THO:2018:4

Vahingonteko

Diaarinumero: R 17/875
Antopäivä: 12.4.2018
Ratkaisunumero: 115755

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Vuokralainen oli vahingoittanut vuokranantajan asuntoa siten, että hänen menettelystään oli riidattomasti aiheutunut 7.165,11 euron vahinko. Hovioikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla aiheutetun vahingon määrää ei pidetty erittäin suurena taloudellisena vahinkona, eikä vuokralaisen syyksi luettu vahingonteko siten ollut törkeä.


PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 21.3.2017

---

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1 Törkeä vahingonteko

30.5.2016 Tampere

A on oikeudettomasti vahingoittanut B:n omaisuutta vuokraamassaan asunnossa osoitteessa --- rikkomalla vessan oven, tuuletusikkunan ja lieden, töhrimällä asunnon pintoja, sekä jättämällä asunnon sotkuiseen kuntoon.

Vahingonteolla on aiheutettu erittäin suurta taloudellista vahinkoa ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

---

Vastaus

A on tunnustanut menetelleensä syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla, mutta hän on katsonut kyseessä olleen perusmuotoinen vahingonteko, koska vahinkojen määrä ei ole ollut suuri. A on kertonut kaikkien vahinkojen aiheutuneen 30.5.2016.

---

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

---

Vastaajan teonkuvauksen mukainen menettely ja aiheutetun vahingon määrä ovat riidattomia. Arvioitavaksi tulee se, onko kyse törkeästä vahingonteosta vai perusmuotoisesta vahingonteosta.

Täsmällistä määrää vahingon "erittäin suurelle määrälle" ei ole annettavissa. Rahamäärän tulkinnassa voidaan tukeutua törkeää varkautta, törkeää kavallusta tai törkeää petosta koskevien säännösten tulkintaan ja soveltamiskäytäntöön. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan törkeän varkaudessa anastetun omaisuuden arvo ylittää 5.000 euroa, törkeässä petoksessa 5.000-7.000 euroa ja törkeässä kavalluksessa 8.500 euroa. Törkeän vahingonteon osalta erittäin suurena taloudellisena vahinkona voidaan oikeuskäytännön perusteella sanoa pidettävän vähintään 7.000 euron määräistä vahinkoa.

---

Käräjäoikeus katsoo, että aiheutettua vahingon määrää on pidettävä erittäin suurena. Vastaaja on toisaalta aiheuttanut vahingot yhtenä päivänä, joka puoltaa pikaistuksissa tehtyä tekoa eikä osoita suunnitelmallisuutta, mutta toisaalta omaisuudelle on aiheutettu monimuotoista vahinkoa. Aiheutetun vahingon määrä ja laatu huomioiden käräjäoikeus katsoo, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

Syyte törkeästä vahingonteosta on teonkuvauksen mukaisesti näytetty toteen.

---

TUOMIOLAUSELMA

---

Syyksi luettu rikos

1. Törkeä vahingonteko

Rikoslaki 35 luku 2 §

30.05.2016


Rangaistusseuraamukset

Vankeus

Syyksi luetut rikokset 1

4 kuukautta vankeutta

Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 120 tuntia.

---

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Elina Ikonen


TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 12.4.2018

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että syyksilukeminen lievennetään perusmuotoiseksi vahingonteoksi ja että rangaistusta alennetaan.

Perusteinaan A on lausunut, että hän ei ole aiheuttanut erittäin suurta taloudellista vahinkoa. Hän ei ollut toiminut suunnitelmallisesti, vaan kysymyksessä oli ollut hetken mielijohde. Tekoa ei ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Käräjäoikeuden arvio erittäin suuresta taloudellisesta vahingosta on oikea. Kokonaisarvostelun osalta syyttäjä on lausunut lisäksi, että asunnon vahingoittaminen on ollut järjestelmällistä ja kohdistunut useisiin esineisiin, mikä osoittaa A:n pyrkimystä suuren vahingon tai haitan aiheuttamiseen.

B ei ole antanut hovioikeuden pyytämää vastausta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeudessa on kysymys ensisijaisesti siitä, onko A:n teonkuvauksen mukaisella menettelyllään aiheuttamaa 7.165,11 euron suuruista vahinkoa pidettävä rikoslain 35 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana erittäin suurena taloudellisena vahinkona.

