THO:2018:6

Huumausainerikos, Törkeä huumausainerikos, Tahallisuus, Rangaistuksen määrääminen

Diaarinumero: R 17/1313
Antopäivä: 7.5.2018
Ratkaisunumero: 119502

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 1.6.2017

Puheenjohtaja

Käräjätuomari Timo Hinkkanen

Lautamiehet

Matti Kattainen, Jenni Valtanen

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä Antti Koski

Vastaajat

A

L

Asianomistaja

C

Asia

Törkeä huumausainerikos

Vireille

13.02.2017

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä huumausainerikos
5650/R/0082101/16
Rikoslaki 50 luku 2 §

29.09.2016 Turku

A on laittomasti pitänyt hallussaan 227,6 ml AB-CHMINACA huumausaineliuosta säilyttämällä ainetta mukanaan olleessa repussa. Liuos on ollut pakattuna useaan pieneen pulloon.

AB-CHMINACA huumausaineliuosta on ollut yhteensä 227,6 millilitraa useassa pienessä muovipullossa. AB-CHMINACA aine on ollut liuotettuna johonkin liuottimeen. Pitoisuusmäärityksessä AB-CHMINACA -pitoisuus on ollut 3,5 mg/ml. Fimean lausunnon perusteella tavanomaisena käyttöannoksena voitaisiin pitää noin 0,3 milligramman määrää. Todetun pitoisuusmäärityksen perusteella 1 millilitrassa liuosta on ollut 3,5 mg AB-CHMINACA huumausainetta. Näin ollen kaikkiaan liuoksessa on ollut AB-CHMINACA huumausainetta 796,6 mg (227,6 * 3,5). Yllä todettua 0,3 mg:n arvoa käyttäen saadaan hallussa olleiden käyttöannosten laskennalliseksi yhteismääräksi hieman pyöristettynä 2655 käyttöannosta. Huumasainerikosta on pidettävä törkeänä, koska rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta. Huumausaineen määrä huomioiden sen hallussapidosta on aiheutunut vaara sen leviämisestä myös muiden kuin vastaajan omaan käyttöön.

AB-CHMINACA huumausaineen vaarallisuudesta voidaan liitemateriaalin perusteella todeta siitä aiheutuneen joitakin vakavia kuolemaan johtaneita myrkytyksiä, jotka puolestaan ovat johtuneet liiallisesta annostelusta aiheutuvista rytmihäiriöistä. Aineen käytöstä on ilmennyt vakavia myrkytystiloja, jotka ovat epidemian lailla ilmenneet paikallisesti saatavuuden lisääntyessä. AB-CHMINACA huumausaineen sitoutumiskyky kannabinoidireseptoriin 80 kertaa korkeampi kuin kannabiksen vaikuttavalla aineella THC:llä. Aineen (erityinen) vaarallisuus huomioon ottaen ollaan tälläkin perusteella ainakin melko lähellä törkeää tekomuotoa.

Näin ollen huumausainerikosta on pidettävä törkeänä, koska rikoksen kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta. Rikosta on edeltä ilmenevin tavoin myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

2. Ampuma-aserikos
5650/R/0082101/16
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 §

29.09.2016 Turku

A on ampuma-aselain vastaisesti ilman asiamukaista lupaa pitänyt hallussaan:

-Stalker kaasuasetta pitämällä sitä mukanaan autossa sekä

-4 kpl kiväärin patruunoita, 14 kpl haulikon patruunoita, 38 kappaletta pienoiskiväärin patruunoita, 21 kpl 9 mm patruunoita ja 112 kpl 22 mm patruunoita pitämällä niitä mukanaan autossa.

Ampuma-aselain 2 §:n mukaan ampuma-aseella tarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita siten, että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.

3. Pahoinpitely
5650/R/0084426/16
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

05.10.2016 Turku

A on tehnyt asunnossaan ruumiillista väkivaltaa C:lle lyömällä tätä nyrkillä useampia kertoja kasvoihin/pään alueelle aiheuttaen menettelyllään C:lle :

-kipua,

-kasvoihin/päähän useaan kohtaan kohoumia,

-otsalle ihonalaista mustelmaa sekä

-hiusten lähtemistä.

4. Ampuma-aserikos
5650/R/0084426/16
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

05.10.2016 Turku

L on ampuma-aselain vastaisesti ilman asiamukaista lupaa pitänyt hallussaan Anschutz -pienoiskivääriä sekä siihen kuuluvia patruunoita 4 kpl säilyttämällä niitä asunnossaan.

Syyttäjän muut vaatimukset

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdissa 2 ja 3

Vastaaja A on velvoitettava korvaamaan valtiolle mahdolliset todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Lääkärintodistuspalkkio syytekohdassa 3

Vastaaja A on velvoitettava korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 25,73 euroa.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 3

Vastaaja A on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 4

Vastaajat A ja L on yhteisvastuullisesti velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 3

Asianomistaja C on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta, särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sisältäen tilapäisen kosmeettisen haitan 1.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 5.10.2016 lukien.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Koventamisperuste

Syytekohdat 1 - 4

Vastaaja A:lle rangaistusta mitattaessa on koventamisperusteena otettava huomioon hänen aikaisempi rikollisuutensa, koska sen ja uuden rikoksen suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

A:n syyllistyminen mainitunkaltaiseen rikollisuuteen on ollut kokonaisrikollisuuden ohella tiheää.

Rikoslaki 6 luku 5 § (2003/515)

Vastaus

Syytekohta 1

A on tunnustanut pitäneensä hallussaan 227,6 ml Ab-CHIMINACA huumausaineliuosta pienissä pulloissa. A on kiistänyt teonkuvauksessa esitetyt laskelmat käyttöannosten määristä. Huumausaineliuos on ollut säilöttynä 50 pieneen pulloon. A:n käsityksen mukaan jokainen pieni pullo on vastannut yhtä käyttöannosta eli käyttöannoksia on ollut vain 50 kpl. A on kiistänyt, että kyse olisi ollut suuresta määrästä tai erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Teko ei ole ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. A on tunnustanut syyllistyneensä perusmuotoiseen huumausainerikokseen.

Syytekohta 2

A on tunnustanut pitäneensä kaasuaseen ja patruunat hallussaan. A:n käsityksen mukaan kaasuase oli starttipistooli eikä ampuma-aselaissa tarkoitettu ampuma-ase. A:lla ei ole ollut tiedossa, että aseella voisi ampua ylipäätään siten, että ammus lentäisi piipusta. A ei ole ollut tietoinen, että pistoolilla olisi ollut joku muu tarkoitus kuin äänen tuottaminen. A on tunnustanut patruunoiden osalta syyllistyneensä ampuma-aserikokseen.

Syytekohta 3

A on kiistänyt syytteen kokonaisuudessaan. A ei ollut tehnyt mitään väkivaltaa C:lle.

C:n korvausvaatimuksen A on kiistänyt perusteeltaan ja paljoksunut sitä 300 euroa ylittävin osin.

Syytekohta 4

A on kiistänyt syytteen. Hän ei ollut pitänyt hallussaan ampuma-asetta eikä ollut tiennyt sen olemassaolosta. A oli muuttanut asuntoon päivää aikaisemmin eikä ollut tiennyt, mitä asunnossa on ollut.

L on ilmoittanut, että ase on ollut hänen asunnossaan ja hallinnassaan ja myöntänyt syytteen oikeaksi. L ilmoitti, ettei A ole asiaan osallinen.

Todistelu

Syytekohta 1

Kirjalliset todisteet

- pöytäkirja takavarikosta / muusta haltuunotosta
- lausunto KRP 26.10.2016
- lausunto KRP 16.11.2016
- lausunto ja ehdotus FIMEA
- ehdotus ja arviointilomake FIMEA

Henkilötodistelu

- todistaja F
- vastaaja A todistelutarkoituksessa
- vastaaja L todistelutarkoituksessa

Syytekohta 2

Kirjalliset todisteet

- pöytäkirja paikanetsinnästä
- valokuvaliite
- lausunto G

Henkilötodistelu

todistaja G

Syytekohta 3

Kirjalliset todisteet

- lääkärinlausunto
- lasku
- syyttämättäjättämispäätökset 8.2.2017
- takavarikkopöytäkirja 6.10.2016

Henkilötodistelu

- asianomistaja C todistelutarkoituksessa
- todistaja K
- vastaaja A todistelutarkoituksessa
- todistaja E

Syytekohta 4

Kirjalliset todisteet

- pöytäkirja kotietsinnästä ja takavarikosta / muusta etsinnästä ja haltuunotosta

Henkilötodistelu

- todistaja K
- asíanomistaja C todistelutarkoituksessa
- vastaaja L todistelutarkoituksessa

Tuomion perustelut

Kohta 1

Henkilötodistelu

L on kertonut, että häneltä oli takavarikoitu samaa ainetta, mistä nyt on kysymys ja hänet oli tuomittu siitä. Samoja pulloja oli ollut myös A:lla. Ne oli tilattu samaan aikaan. Yhdestä viiden millilitran pullosta oli saanut noin 7 imua sähkötupakasta. Vaikutus oli lyhytaikainen, pullo riitti noin puolesta tunnista tuntiin. Kun ainetta ottaa sähkötupakalla, yhden imun vaikutus on noin 5-10 minuuttia ja sen jälkeen oli pitänyt ottaa uusi imaisu. Vaikutus on samankaltainen kuin kannabiksella, mutta lyhytaikainen. Vaikutus oli tullut nopeammin kuin kannabiksesta ja se oli hiukan erilainen. L ei käytä kannabista, eli hänellä ei ollut toleranssia. Aine ei ollut erityisen vahvaa. Yksi pullo oli kestänyt puolesta tunnista tuntiin.

