisöä ja olla siten haitallisempaa.

B ja A eivät ole tunteneet toisiaan entuudestaan. Toisaalta B on tiennyt A:n työnantajan ottaessaan tähän yhteyttä. A:n työnantajan Facebook-sivuille hänen rekrytointikuvansa yhteyteen kirjoitettu viesti on A:n kannalta sisällöltään negatiivinen. Viestiä on pidetty epäasiallisena myös A:n työyhteisössä ja viesti onkin poistettu yrityksen sivuilta. Myös toisen viestin sisältö on negatiivinen. Kun otetaan erityisesti huomioon molempien viestien henkilöityminen A:han ja se, että toinen viesteistä on kirjoitettu A:n kuvan yhteyteen, voidaan katsoa, että kysymys on ollut A:han kohdistuneesta edellä mainituissa lain esitöissä mainitusta muulla vastaavalla tavalla kuin puhelimitse tai kirjeitse toteutetusta A:n elinpiirin häirinnästä.

Viestit ovat sisällöltään A:n henkilöä koskevia ja ovat hänen näkökulmastaan vakavia tilanteessa, jossa hän on juuri aloittanut työt koeajalla uudessa työpaikassa. Vaikka yhteydenottoja ei ole ollut useita, niiden laatu puoltaisi lähestymiskiellon määräämistä. Lähestymiskieltolain 2 a §:ssä tarkoitettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden kyseiset kaksi viestiä eivät kuitenkaan anna objektiivisesti arvioiden lähestymiskieltolain 2 §:ssä tarkoitettua perusteltua aihetta olettaa, että B tulisi lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla todennäköisesti jatkamaan A:han kohdistuvaa vakavaa häirintää, jos kieltoa ei määrättäisi. Edellytyksiä B:n määräämiseksi lähestymiskieltoon ei siten ole.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan - - - - - ja hakemus hylätään. B vapautetaan käräjäoikeuden määräämästä lähestymiskiellosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Elina Paasivirta

hovioikeudenneuvos Juha Karvinen

hovioikeudenneuvos Virpi Vuorinen


Valmistelija: hovioikeuden esittelijä Emmi Koiranen


Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

 
Julkaistu 9.2.2018  Päivitetty 21.2.2018