Säännöksen esitöiden (HE 1988/66 vp. s. 126) mukaan pykälän 1 kohdassa tarkoitettu ankaroittamisperuste liittyy taloudellisen vahingon erittäin suureen määrään objektiivisesti arvioiden. Esitöissä ei ole kuvattu erittäin suuren taloudellisen vahingon määrää tämän tarkemmin.

Korkein oikeus ei ole antanut ennakkoratkaisuja, joissa olisi otettu kantaa törkeään vahingontekoon liittyvään erittäin suuren taloudellisen vahingon määrän alarajaan. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn arvion mukaan oikeuskäytännön perusteella erittäin suurena taloudellisena vahinkona voidaan sanoa pidettävän vähintään 7.000 euron määräistä vahinkoa (teoksessa Keskeiset rikokset, 2014, s. 507). Toisaalta oikeuskirjallisuudessa todetaan, että tarkkoja rahamääriä on mahdotonta ilmaista ja että säännöksen tulkinnassa voidaan tukeutua esimerkiksi törkeää varkautta, törkeää kavallusta tai törkeää petosta koskevien säännösten tulkintaan ja soveltamiskäytäntöön (Martti Majanen - Dan Helenius teoksessa Rikosoikeus, Verkkokirjahylly, päivitetty 18.8.2016). Kouvolan hovioikeuspiirissä vuonna 2007 rangaistuksen mittaamista varten laaditussa selvityksessä törkeän vahingonteon yhteydessä mainitaan vahingon määränä noin 5.000 euroa tai enemmän.

Törkeää velallisen petosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 66/1988 vp. s. 165) on lausuttu, että rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu huomattava hyöty on avoin, arvostusta edellyttävä tunnusmerkki ja että johtoa sen tulkinnalle voidaan saada muiden omaisuusrikosten törkeämpää tekomuotoa koskevien säännösten soveltamisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisun 2015:52 mukaan tämä lainsäätäjän lausuma viittaa siihen, että lakia säädettäessä tarkoituksena on ollut se, että huomattavan hyödyn tunnusmerkin tulkinnan tulisi olla pitkälle samanlainen eri rikosten kohdalla.

Vaikka erittäin suuren taloudellisen vahingon ja törkeää petosta koskevan rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun huomattavan hyödyn käsitteiden sisällöt eivät ole identtiset, voidaan huomattavaa hyötyä koskevaa oikeuskäytäntöä edellä todetun mukaisesti käyttää apuna myös sen arvioimisessa, mitä rahamäärää objektiivisesti arvioiden voidaan pitää rikoslain 35 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna erittäin suurena taloudellisena vahinkona.

Esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2007:102 veropetoksella tavoiteltua ja saatua 14.570,89 euron suuruista hyötyä ei voitu pitää rikoslain 29 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin huomattavana. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2015:52 tekijän tavoittelemaa 10.079,83 euron määräistä hyötyä ei pidetty törkeän petoksen tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla huomattavana.

Hovioikeus toteaa edellä mainituista ratkaisuista ilmenevät oikeusohjeet huomioon ottaen, ettei A:n vuokranantajalleen aiheuttamaa 7.165,11 euron taloudellista vahinkoa voida pitää rikoslain 35 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla erittäin suurena. Edellä lausutun perusteella A:n syyksi luettu vahingonteko ei ole törkeä.

Syyksilukemisen lieventäminen huomioon ottaen A:lle tuomittua rangaistusta on alennettava. A:n aiheuttaman vahingon määrä ja laatu huomioon ottaen rangaistuksen tulee kuitenkin lähtökohtaisesti olla vahingonteosta tuomittua keskimääräistä rangaistusta ankarampi. Oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetusta rikoksesta on kolme kuukautta vankeutta, jonka sijasta hänelle tuomitaan yhdyskuntapalvelua.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA

---

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Syyksi luettu rikos

1. Vahingonteko 30.05.2016

Syyksilukemista on lievennetty.

Rikoslaki 35 luku 1 §


Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 1

3 kuukautta vankeutta

Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 90 tuntia.

Rangaistusta on alennettu.


Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

---

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Kirsi Kanerva

Hovioikeudenneuvos Katariina Sorvari

Hovioikeudenneuvos Atso Sinervo


Hovioikeuden esittelijä Sanna Mäkelä


Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

 
Julkaistu 18.4.2018  Päivitetty 15.8.2018