Pullot olivat pieniä, niihin oli mahtunut noin 5 millilitraa nestettä. He olivat tilanneet ainetta Virosta, nyt kysymyksessä olevat pullot olivat yhteistilaus A:n kanssa. Tilaus oli tullut varmaankin postin kautta. L ei muista mitä kautta tilaus oli tehty. Varmaankin Tor-verkosta, sieltä aineita oli yleensä tilattu. Pullo oli maksanut 5 tai 10 euroa. L ei muista miten tilaus oli maksettu. He olivat tilanneet sähköröökipilveä. Aine oli öljymäistä. Tilauksen koko oli ehkä 70 pulloa, L ei muista oman tilauksensa määrää.

A on kertonut, että hän oli tilannut ainetta nettikaupasta, jossa myytiin hedelmänmakuista öljyä, joka oli tarkoitettu sähkösavukkeisiin. Vaikutuksen oli pitänyt olla rentouttava. Yhdessä pullossa oli ollut 5 millilitraa ja pullo oli maksanut 5 euroa. Pullo tyhjennettiin kerralla sähkösavukkeeseen. Yhden pullon polttaminen oli kestänyt noin tunnin ja sen vaikutus oli jatkunut vain joitakin minuutteja sen jälkeen kun polttaminen lopetettiin. Syyttäjän mukaan pullossa on ollut noin 50 käyttöannosta, mikä tuntuu kummalliselta, koska yksi pullo poltettiin noin tunnissa. A ei tiedä mihin väitteet vaarallisuudesta perustuvat. Yhdestä pullosta sai yhden käyttöannoksen, eli A oli noin tunnin päihtyneenä yhdestä pullosta. Jos aine olisi ollut jauhetta, niin sitä olisi ollut alle gramma. Viidellä eurolla saisi ostettua hyvin suuren määrän käyttöannoksia ja mikään huume ei ole niin halpaa. Vaikutus oli nopea, mutta se meni myös nopeasti ohitse. Aineen vaikutus oli rentouttava ja kannabiksen kaltainen. Käyttöannosten määrä on laskettu väärin, grammasta tulisi melkein 3000 käyttöannosta ja mikään huumausaine ei ole niin vahvaa.

Huumausaine oli tilattu omaan käyttöön, mutta se oli jäänyt käyttämättä koska vaikutus ei ollut sellainen, mitä huumausaineista haetaan. A oli tilannut aineen netistä, ja sen piti olla laillinen. Kauppa taisi olla Liettuassa. A:n käyttöannos amfetamiinissa on 0,2 grammaa. A oli maksanut aineen Liettuassa olevalle tilille. A ei muista verkkokaupan nimeä, koska aikaa on kulunut. Aine oli ollut öljyä.

F on kertonut, että hän on ollut Fimeassa töissä 11 vuotta ja alalla töissä kohta kaksikymmentä vuotta. Hänen tehtävänään on muuntohuumeiden seuranta ja valvonta ja hän on väitellyt farmaseuttisesta kemiasta. AB-CHMINACA on luokiteltu Suomessa huumeeksi 28.9.2015 ja sitä on tavattu ensimmäisen kerran maailmalla vuonna 2014. Haittatapahtumia oli alkanut ilmaantua muualla Euroopassa, minkä vuoksi aine luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa. Tämä aine oli aiheuttanut aika paljon yliannostus ja myrkkytystapauksia Virossa ja Yhdysvalloissa. Molekyyli on patentoitu vuonna 2009, mutta sille ei ole löytynyt lääkinnällistä käyttötarkoitusta. Aine on kehitetty kannabisreseptorien ärsyttämiseksi ja sen vuoksi käyttötavat ja vaikutukset ovat samantyyppiset kuin kannabiksella. Ainetta käytetään polttamalla esimerkiksi sähkötupakan avulla. Aine on jauhetta, joka on yleensä liuotettu johonkin jolloin sitä käytetään sähkösavukkeen avulla tai kasvisrouheeseen sekoitettuna.

AB-CHMINACA:n vaikutus on kannabiksen kaltainen, mutta haittavaikutuksiltaan paljon vaarallisempaa, koska siinä ei ole kannabiksen sisältämiä psykoosilta suojaavia tekijöitä. Tästä aineesta on rajallisesti tietoa saatavilla, koska kun se on hylätty lääkemolekyyleinä. Kun väärinkäyttöä alkaa tulla, niin maailmalta kerätään tietoa. Lisäksi seurataan käyttäjien kertomuksia ja vaihdetaan tietoa asiantuntijaverkoston kesken. Käyttäjät kirjoittavat verkossa toisilleen aineiden käyttämisestä ja miten niiden haittoja voidaan vähentää. Joitakin tieteellisiä tutkimuksia on julkaistu ja tietoa on tullut siitä, että aineen käyttö on lisääntynyt ja se on noussut tarkempaan seurantaan. Aine on alkanut olla niitä haitallisimpia ja näkyvimpiä.

Käyttöannoksen määrä on määritetty tieteellisten kokeiden perusteella ja vertaillen muihin synteettisiin kannabinoideihin sekä käyttäjien antamien tietojen perusteella. Ei ole tullut uutta tietoa kirjalliseen lausuntoon verrattuna käyttöannoksen osalta. Käytöstä on jo aika paljon tietoa ja tieto on linjassa keskenään. Kun toleranssi kasvaa, on voitu käyttää suurempiakin annoksia, mutta niihin on suhtauduttava varauksella.

Yhdessä pullossa on ollut noin 15mg ainetta ja se on kerrottu käytetyn tunnin kuluessa. Polttamalla tämä tuntuu suurelta annokselta, nielaisemalla se on mahdollista. Määrästä ei pitäisi tulla merkittäviäkin haittavaikutuksia. Ihmiset reagoivat eri tavalla aineeseen. Jos aine on hengitetty huonosti, niin on mahdollista että on käytetty tämän verran, mutta se ei ole tavanomainen käyttöannos. Tutkimustuloksia voidaan verrata jonkin verran samanlaisten aineiden osalta.

Vaikutukset ovat kirjallisuuden perusteella samantyyppisiä kuin kannabiksella eli spontaania naureskelua, euforiaa, sydämen syke kasvaa ja korkeammilla annoksilla syke laskee. Liikkumisen vaikeutumista ja käytöshäiriöitä. Vaikutusaika on kannabiksen kanssa suunnilleen sama, ehkä tässä synteettisessä vähän lyhyempi.

Väärän annostelun vaara on suuri, koska aine voi olla epätasaista. Tutkitut pitoisuudet ovat aika puhtaita, mutta valmiit tuotteet ovat usein usean eri synteettisen kannabinoidin sekoitusta. Ainetta on myyty jauheena ja myös hasislevyinä, kaikki muodot ovat käytössä.

Haittavaikutukset ovat toksikaatiossa sydämenlyöntitiheyden harvenemista, kouristelua, alilämpöä, tajunnan menetystä, oksentelua ja käytöshäiriöitä kuten aggressiivisuutta. Kuolemantapauksia on ollut jonkin verran, mutta aika vähän. Niitä on kuitenkin sen verran, että kansainvälisestikin aineesta on kiinnostuttu. Analyysit ovat vielä kesken sen suhteen, että missä tapauksessa on aiheutunut hengenvaara ja missä on aiheutunut kuolema. Aine on vaarallinen, koska käyttöannokset ovat niin pieniä, mikä aiheuttaa yliannostuksen riskin. Synteettiset kannabinoidit vaikuttavat käyttäjiin eri tavalla kuin kannabis ja aiheuttavat paniikkia, pelkotiloja ja agressiivisuutta.

Vaikutusaika riippuu käyttötavasta, hengittämällä vaikutus kestää pari tuntia. F ei osaa sanoa mikä on kannabiksen ja nyt kysymyksessä olevan aineen vaikutusajan ero. On mahdollista, että kannabiksen vaikutus kestää kauemmin.

Tavanomainen käyttöannos on kertakäyttöannos ja on mahdollista, että esimerkiksi tunnin sisällä voidaan ottaa uusi annos. Voi olla että käyttö kestää kymmenen minuuttia ja sen jälkeen lopettaa. Se on katsottu käyttöannokseksi. Tämä perustuu siihen, miten aineen käyttäjät neuvovat toisiaan ja mitä tietoa aineen vaikutuksista on saatu.

Ainetta on kuvailtu käytetyn jopa 1 milligrammaan asti polttamalla, mutta sen jälkeen on tullut selvästi vakavia haittavaikutuksia. Tapauksessa, jossa oli käytetty 2 milligrammaa, oli käyttäjä raportoinut ja varoittanut muita, että määrä oli aivan liikaa. Pohjois-Amerikassa on raportoitu yliannostuksia ja vakavia haittatapahtumia ja myrkytyksiä. Yhtään kuolemantapausta ei kuitenkaan ollut. Virossa oli myös laajempi epidemia, jossa ei ollut yhtään kuolemantapauksia. Joitakin tieteellisiä tutkimuksia on joissa on kuolemantapauksia ja aine on raportoitu myötävaikuttavana tekijänä. Yleensä on ollut kysymys yhteiskäytöstä.

Väärinkäyttöannoksien suuruudesta ei ole oikein tietoa, koska käyttäjä ei yleensä tiedä mitä on käyttänyt ja mikä aineen pitoisuus on ollut. Mitä kuumemmalla höyrystetään, sitä enemmän saadaan aineetta irti. Myös sähkötupakkakäytössä on ollut annosteluun liittyviä ongelmia.

Kannabinoidit ovat rasvaliukoisia ja ovat hankalia imeytymään, jos vatsan sisältö on sopiva. On raportoitu myös isoja käyttöannoksia, nämä ovat uusia aineita ja niistä tiedetään vähän. Käyttöannos muodostuu subjektiivisten kokemusten ja vaikutusten perusteella, voi olla, että uutta tietoa tulee. Mieluummin käyttöannoksia katsotaan pieneksi, jotta ei tule käytettyä liikaa.

Onko AB-CHMINACA erittäin vaarallinen huumausaine?

Syyttäjä on vedonnut siihen, että AB-CHMINACA-huumausaineen virheellisestä annostelusta aiheutuu hengenvaara ja koska käyttöannos on pieni, virheellisen annostelun riski on suuri.

Rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan erittäin vaarallisena huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara.

Lain esitöiden mukaan aineen yliannostuksesta johtuvaa kuolemanvaaraa arvioidaan tavallisen käytön yhteydessä, ei erikseen niin sanottuun sekakäyttöön liittyen. Esitöissä todetaan, että 5 §:n 2 momenttia on tarkoitus tulkita aineen ominaisuuksia koskevan tiedon perusteella (HE 180/1992 vp s. 26).

Fimean lausunnoissa todetaan, että kuolemaan johtaneet myrkytykset ovat johtuneet AB-CHMINACA:n liiallisesta annostelusta aiheutuvista sydämen rytmihäiriöistä. Lausunnon laatinut F on kuitenkin kertonut, että Yhdysvalloissa tai Virossa, joissa aineen käyttöä oli ollut epidemian omaisesti, ei todettu yhtään kuolemantapausta, joka olisi voitu liittää yksin AB-CHMINACA:n yliannostukseen. Kuolemantapauksissa on ollut hänen mukaansa yleensä kysymys yhteiskäytöstä. Asian arviointia vaikeuttaa F:n mukaan se, että myrkytystapauksissa on vaikea selvittää mitä aineita henkilö on käyttänyt ja mitkä ovat olleet niiden pitoisuudet. Kun otetaan lisäksi huomioon, että F:n kertomuksen mukaan aine vaikuttaa kannabisreseptoreihin ja sen vaikutukset ovat kannabiksen kaltaiset, käräjäoikeus katsoo, että asiassa on jäänyt epäselväksi, aiheutuuko AB-CHMINACA:n virheellisestä annostelusta hengenvaara. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että AB-CHMINACA olisi erittäin vaarallinen huumausaine.

AB-CHMINACA ja käyttöannokset

Ratkaisussa KKO 2014:34 (kohta 10) on todettu, että tavanomainen käyttöannos tarkoittaa lähtökohtaisesti sellaista kerta-annosta, jota voidaan pitää keskimääräisenä tai tyypillisenä kysymyksessä olevan huumausaineen käytössä. Käyttöannoksen suuruuteen voivat osaltaan merkittävästi vaikuttaa käyttäjälle tottumisen myötä syntyvä sietokyky sekä se tapa, jolla huumausainetta käytetään. Eri käyttötavoilla huumausaineen imeytyminen elimistöön ja aineen vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Huumausaineen edelleen luovuttamisen käsittävissä teoissa edellä mainitut käyttäjään ja käyttötapaan liittyvät yksilölliset seikat eivät yleensä ole luovuttajan kontrolloitavissa. Pääsääntöisesti tällaisia käyttäjäkohtaisia eroja ei siten voida ottaa huomioon, vaan arvioinnin tulee perustua tavanomaisesti huumausainekäytössä toteutuvaan käyttöannokseen. Jos jatkuva käyttö lisää olennaisesti käyttöannosta, arvioinnissa voidaan ottaa huomioon sekä tavanomaisen käytön että jatkuvan käytön kerta-annos (KKO 2006:82). Jos huumausaineen käytössä esiintyy yleisesti erilaisia käyttötapoja, on syytä ottaa huomioon kaikki tällaiset käyttötavat. Mikäli jokin käyttötapa on tietylle huumausaineelle selvästi tyypillisin, voidaan tavanomainen käyttöannos arvioida sen perusteella (KKO 2006:59). Käräjäoikeus toteaa, että käyttöannos riippuu käyttäjästä, käyttäjän tottumisesta aineeseen sekä käyttötavasta, jolloin lopputulos on aina arvio, jolla pyritään oikeaan suuruusluokkaan.

Asiassa on kirjallisilla todisteilla näytetty, että A:n repussa oli ollut 50 pientä muovipulloa, jossa oli ollut nestettä, jossa oli ollut AB-CHMINACA:a sisältävää nestettä noin 4,5 millilitraa. Pitoisuusmäärityksellä on näytetty, että nesteen pitoisuus oli ollut 3,5 mg yhdessä millilitrassa. Siten AB-CHMINACA huumausainetta on ollut yhteensä 796,6 milligrammaa. A on katsonut, että nämä seikat ovat riidattomia.

A on kertonut, että yksi käyttöannos olisi yksi pullollinen ainetta. Yhdessä pullossa on siten ollut noin 16 milligrammaa AB-CHMINACA-huumausainetta. L on puolestaan kertonut, että yhdestä puollosta oli saanut noin seitsemän imaisua kun sitä oli käytetty sähkötupakassa. Kirjallisena todisteena esitettyjen Fimean lausunnoissa käyttöannoksena pidetään 0,1-0,25 milligrammaa, vahvempaa päihtymystä tavoiteltaessa 0,25-0,4 milligramma. Esimerkkinä on mainittu kokeneen kannabiksen käyttäjän käyttäneen ainetta sähkösavukkeen avulla 0,3 milligramman annoksena. Todistajana kuultu Fimean asiantuntija F on kertonut, että arviot käyttöannoksesta eivät ole muuttuneet viimeisimmästä lausunnosta. Syyttäjän esittämän kirjallisen todisteen perusteella ainetta on myyty Tor-verkossa ja myynti-ilmoituksessa käyttöannokseksi mainitaan 0,2-1 milligrammaa ja kehotetaan aloittamaan kokeilut varovasti.

A:n ja L:n kertomuksia ei voida pitää kovin luotettavina, koska heillä on intressi kuvata aineen käyttöannosta mahdollisimman suureksi. Lisäksi heidän kertomansa käyttöannokset ovat moninkertaisia muuhun todisteluun nähden. A:n ja L:n kertomuksilla ei ole sen vuoksi merkitystä käyttöannoksen arvioinnin kannalta.

Muun näytön perusteella alin käyttöannos voisi olla noin 0,2 milligrammaa ja kun arvioidaan suurinta annosta, F:n kertomuksen ja Tor-verkossa olleen myynti-ilmoituksen perusteella se voisi olla enintään 1 milligramma. Kuten edellä on todettu, käyttöannosta arvioitaessa sen tulisi olla tyypillinen tai keskimääräinen käyttöannos, jossa on otettu huomioon tavanomaisen käytön ja jatkuvan käytön kerta-annos. Siten poikkeuksellisen suuret tai pienet käyttöannokset eivät tule kysymykseen. Kysymys on rikosasiasta, joten käyttöannosta arvioitaessa on sen määrän oltava ennemmin vastaajalle edullinen eli liian suuri kuin liian pieni. Fimean lausuntojen, F:n kertomuksen ja myynti-ilmoituksen sekä rikosasioissa noudatettava varovaisuuden periaatteen perusteella käräjäoikeus katsoo, että käyttöannoksen määräksi on arvioitava 0,5 milligrammaa. Koska AB-CHMINACA-huumausainetta on ollut yhteensä 796,6 milligrammaa, saadaan käyttöannosten määräksi noin 1.600.

Törkeä vai tavallinen huumausainerikos

Asiassa on kysymys siitä, onko 1.600 käyttöannosta AB-CHMINACA-huumetta pidettävä rikoslakin 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta.

Korkein oikeus on todennut useissa ennakkopäätöksissään (muun ohella KKO 2006:58, KKO 2009:53, KKO 2011:108), että huumausaineen määrää voidaan suuntaa-antavasti arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineen tavanomaisen käyttöannoksen avulla. Se, mitä on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta, vaihtelee huumausaineittain ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta (ks. myös HE 180/1992 vp s. 22).

F:n kertomuksen perusteella AB-CHMINACA-huumeen vaikutukset muistuttavat kannabista, mutta siitä puuttuu joitakin kannabiksessa olevia aineita, jotka suojaavat psykoosilta. Lisäksi F on kertonut, että erityisesti aineen psyykkiset haittavaikutukset ovat kannabista voimakkaampia. Kun vielä otetaan huomioon, että aineen yliannostuksen riski on sen voimakkuudesta johtuen huomattavasti kannabista suurempi, AB-CHMINACAa voidaan verrata muista huumausaineista hasiskseen, mutta sitä on pidettävä sitä jonkin verran vaarallisempana. Hasiksen osalta oikeuskäytännössä on pidetty törkeän huumausainerikoksen rajana noin kiloa, josta saadaan 2.000-3.000 käyttöannosta. Nyt kysymyksessä olevasta erästä on edellä katsottu saatavan noin 1.600 käyttöannosta. Koska AB-CHMINACAa on suuremman yliannostusriskin ja sen kemiallisen koostumuksen vuoksi pidettävä vaarallisempana kuin hasis, käräjäoikeus katsoo, että 1.600 käyttöannosta on suuri määrä. Rikosta on myös kokonaisuutena pidettävä törkeänä käyttöannosten suuren määrän ja aineen vaarallisuuden perusteella.

Tahallisuus

Tuomitseminen tahallisesta rikoksesta edellyttää, että tekijä on joko tietoinen kaikista rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvista seikoista tai että hänen voidaan katsoa ainakin pitäneen niiden olemassaoloa varsin todennäköisenä. A:n tuomitseminen törkeästä huumausainerikoksesta edellyttää siten muun ohella, että hän on pitäneet vähintäänkin varsin todennäköisenä, että hänen hallussaan on ollut suuri määrä huumausainetta.

L:n kertomuksella on näytetty, että A oli tiennyt tilaavansa kannabiksen kaltaista ainetta verkkokaupasta. Ottaen huomioon A:n rikosrekisteristä ilmenevän huumausainerikollisuuden ja hänen kertomuksensa siitä, että hän on ollut huumeiden kanssa tekemisissä yli kaksikymmentä vuotta, ei ole uskottavaa, että hän ei olisi ollut tietoinen tilaamaansa aineen pitoisuudesta tai sen tyypillisestä käyttöannoksesta. A:n on siten täytynyt pitänyt varsin todennäköisenä, että hänen hallussaan on ollut vähintään toista tuhatta käyttöannosta, eli suuri määrä huumausainetta.

Syyksilukeminen

Syyksilukeminen on syytteen mukainen siten muutettuna, että käyttöannoksena on pidettävä 0,5 milligrammaa ja käyttöannosten määrä on ollut noin 1.600. Lisäksi kuolemaan johtaneiden myrkytysten osalta syyte hylätään ja kysymys ei ole erittäin vaarallisesta huumausaineesta.

Kohta 2

Todistaja G on kertonut, että hän on ollut vuodesta 1994 ampuma-aseiden lupahallinnossa. Kaasuaseessa hylsy on samanlainen kuin tavallisessa aseessa, mutta luodin tilalla on muovin sisään laitettu kaasua ja siten kaasua voidaan ampua muutaman kymmenen metrin päähän. Nyt on kysymyksessä tyypillinen kaasuase. Ammuttu kaasu voi aiheuttaa vaaraa ja lisäksi ammuttu muovi voi vahingoittaa läheltä ammuttuna. Näille aseille ei enää myönnetä lupia, lupia myönnetään kaasusumuttimille. Aseessa olivat toimintakuntoa edellyttävät osat paikallaan. Koeammuntaa ei tehty, koska tarvittavia tiloja ei ole. Aseeseen käyvät myös starttipistoolin panokset, mutta kun aseessa on piippu auki, niin se on tarkoitettu kaasupatruunoiden ampumiseen. Se, mitä patruunoita käytetään, ei vaikuta aseen luonteeseen.

Syyksilukeminen on syytteen mukainen kohdassa 2. Syyte on näytetty toteen A:n tunnustamisella ja todistaja G:n kertomuksella.

Kohta 3

Henkilötodistelu

C on kertonut, että hän oli tullut A:n asunnolle ja siellä oli ollut muutama hänen tuttunsa. Kun C oli jäänyt yksin A:n asuntoon, hän oli syönyt A:n lääkkeitä ja penkonut paikkoja. Heille oli tullut riitaa ja A oli väittänyt, että C oli varastanut häneltä jotain. A oli alkanut pahoinpidellä C:tä vessassa niin, että C:lta oli lähtenyt taju. A oli lyönyt C:tä jonkinlaisella puisella esineellä. E oli tullut paikalle ja E oli provosoinut A:ta lyömään lisää C:tä. Tähän oli vaikuttanut se, että E oli ollut A:n tyttöystävä. C oli saanut jossain vaiheessa lähetettyä viestin ystävälleen, joka oli hälyttänyt poliisin. E oli jossain vaiheessa saanut tietää, että C oli hälyttänyt poliisin ja A oli lyönyt C:tä vielä kovempaa.

C:ltä oli lähtenyt paljon tukkaa ja hänen hiuksensa olivat menneet pahasti takkuun. C:llä ei ollut minkäänlaista tappelua E:n kanssa. C oli ollut todella raivoissaan ja hän oli huutanut, että hän tappaa C:n. Asunnon väliovi oli ollut lukossa, joten C:llä ei ollut ollut mahdollista päästä ulos asunnosta.

Suurimmat kuhmut olivat olleet otsassa ja parin päivän päästä molemmat silmät olivat mustana. Lisäksi C:n leuka oli ollut niin kipeä, että hän ei pystynyt syömään kunnolla. Myös kyljet olivat olleet muutaman viikon kipeänä. Suurin kipu oli ollut kasvoissa. Lisäksi C:llä oli ollut kova päänsärky viikon verran. C:llä oli ollut myös unettomuutta ja ahdistusta. Hiukset olivat takussa ja ne oli pitänyt leikata. C oli ottanut tappouhkauksen tosissaan, koska hän oli ollut yksin ja ovi oli ollut lukossa. Pelot ja painajaiset olivat kestäneet pari kolme kuukautta. A oli laittanut välioven lukkoon.

C oli ollut tapahtuma-aikaan päihtynyt, mikä on vaikuttanut jonkin verran muistikuviin. Hän kuitenkin muistaa tapahtumat pääosin hyvin. Hän oli käyttänyt lääkärinlausunnossa mainittuja aineita kuluneen vuorokauden aikana, mutta ei sinä iltana. A oli käyttänyt amfetamiinia. E oli ollut suhteellisen hyvässä kunnossa. C ei muista että hän olisi ollut missään vaiheessa ulkona asunnosta.

Esine, jolla A oli pahoinpidellyt C:tä oli ollut jonkinlainen puinen palikka, vasaran varsi tai mahdollisesti muu työkalu. C ei ole muistaakseen heittänyt tavaraa ulos A:n asunnosta. Pahoinpitely oli tapahtunut ainoastaan vessassa.

C on on kertonut esitutkinnassa (s. 6), että pahoinpitely oli alkanut E:n tultua paikalle. C on oikeudessa kuultuna kertonut, että hän muistaa että asiat ovat menneet niin kuin hän on oikeudessa kertonut.

K on kertonut, että kun hän oli mennyt poliisin työssään kysymyksessä olevaan asuntoon, olivat paikalla C, A ja E. Kun poliisi oli tullut, tilanne asunnossa oli ollut rauhallinen, mitään tapahtumaa ei ollut käynnissä. C oli ollut itkuinen ja vaikuttanut pelokkaalta. K oli puhuttanut C:tä ja tällä oli ollut kasvoissa ja pään alueella todennäköisiä pahoinpitelyvammoja.

C oli sanonut, että hän oli tullut A:n pyynnöstä asuntoon ja E:n tultua paikalle A oli alkanut pahoinpidellä C:tä. A oli retuuttanut C:n vessaan, jossa A oli pahoinpidellyt C:tä kolhimalla tämän päätä lattiaan, kalusteisiin ja pesukoneeseen. C:llä oli suuria kuhmuja, jotka olivat tuoreeltaan tulleita, joten hänen kertomuksena oli uskottava. Pahoinpitelyn tapahtuma-aika oli jäänyt epäselväksi, mutta muutamien tuntien sisällä se oli todennäköisesti tapahtunut. C:ltä oli irronnut hiuksia päästä ja hiustuppoja oli asunnossa ja kun C oli haronut hiuksiaan, niin suuria määriä hiuksia oli irronnut. C oli kertonut, että hiuksia oli irronnut kun häntä oli revitty hiuksista ja hänen päätään oli lyöty lattiaan. Hiuksia oli ollut olohuoneessa ja makuuhuoneessa. K ei muista että C:n kanssa olisi ollut puhetta vasarasta.

K ei muista minkälainen väliovi asunnossa oli, eikä sitä, oliko väliovessa jokin lukitus. C ei vaikuttanut erityisen päihtyneeltä. K ei muista oliko tapahtumien syistä ollut jotain puhetta.

A on kertonut, että hänellä oli ollut tapailusuhde C:n kanssa ja C oli jäänyt A:n asuntoon yksin. Kun A oli tullut takaisin asuntoonsa, niin paikat oli pengottu ja C oli syönyt L:n Rivatrilit. C oli ollut sekavassa tilassa ja A:n omaisuutta oli puuttunut ja C:llä oli L:n rahoja hallussaan. C oli kertonut heittäneensä tavaraa kassissa parvekkeelta pusikkoon. C:n kaveri oli soittanut A:lle, kun C oli pyytänyt soittamaan poliisit paikalle. A oli sanonut, että poliisit voivat tulla paikalle. A oli puhunut H:n (ent. E) kanssa, joka oli tullut paikalle. C ja H olivat menneet hakemaan kasseja ulkoa. C oli käynyt H:n kimppuun ja A:n oli pitänyt mennä väliin. A ei ollut lyönyt tai vahingoittanut C:tä. Kun poliisi oli tullut, niin C oli ilmoittanut heti, että häntä oli pahoinpidelty. C väittää aina kun hän jää kiinni jostakin asunnosta, että hänet on pahoinpidelty. A ei ole ollut koskaan väkivaltainen.

A oli ollut selvin päin. C:llä oli ollut jotain naarmuja ja mahdollisesti kuhmuja, jotka olivat tulleet tappelusta H:n kanssa. H ja C olivat tapelleet muutaman minuutin ennen kuin A oli puuttunut tappeluun.

A on kertonut esitutkinnassa, että C oli ollut jo asunnolle tullessaan ihan kuhmuilla. A on oikeudessa kertonut, että C:llä oli jotain jälkiä kun hän oli tullut asuntoon. A ei ollut havainnut asunnolla hiuksia.

H (ent. E) on kertonut, että H oli tullut asunnolle kymmenen aikoihin illalla ja C oli anastanut A:lta rahaa ja arvoesineitä. C oli pakannut tavarat kasseihin ja heittänyt kassit parvekkeelta ja ikkunasta ulos. H oli mennyt ulos C:n kanssa etsimään kasseja ja ne olivat löytyneet. C oli käynyt H:n kimppuun ja H oli huutanut A:n apuun. C oli vetänyt H:ta hiuksista ja lyönyt H:n päätä seinään.

Kun H oli tullut asunnolle, A ei ollut väkivaltaisen vaan ahdistuneen oloinen. Pihalla olleissa kasseissa oli ollut A:n tavaroita kuten kamera, rahaa ja vaatteita. A tai C eivät olleet erityisen päihtyneitä. C oli kiistänyt ottaneensa mitään tavaroita A:lta. Kun poliisit olivat tulleet C oli väittänyt että A oli käynyt hänen päälleen. C:lle oli tullut jotain vammoja siitä, kun tämä oli käynyt H:n päälle. H oli vetänyt C:tä tukasta, he olivat vetäneet toinen toistaan tukasta ja läpsineet ja raapineet toisiaan. A oli vain erottanut C:n ja H :n toisistaan. C olisi ollut vapaa lähtemään asunnosta, H ja A olivat halunneet selvittää asiaa. Vammat olivat tulleet todennäköisesti ulkona tapahtuneesta yhteenotosta, hiuksia irtosi kummaltakin.

H oli puhunut A:n kanssa puhelimessa ja tämä oli kuulostanut hätääntyneeltä, joten H oli mennyt A:n luokse. C oli ottanut H:ta hiuksista kiinni ja lyönyt H:n päätä seinään. C:lla oli ollut yhteenoton jälkeen naarmuja ja hiuslisäkkeitä oli irronnut. H ei vaikuttanut siltä, että hänellä olisi jokin hätä kun H oli tullut asuntoon.

H on kertonut esitutkinnassa (s. 10), että hän oli mennyt A:n luokse, koska oli kuullut, että C oli soittanut sinne poliisit.

H on kertonut esitutkinnassa, että A oli raahannut C:n väkisin sisälle. Oikeudessa H on kertonut, että A oli avustanut C:n sisään menemistä vetämällä tätä puserosta.

A ei ole käyttäytynyt väkivaltaisesti H:tä tai muita kohtaan. Kertomus väkivaltaisuudesta esitutkinnassa (s. 11) johtui A:n kanssa olleesta parisuhderiidasta.

Arviointi

Kirjallisena todisteena esitetyllä lääkärinlausunnolla on näytetty, että C:lla oli ollut kasvoilla, otsassa ja poskipäissä kohoumia. Asiassa on esitetty kaksi vaihtehtoista syytä C:n vammoille. A ja H:n kertomusten perusteella ne ovat syntyneet C:n ja H:n välisessä tappelussa ja C:n kertomuksen mukaan vammat tulivat siitä, kun A oli lyönyt C:tä.

C:n kertomus tapahtumista on ollut melko yksityiskohtainen, tosin hän on kertonut esitutkinnassa, että pahoinpitely olisi alkanut vasta H:n tultua paikalle. Muuten hän on kertonut tapahtumista samanlaisesti paikalle tulleelle K:lle ja C:n tutkineelle lääkärille. Syyttämättä jättämispäätöksillä ei ole käräjäoikeuden käsityksen mukaan merkitystä C:n kertomuksen uskottavuuden kannalta, koska päätökset on tehty heikon näytön perusteella ja joka tapauksessa syyttäjän arvioi ei sido tuomioistuinta. A ja H ovat kertoneet tapahtumista yksityiskohtaisesti ja uskottavasti.

Kertomuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että C:lle oli aiheutunut melko vakavia vammoja kasvoihin, minkä vuoksi ei ole todennäköistä, että ne olisivat aiheutuneet H:n ja C:n välisestä tappelusta, jota H ja A olivat kuvanneet hiuksista repimiseksi, läpsimiseksi ja raapimiseksi. Tappelu oli myös tapahtunut A:n ja H:n kertomusten mukaan ulkona ja K on kertonut, että irronneita hiuksia oli ollut asunnossa kahdessa paikassa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että A ja H ovat pariskunta, asiassa ei jää varteenotettavaa epäilyä siitä, että C:n vammat olisivat tulleet H:n ja C:n välisestä tappelusta. C:n kertomusta on pidettävä uskottavana ja sillä, sekä sitä tukevalla K:n kertomuksella ja lääkärinlausunnolla on näytetty, että A on pahoinpidellyt C:tä syytteessä kuvatulla tavalla. Syyksilukeminen on syytteen mukainen kohdassa 3.

Korvaukset

C on vaatinut korvauksena kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa. Käräjäoikeus katsoo, että esitetyn näytön perusteella kysymyksessä ovat henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten kohdassa 1.1.2 tarkoitetut vammat ja kohtuullisen korvauksen määrä on 500 euroa.

Kohta 4

L on kertonut, että hän oli ostanut pienoiskiväärin ja toimittanut sen asuntoonsa. A oli sopinut poliisin kanssa, että kyseinen asunto tulee A:n asunnoksi matkustuskieltoa varten. L:n oli pitänyt viedä ase pois asunnolta, mutta se oli jäänyt tekemättä. Hän ei muista koska hän oli aseen hankkinut. Ase oli L:n muistaman mukaan muovilaatikossa. Tavarat olivat olleet asunnossa missä sattuu.

Syyksilukeminen on syytteen mukainen. Syyte on näytetty toteen L:n tunnustamisella, jota kirjalliset todisteet tukevat.

Rangaistus

A

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Mainitun luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.

Rangaistuksen mittaamisessa on lähtökohdaksi otettava ankarimmin rangaistava teko, joka on tässä tapauksessa törkeä huumausainerikos. Sen osalta mittaamiseen voidaan ottaa suuntaviivoja hasista koskevasta oikeuskäytännöstä sitä hieman ankaroittaen, koska AB-CHMINACA on katsottu edellä hasisksen kaltaiseksi, mutta sitä vaarallisemmaksi huumausaineeksi. Siten 1.600 käyttöannosta tarkoittaisi ilman muita rikoksia hieman yli vuoden vankeusrangaistusta. A on kuitenkin tuomittu myös pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta. Lisäksi rangaistusta mitattaessa on sovellettava syyttäjän vaatimuksen mukaisesti koventamisperustetta A:n aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi. Toisaalta rangaistusta alentavina on otettava huomioon rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 3.2.2017 ja Helsingin käräjäoikeuden 3.10.2016 antamat tuomiot. Kaikki mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistus on yhdeksän kuukautta vankeutta.

L

L on syyllistynyt ampuma-aserikokseen. Hänet on kuitenkin tuomittu 21.1.2017 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa useista rikoksista yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ja tuomio on otettava huomioon rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla. Mainittu tuomio huomioon ottaen 21.2.2017 annettu rangaistus on riittävä seuraamus myös nyt kysymyksessä olevasta rikoksesta.

Oikeudenkäyntikulut

A:n puolustajana toiminut M on vaatinut korvausta matkakuluista ja matkustamisesta aiheutuneesta ajanhukasta. M harjoittaa asianajotehtäviä pääasiassa pääkaupunkiseudulla.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua.

Lainkohdan esitöiden (HE 82/2001 vp s. 103 - 104) mukaan tarkoituksena on, että silloin kun avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, hänelle suoritettaisiin korvausta vain sellaisista kuluista, joita kyseisessä tuomioistuimessa normaalisti toimivalle avustajalle aiheutuu. Tästä pääsäännöstä voitaisiin poiketa, eli matkustamisesta aiheutuvat lisäkulut ja ylimääräinen ajanhukka korvata, jos on perusteltua käyttää muulla paikkakunnalla toimivaa lakimiestä. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun avustajaksi on tarkoituksenmukaisempaa määrätä oikeusavun saajan asuin- tai työskentelypaikkakunnalla toimiva avustaja tai kun jutun erityinen laatu puoltaa kyseisen avustajan käyttämistä.

M on katsonut, että asiassa on perusteltua käyttää muulta paikkakunnalta olevaa avustajaa pitkän asiakassuhteen vuoksi ja koska A:lla on samanlaisia juttuja Turussa ja Helsingin seudulla.

A:n rikosrekisterin otteesta käy ilmi, että hänet on tuomittu useita kertoja Helsingin seudulla ja Turussa. Tekojen vakavuus, samankaltaisuus ja rangaistukset huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että asiassa on ollut tarkoituksenmukaista määrätä M avustajaksi ja hänelle maksetaan korvaus ajanhukasta ja matkakuluista. Käräjäoikeus pitää laskun määrää ja käytettyä työaikaa kohtuullisena. M:n palkkio jää valtion vahingoksi, koska on ilmeistä, että A olisi pitkän ehdottoman vankeusrangaistuksen vuoksi oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. 

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Syyksi luetut rikokset

1. Törkeä huumausainerikos
29.09.2016
Rikoslaki 50 luku 2 §

2. Ampuma-aserikos
29.09.2016
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 §

3. Pahoinpitely
05.10.2016
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-3
9 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 5.10. - 2.11.2016 ja 29.9. - 2.10.2016
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon seuraava aikaisempi rangaistus:
- Varsinais-Suomen käräjäoikeus 3.2.2017, ratkaisu 104650
- Helsingin hovioikeus 10.3.2017, ratkaisu 110043

Korvausvelvollisuus

Valtion varoista maksetaan A:n puolustajaksi määrätylle AA M:lle palkkioksi 3.547,50 euroa, matkakuluista 245,30 euroa + alv 910,27 eli yhteensä 4.703,07 euroa, mitkä jäävät valtion vahingoksi.

Vastaaja A velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset 99,44 euroa.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Valtion varoista maksetaan asianomistaja C:n avustajaksi määrätylle VT T:lle palkkioksi 1.210 euroa + alv 290,40 euroa eli yhteensä 1.500,40 euroa, mikä määrä A velvoitetaan korvaamaan valtiolle korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Vastaaja A velvoitetaan korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 25,73 euroa.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

A velvoitetaan korvaamaan asianomistaja C:lle kivusta, särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sisältäen tilapäisen kosmeettisen haitan 500 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 5.10.2016 lukien.

Tuomiolauselma

Vastaaja

L

Syyksi luettu rikos

4. Ampuma-aserikos
05.10.2016
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

Rangaistusseuraamukset

Aikaisempi tuomio
- Varsinais-Suomen käräjäoikeus 27.1.2017, ratkaisu 103725

on riittävä seuraamus myös nyt syyksi luetuista rikoksista 4


Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Puheenjohtaja
Käräjätuomari Timo Hinkkanen

Lautamiehet
Matti Kattainen, Jenni Valtanen


TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 7.5.2018

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 01.06.2017 nro 122195 (liitteenä)

Asia

Törkeä huumausainerikos ym.

Valittaja

A

Vastavalittaja

Kihlakunnansyyttäjä Anna Tammi

Vastapuolet

Kihlakunnansyyttäjä Anna Tammi

C

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että syyksilukeminen kohdassa 1 lievennetään huumausainerikokseksi, että syyte kohdan 3 osalta pahoinpitelystä hylätään, että A vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa ja että rangaistus lievennetään sakoksi. Toissijaisesti A on vaatinut, että tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteinaan kohdan 1 osalta A on lausunut, että hänen hallussaan oli ollut 50 käyttöannosta Ab-chiminacaa ja että yhden käyttöannoksen määrä on 16 milligrammaa käräjäoikeuden arvioiman 0,5 milligramman asemesta. A:n tahallisuus ei ulotu törkeään tekomuotoon, koska A ei ollut ollut tietoinen siitä, mikä on oikeuskäytännön mukaan uuden muuntohuumeen tavanomaiseksi käyttöannokseksi arvioitu määrä. Perusteinaan kohdan 3 osalta A on lausunut, että hän ei ole tehnyt ruumiillista väkivaltaa C:lle.

Vastavalitus

Syyttäjä on vastavalituksessaan toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun rangaistusvaatimuksen törkeästä huumausainerikoksesta ja vaatinut, että A:n hallussa ollut huumausaine Ab-chiminaca tulisi katsoa erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi, että huumausaineen väärinkäyttöannokseksi tulisi arvioida 0,3 milligrammaa ja että tuomittua rangaistusta korotetaan syyksilukemista vastaavaksi.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että Ab-chiminacaa on pidettävä erittäin vaarallisena huumausaineena, jonka käyttöannos on hyvin pieni. Ab-chiminacan käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara. Aineen liiallisesta annostelusta saattaa aiheutua sydämen rytmihäiriöitä ja aineen käyttöön liittyvissä kuolemantapauksissa Ab-chiminacaa on käytetty yleensä yhdessä muiden huumausaineiden kanssa. Huumausaineiden käyttöannoksen arvioinnissa on oikeuskäytännössä nojauduttu pääsääntöisesti Fimean tuottamaan tietoon. Joka tapauksessa rangaistus on liian lievä A:n syyksiluettujen rikosten vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen sekä teoista ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden. Koventamisperusteen painoarvo on yhteisessä rangaistuksessa oltava suurempi ja rangaistusta ei tulisi kohtuullistaa siinä määrin kun käräjäoikeus on rangaistusta mitattaessa tehnyt.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään perusteettomana ja että hänet velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavaksi määrättävät todistelukustannukset.

C on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

Perusteinaan C on lausunut, että A on menetellessään teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut C:lle syytteessä kuvatut vammat.

A on vaatinut, että syyttäjän vastavalitus hylätään.

Perusteinaan A on lausunut, että Ab-chiminacaa ei tule arvioida erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi, koska Suomessa ei ole raportoitu yhtään kuolemantapausta aineen käytöstä eikä tiedossa ole ulkomaalaisiakaan raportteja. Aineen vaarallisuutta ei ole yksiselitteisesti todettu. A:n hallussa pitämä aine on ollut liuokseen valmiiksi liuotettuna eikä siinä ole ollut vastaavaa yliannostuksen vaaraa kuin puhtaassa pulverissa. Käyttöannoksen määrä on epäselvä. A:lle tuomittu rangaistus on liian ankara.

Todistelu hovioikeudessa

Henkilötodistelu

Sama kuin käräjäoikeudessa.

Kirjallinen todistelu

Sama kuin käräjäoikeudessa ja lisäksi artikkeli Iltalehdestä 27.1.2015 ja ote Drugs-Forum sivustolta 28.6.2017.

Esitutkintakertomukset

Esitutkintapöytäkirja 5650/R/84426/16, C:n kertomus sivulta 6 merkityiltä osin, H:n (ent. E) kertomus sivuilta 10 ja 11 merkityiltä osin ja A:n kertomus sivulta 13 merkityiltä osin.

Hovioikeuden ratkaisu

Kohta 1

Kysymyksenasettelu

Tapahtumienkulku arvioitavana olevassa asiassa on sinänsä riidaton. Asiassa on kysymys siitä, onko Ab-chiminaca katsottava syyttäjän väittämällä tavalla erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi ja mitä sen osalta voidaan pitää tavanomaisena käyttöannoksena sekä onko A:n hallussa pitämä määrä kysymyksessä olevaa huumausainetta katsottava suureksi määräksi. Lisäksi asiassa on kysymys A:n tahallisuuden arvioimisesta ja rangaistuksen määräämisestä.

Ab-chiminaca huumausaineena

Fimean lausunnon 24.11.2016 mukaan Ab-chiminaca on synteettinen kannabinoidi ja se vaikuttaa samoihin reseptoreihin kehossa kuin perinteinen kannabis. Ab-chiminaca on patentoitu vuonna 2009 ja lääkeyhtiön tarkoituksena oli ollut kehittää aine kivunlievityslääkkeeksi, mutta lääkkeen haittavaikutukset olivat olleet sen hyötyjä suuremmat. Ab-chiminacan osalta ei ole koskaan tehty varsinaisia lääketurvallisuus- ja toksisuustestejä, eikä se näin ollen ole päätynyt laillisille markkinoille. A sekä todistajat L ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylitarkastaja F ovat hovioikeudessa kertoneet Ab-chiminacan käytöstä ja vaikutuksista pääpiirteittäin siten kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.

Lisäksi F on kertonut, että Euroopan unionin jäsenmaiden alueella on nyttemmin raportoitu Ab-chiminacan käyttöön liittyen 31 kuolemantapausta vuodesta 2014 lukien vuoden 2017 kesään mennessä. Näistä tapauksista yhdeksässä Ab-chiminacan käyttö oli ollut välitön kuolemaan johtanut syy ja 18 tapauksessa aineen käyttö oli ollut merkittävänä, välittömästi kuolemaan myötävaikuttaneena tekijänä. Käyttäjillä on todettu esiintyneen sydämen tiheälyöntisyyttä, houreita, koomaa ja sydänoireita. Sydänoireet ovat aiheuttaneet kuoleman. Aine vaikuttaa myös kehon endokannabinoidijärjestelmään aiheuttaen psykoosia ja aggressiivisuutta. Alle yhden milligramman Ab-chiminaca-annoksilla on tutkimuksissa todettu syntyvän vaikutuksia, kuten ruokahalun lisääntymistä, euforiaa, mielialavaihteluita, sydämen tykytystä ja väsymystä. Ab-chiminacan vaikutuksia ilmenee käyttäjiltä kerättyjen tietojen mukaan jo 0,1 milligramman annoksilla. Ab-chiminacan käyttö vaikuttaa ihmisen fysiologisiin toimintoihin, käyttäytymiseen, mielialaan, kipuun, ruokahaluun, immuunijärjestelmään ja verenkiertojärjestelmään. Haittavaikutukset, kouristelut ja tajunnanmenetys, voivat ilmetä ensimmäisellä kerralla, koska aine on toksinen ja aineen käyttö vaikuttaa ajoneuvolla ajamiseen lisäten onnettomuusriskiä. Aineen ei ole todettu aiheuttavan voimakasta riippuvuutta ja sen aiheuttamat vieroitusoireet ovat lieviä, rinnastettavina kannabikseen. Tavanomaiseen 0,5 -1 milligramman käyttöannokseen on päädytty käyttäjien raportoimien vaikutusten ja reseptoreihin sitoutumisen perusteella. Tetrahydrokannabinolin (THC) käyttöannoksen on vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu olevan 10 milligrammaa. Tutkimuksissa on todettu Ab-chiminacan oleva reilusti THC:tä 16 kertaa voimakkaampaa ja kun haetaan samaa reseptoriärsytystä kuin THC:sta, mainittu 10 milligramman käyttöannos tulee jakaa 16:lla, jotta saadaan tietää Ab-chiminacan määrä, joka vastaisi voimakkuudeltaan THC:a. Käyttöannoksissa on yksilöllisiä vaihteluja eli aineeseen voi kehittyä toleranssia. Aineen vaikutusajalla ei ole merkitystä arvioitaessa aineen vaikutuksen voimakkuutta.

Ab-chiminacasta saatavat käyttöannokset

F:n kuulemisella on selvitetty, että tutkimusten mukaan aineen vaikutukset ilmenevät jo alle 1 milligramman annoksilla ja että Ab-chiminacaa tarvitaan vain 1/16 THC:n määrään verrattuna saamaan sama reseptoriärsytys eli 0,625 mg. Hovioikeuden arvion mukaan F:n kertomaa noin 1 milligramman annosta on kerättyjen käyttäjäkokemustenkin perusteella pidettävä tavanomaisena käyttöannoksena aineen huumausainekäytössä.

Ab-chiminacan vaarallisuuden arviointi

Rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.

Lain esitöissä todetaan, että yliannostuskuoleman mahdollisuutta arvioidaan tavallisen käytön yhteydessä ja lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva terveydenvaara voi tarkoittaa keskushermoston vaurioita, jotka syntyvät kertakäytöstä tai joistakin käyttökerroista. Vakava terveydellinen vaurio voi kuitenkin kohdistua muuhunkin kuin keskushermostoon. Pykälän 2 momenttia on tarkoitus tulkita aineen ominaisuuksia koskevan tiedon perusteella (HE 180/1992 vp. s. 26).

Oikeuskäytännössä (KKO 2004:127, 2005:56, 2009:53) huumausaineen vaarallisuuden arvioinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota sen huumaavasta vaikutuksesta esitettyyn selvitykseen, fyysiseen ja psyykkiseen kokonaishaittaan, virheellisestä annostuksesta johtuvaan myrkytyskuoleman vaaraan sekä vieroitusoireisiin ja riippuvuuteen. Harkinnassa on myös kiinnitetty huomiota siihen, missä määrin aineen ominaisuudet rinnastuvat muihin oikeuskäytännön mukaan erittäin vaarallisiksi arvioituihin huumausaineisiin.

Todistaja F:n tiedot Ab-chiminacasta perustuvat virkatyössä saatuun kokemukseen, aineesta julkaistuun kirjallisuuteen ja julkaistuihin tutkimuksiin sekä internetistä saatuihin tietoihin. F:n kertomuksen ja Fimean lausunnon 24.11.2016 perusteella on selvitetty, että Ab-chiminaca eroaa vaikutusmekanismiltaan kannabiksesta, jossa päihdyttävänä aineena on tetrahydrokannabinoli, joka on kannabinoidireseptorin osittaisagonisti. THC:n suurin maksimivaikutus on pienempi kuin täysagonistilla, jollainen nyt kysymyksessä oleva aine on. Ab-chiminaca on paitsi voimakkuudeltaan myös maksimivaikutukseltaan tehokkaampi kuin THC. Kannabis on luonnontuote, jossa on myös muita kannabinoideja, joista osalla tiedetään olevan myös haitalta suojaavia vaikutuksia. Ab-chiminaca puolestaan on puhdasta ainetta, jota käytettäessä haitat ovat merkittävämmät kuin kannabista käytettäessä. Ainetta on tavattu katukäytössä vuodesta 2014 lukien.

Fimean lausunnon sekä F:n ja osin myös L:n sekä A:n kertomusten perusteella on selvitetty, että Ab-chiminacan tavanomainen käyttötapa on, että aine liuotetaan nesteeseen ja liuos ruiskutetaan kasvirouheen päälle, jota poltetaan vaporisaattorilla eli höyrystimellä tai aine liuotetaan sähkösavukkeelle sopivaan nesteeseen ja poltetaan sähkösavukkeella. Ainetta käytetään myös hasislevyn päälle pantuna. F:n mukaan ongelmana on, että Ab-chiminaca ei levity tasaisesti kasvirouheen tai hasiksentapaisen levyn päälle. Ainetta on myös mahdollista käyttää suun kautta nesteenä, mutta tällöin aine ei imeydy yhtä hyvin kuin polttamalla, koska vaikutusmekanismi on eri ja imeytyminen on kytköksissä ravinnon laatuun ja rasvan määrään mahalaukussa. Suun kautta nautittuna Ab-chiminaca häviää rasvakudokseen suurelta osin, jolloin ainetta voi suun kautta käyttää suurempina määrinä.

F:n kertomuksesta sekä Fimean lausunnosta ilmenevästi aineen osalta on raportoitu vakavia myrkytystiloja, jotka ovat epidemian lailla ilmenneet paikallisesti saatavuuden lisääntyessä. Oireet ovat olleet muun muassa vakavia sekavuustiloja ja kouristeluja, jotka ovat edellyttäneet sairaalahoitoa. Ab-chiminacan sitoutumiskyky kannabinoidireseptoreihin verrattuna on 80 kertaa suurempi kuin kannabiksen vaikuttavalla aineella ja Ab-chiminacalta puuttuu kannabikselle ominainen muiden kannabinoiden (kuin THC:n) mahdollisesti yliannostukselta tai psykoosin kehittymisen riskiltä suojaava yhteisvaikutus. Hovioikeuden arvion mukaan tämä tekee Ab-chiminacasta kannabikseen verrattuna vaarallisemman. F:n kertomuksella on selvitetty, että Euroopan Unionin jäsenmaissa on todettu useampi kuolemantapaus, jossa Ab-chiminaca on todettu välittömäksi kuolemaan johtavaksi syyksi.

Vaikkakaan Ab-chiminaca ei aiheuta voimakasta riippuvuutta, sen vieroitusoireet ovat lievät ja se voidaan vaikutustensa puolesta rinnastaa kannabikseen, esitetyn näytön perusteella Ab-chiminacan on selvitetty tavallisen käytön yhteydessä voivan aiheuttaa yliannostuskuoleman ja tämän lisäksi psykoosin kehittämisen riski tavallisen käytön yhteydessä on mahdollinen aineesta puuttuvien suojaavien kannabinoidien puuttuessa. Myös riskikäyttäytymisen vuoksi aineen voidaan katsoa aiheuttavan vakavaa terveydenvaaraa jo lyhytaikaisessa käytössä. Hovioikeus katsoo edellä selostetun mukaisesti, että Ab-chiminaca on ominaisuuksiensa vuoksi rikoslain 50 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin vaarallinen huumausaine.

Mikä on Ab-chiminacan yhteydessä ymmärrettävä suureksi määräksi

Rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa törkeän huumausainerikoksen erääksi tunnusmerkiksi on säädetty huumausaineen suuri määrä. Lain esitöissä on todettu, että huumausaineen suurta määrää ei voida ilmaista täsmällisesti esimerkiksi kiloissa, vaan se vaihtelee aineittain ja että arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. Eräänä tapana suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa mainitaan tavanmukaiset kerta-annokset (HE 180/1992 vp. s. 22). Myös huumausaineen vaarallisuus vaikuttaa arviointiin (esim. KKO 2006:59, 2014:34, 2018:7). Suuri määrä on seikka, joka on yleensä omiaan osoittamaan, ettei huumausaine ole tarkoitettu pelkästään omaan tai hyvin rajatun käyttäjäpiirin käyttöön (KKO 2014:34, kohta 14). Huumausaineen määrän arvioinnissa lähtökohtana käytetyllä tavanomaisella käyttöannoksella tarkoitetaan sellaista kerta-annosta, jota voidaan pitää keskimääräisenä tai tyypillisenä kysymyksessä olevan huumausaineen käytössä. Keskimääräistä käyttöannosta määriteltäessä ei käyttäjäkohtaisia eroja erilaisten huumausaineiden käyttötapojen ja -annosten välillä pääsääntöisesti voida ottaa huomioon (esim. KKO 2014:34, 2018:7).

Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään (esim. KKO 2006:58, 2014:34) todennut, että huumausaineen määrää voidaan suuntaa-antavasti arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineen tavanomaisen käyttöannoksen avulla. Erittäin vaarallisilla huumausaineilla kuten fentanyylillä, amfetamiinilla, ekstaasilla ja gammahydroksibutyraatilla (GHB) suuren määrän rajana on Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä pidetty satoja tavanomaisia käyttöannoksia. Khatia koskevassa ratkaisussa KKO 2011:108 törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun B:n syyksi luetusta 839 kilosta sai 4 195 käyttöannosta. D, jonka syyksi oli luettu perusmuotoinen huumausainerikos, oli käsitellyt 170:tä kiloa khatia, josta sai 850 käyttöannosta.

Edellä on lausuttu Ab-chiminacan tavanomaisen käyttöannoksen olevan noin 1 milligrammaa. Ab-chiminacan käyttö ja tavoitellut vaikutukset rinnastuvat väärinkäytössä perinteiseen kannabikseen, mutta kun otetaan huomioon edellä aineen vaarallisuudesta selostettu, Ab-chiminacan vaarallisuutta ei suoraan voida verrata kannabikseen vaan haitallisten ominaisuuksiensa vuoksi jossain määrin vaarallisempiin huumausaineisiin. A on riidattomasti pitänyt hallussaan 796,6 mg Ab-chiminaca huumausainetta, josta laskennallisesti yllä mainitun kerta-annoksen mukaisesti olisi saanut 796 käyttöannosta. Hovioikeuden arvion mukaan tätä määrää huumausainetta ei ole aineen vahingollisuus ja vaarallisuus huomioon ottaen pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna erittäin suurena määränä huumausainetta.

A:n tahallisuuden arviointi

A on kiistänyt olleensa tietoinen Ab-chiminacan erittäin vaarallisesta luonteesta ja siitä, että tavanomainen käyttöannos olisi vähemmän kuin 16 milligrammaa.

Kuten Korkein oikeus on törkeää huumausainerikosta koskevissa ennakkopäätöksissään (KKO 2014:34, KKO 2006:64, KKO 2001:117, KKO 2001:13) todennut, tuomitseminen tahallisesta rikoksesta edellyttää, että tekijä on joko tietoinen kaikista rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvista seikoista tai hänen voidaan katsoa ainakin pitäneen niiden olemassaoloa varsin todennäköisenä. A:n tuomitseminen törkeästä huumausainerikoksesta edellyttää siten muun ohella, että hän on pitänyt vähintäänkin varsin todennäköisenä, että hänen hallussaan on ollut erittäin vaarallista huumausainetta.

A on hovioikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut juoneensa Ab-chiminacaa liuoksena sisältävän pullon yhdellä kerralla eikä hän ollut huomannut vaikutuksia juuri lainkaan. Yhdessä pullossa oli ollut noin 16 milligrammaa Ab-chiminacaa. Todistaja F on kertonut, että Ab-chiminaca ei suun kautta nautittuna imeydy hyvin, jollei vatsassa ole tuolloin oikeanlaista ruokaa. Ab-chiminacan käyttö sähkötupakalla polttamalla on kuitenkin Fimean lausunnon 24.11.2016 ja F:n kertoman mukaan tavanomaisin käyttötapa. Huumausaineen edelleen luovuttamisen käsittävissä teoissa luovuttaja ei yleensä voi vaikuttaa siihen, miten vastaanottaja huumausaineen käyttää (KKO 2014:34, kohta 21) .

Tekoajankohtana 29.9.2016 yleisesti saatavilla ollut tieto Ab-chiminacan väärinkäytöstä on ilmeisesti ollut vähäisempää kuin nykyisin. Tätä osoittaa se, että Fimean lausunnossa 24.11.2016 ei ole vielä raportoitu Ab-chiminacan olleen välittömänä syynä aiheutuneisiin kuolemantapauksiin. Lausunnossa Ab-chiminacaa on verrattu lähinnä kannabikseen. Hovioikeus pitää selvitettynä, ettei Ab-chiminacan vaarallisuus ole tekoaikana ollut yleisesti tunnettua.

A:n kertomusta siitä, ettei hän ollut ollut tietoinen Ab-chiminacan käyttöannosten todellisesta määrästä tukevat hänen omat käyttökokemuksensa ja L:n kertomus Ab-chiminacan käytöstä sähkötupakalla polttaen. A on kertonut ostaneensa Ab-chiminacan internetin välityksellä, jolloin tieto aineen vaarallisuudesta ja käyttöannoksista ei ole ollut yksiselitteisesti arvioitavissa.

Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä A:n arvelleen, että kysymyksessä olisi erittäin vaarallinen huumausaine. Jotta hänen menettelyään voitaisiin arvioida tahalliseksi, hänen olisi täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hän oli Ab-chiminacaa tilatessaan hankkinut erittäin vaarallista huumausainetta. Hovioikeus katsoo tämän jääneen näyttämättä. Sen vuoksi hänen ei voida katsoa tahallaan hankkineen erittäin vaarallista huumausainetta eikä hänen syykseen voida lukea törkeää huumausainerikosta.

Syyksilukeminen

Menettelyllään A on syyllistynyt huumausainerikokseen. Näyttämättä on sitä vastoin jäänyt, että hän olisi syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.

Kohta 3

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen kohdan 3 syyksilukemisen osalta sekä vahingonkorvausvaatimuksen perusteen ja määrän osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle ei ole.

Rangaistuksen mittaaminen

Ab-chiminacaa koskevaa Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä ei ole eikä hovioikeuksien laatuhankkeissa huumausainerikosten rangaistussuosituksissa ole otettu kantaa rangaistuksen mittaamiseen Ab-chiminacan osalta. F on hovioikeudessa rinnastanut Ab-chiminacan kannabikseen ja kertonut tutkimuksissa todetun, että Ab-chiminaca on reilusti THC:tä 16 kertaa voimakkaampaa.

Käräjäoikeus on arvioinut Ab-chiminacan tavanomaiseksi käyttöannokseksi 0,5 milligrammaa. Hovioikeudessa on sen sijaan edellä lausutuin perustein selvitetty, että Ab-chiminacan tavanomainen käyttöannos on noin 1 milligramma.

A:lle tuomittavaa rangaistusta harkittaessa ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä hallussa pidetyn ja levitetyn huumausaineen laadulle, jota A ei ole tarkoin tuntenut. Huomiota on kiinnitettävä lähinnä Ab-chiminacan levittämisen vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen yleensä sekä A:n toiminnan merkitykseen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään syyllisyyteen.

A on aiemmin toistuvasti syyllistynyt huumausainerikoksiin ja asiassa on käräjäoikeuden toteamin tavoin perusteltua soveltaa koventamisperustetta. Ottaen kuitenkin huomioon Ab-chiminacan tavanomaisen käyttöannoksen hovioikeudessa selvitetty määrä käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta on pidettävä liian ankarana. Rangaistusta alentavana on myös otettava huomioon rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla A:lle aiemmin tuomitut tuomiolauselmasta ilmenevät tuomiot.

Oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä hänen niistä ilmenevään syyllisyyteensä on pidettävä 5 kuukauden yhteistä vankeusrangaistusta. Huomioon ottaen A:n rikosten vakavuus ja rikoksista ilmenevä syyllisyys sekä hänen aikaisempi rikollisuutensa hänen rangaistustaan ei ole perusteltua määrätä ehdolliseksi. A:n useat aiemmat ehdottomat vankeusrangaistukset ovat esteenä yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen tuomitsemiselle.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

A, joka on hävinnyt muutoksenhaun kokonaan kohdassa 3, on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 §:n 2 momentin, oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin ja saman luvun 1 §:n sekä oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiolle C:n avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Todistelukustannukset hovioikeudessa

Syyksilukemista on lievennetty kohdassa 1, joten A ei ole velvollinen korvaamaan valtiolle F:lle ja L:lle maksettuja todistelukustannuksia.

A on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavaksi määrätyt asianomistaja C:n ja todistaja K:n kuulemisesta aiheutuneet todistelukustannukset.

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Syyksi luettu rikos

1. Huumausainerikos 29.09.2016
Kohdan 1 syyksilukemista on lievennetty.
Rikoslaki 50 luku 1 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-3
5 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 29.9. - 2.10.2016 ja 5.10. - 2.11.2016
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon seuraava aikaisempi rangaistus:
- Turun hovioikeus 28.2.2018, ratkaisu 108793
- Helsingin hovioikeus 10.3.2017, ratkaisu 110043
Rangaistusta on alennettu.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Valtion varoista maksetaan asianajaja M:lle palkkioksi A:n puolustamisesta hovioikeudessa 2.667,50 euroa, kuluina 266,50 euroa ja arvonlisäveron osuutena 704,16 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi, koska A täyttää korvauksetta myönnettävän oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset.

Valtion varoista maksetaan varatuomari T:lle palkkioksi C:n avustamisesta hovioikeudessa 1.100 euroa ja arvonlisäveron osuutena 264 euroa. A velvoitetaan oikeusapulain 22 §:n 1 momentin nojalla korvaamaan valtiolle C:n avustajalle maksetut 1.364 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tämän ratkaisun antamisesta lukien.

A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista C:lle ja K:lle hovioikeuden pääkäsittelyssä maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset 80 euroa. Muilta osin todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.


Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Jouko Valtonen

Hovioikeudenneuvos Sanna Niinistö

Hovioikeudenneuvos Nora Viikari

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä Julia Casagrande

Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

 
Julkaistu 5.6.2018  Päivitetty 15.8.2018