THO:2020:3

Lapsen huolto
Tietojensaantioikeus
Turvakielto

Diaarinumero: S 19/831
Antopäivä: 19.2.2020
Ratkaisunumero: 116

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys vanhemman tietojensaantioikeudesta tilanteessa, jossa lapsella ja tämän huoltajalla on turvakielto.


KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 21.2.2019

Vuoroin hakijana ja asiaan osallisena

A

B

Asia

Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus

- - -

Lapsi, jota asia koskee

C

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A:N HAKEMUS JA LAUSUMA

Vaatimukset

A on pyytänyt, että käräjäoikeus antaa C:n oikeudesta tavata isäänsä A:ta ja olla tämän luona seuraavan sisältöisen päätöksen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Isä on vastustanut äidin yksinhuoltovaatimusta. Isä on vaatinut, että joka tapauksessa hänelle annetaan tietojensaantioikeus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteet

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsen äiti on estänyt isän ja lapsen kaiken yhteydenpidon eikä lapsi ole saanut tavata isäänsä eron jälkeen.

Äiti pyrkii lapsen edun vastaisesti täysin eristämään isän lapsen elämästä. Hän on siis estänyt kaiken yhteydenpidon ja tapaamiset ja sen lisäksi hän on tehnyt aiheettoman rikosilmoituksen lapseen kohdistuneesta rikosepäilystä ja hakenut sekä saanut väestörekisteriin tietojenluovutuskiellot eli turvakiellot. Tämän vuoksi isä ei edes tiedä lapsensa asuinpaikkaa.

Äidin tekemä rikosilmoitus isästä on syyttämättä jättämistä koskevalla päätöksellä todettu aiheettomaksi.

Maistraatin väestörekisteriin tekemä turvakielto on perustunut edellä mainittuun aiheettomaksi todettuun rikosepäilyyn. A on hakenut maistraatissa turvakiellon poistamista hänen ja lapsensa osalta, mutta hakemus on hylätty.

Isä on yrittänyt lukuisia kertoja hoitaa tapaamisoikeusasiaa sosiaaliviranomaisten kautta, mutta äiti on kieltäytynyt yhteistyöstä ja estänyt lapsen ja isän kaikenlaiset tapaamiset.

Lapsen ja isän tapaamiset ovat estyneet pelkästään äidin menettelystä johtuen. Hän on myös lähihuoltajana ratkaisevasti vaikuttanut siihen, miten lapsi kokee tilanteen vanhempien eron jälkeen.

Sosiaaliviranomaisissa asiaa ei ole saatu hoidettua äidin menettelystä johtuen. Tapaamisille ei sinänsä ole nähty mitään estettä. Isä on ohjattu hakemaan tapaamisoikeuksia käräjäoikeudessa.

Lapsen huolto

Isä on vastustanut vaatimusta. Isä on halukas ja yhteistyökykyinen. Äiti ei ole yhteistyökykyinen. Yksinhuoltovaatimus ilmentää äidin pyrkimystä erottaa lapsi isästä. Joka tapauksessa isälle on määrättävä tietojensaantioikeus. Isä ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut mitään tietoja lapsesta yhtä lääkärikäyntiä lukuun ottamatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B:N LAUSUMA JA VAATIMUKSET

B on vastustanut hakemusta kokonaisuudessaan.

B on vaatinut, että käräjäoikeus

1) määrää C:n äitinsä B:n yksinhuoltoon, ja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteet

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsi ei ole joulukuun 2015 jälkeen tavannut isäänsä, kunnes asiassa annettiin väliaikaismääräys. Osa väliaikaismääräyksen mukaisista tapaamisista on toteutunut. Vanhemmat eivät ole olleet missään väleissä toistensa kanssa. Vanhemmilla ei ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä toistensa kanssa. He ovat lähettäneet muutamia sähköposteja viimeksi vuonna 2017. Eron aikaan on liittynyt rikostutkinta ja tapaamiset on lopetettu lastensuojelun päätöksellä eikä tapaamisia ole käynnistetty uudelleen lastensuojelun toimenpiteillä.

Isä on lähettänyt lapselle kortteja ja kirjeitä lastensuojelun tuella, mutta lapsen ahdistuttua niistä ei menettelyä ole enää jatkettu. Lapsi sai pelkistä kirjeistä voimakkaita psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja lopetti syömisen ja hänen unensa häiriintyi.

Äiti vastustaa tällä hetkellä tapaamisia kokonaisuudessaan. Tapaamisia ei ole mahdollista toteuttaa edes valvottuina. - - - lapsen psykiatrin kanta on se, ettei lapsen ja isän välisiä tapaamisia tule toistaiseksi toteuttaa edes valvottuina. Valvotut tapaamiset ovat aiheuttaneet lapselle mittavaa oireilua, eikä ne ole onnistuneet toivotulla tavalla. Lapsi ei puhu isälle tapaamisissa. Äidillä ja lapsella on turvakielto isän takia.

Lapsen huolto

Vanhemmilla ei ole mitään keskusteluyhteyttä eikä yhteishuolto ole lapsen edun mukainen ratkaisu. Vanhemmilla ei ole kykyä tehdä yhdessä lasta koskevia päätöksiä eivätkä he ole kyenneet sopimaan eron jälkeen lapsen käytännön asioiden hoitamisesta. Vanhempien välinen konflikti on pitkäaikainen ja korjaamaton. Lapsen etu on olla yksin äitinsä huollossa. Äidillä ja lapsella on turvakielto isän takia.

Isälle ei tule määrätä tietojensaantioikeutta. Tietojensaanti mahdollistaisi sen, että isä saisi turvakiellon alaisia tietoja ja näin ollen isä saisi tiedon lapsen ja äidin asuinpaikasta, joka johtaisi siihen, että äidin ja lapsen pitäisi muuttaa. Lapsen ja äidin turvallisuuden tunne edellyttää, ettei lapsen ja äidin osoitetiedot ole mitään kautta isän saatavissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TODISTELU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Huolto ja tietojensaantioikeus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska vanhemmilla ei - - - ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä toisiinsa, edellytyksiä lapsen yhteishuollolle ei - - - ole.

Isä on vaatinut tietojensaantioikeutta itselleen. Oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta antaa huollosta erotetulle vanhemmalle mahdollisuuden seurata lapsen elämää silloinkin, kun vanhempien välisen riitaisuuden vuoksi vanhemmilla ei ole keskusteluyhteyttä. Äiti on vastustanut tietojensaantioikeuden antamista isälle, koska tietojensaantioikeuden kautta isä voisi saada haltuunsa turvakiellon alaisia tietoja ja voisi alkaa vainoamaan häntä ja lasta. Turvakielto on määrätty suojaamaan heitä isältä. Äiti on korostanut asiassa lapsen turvallisuuden tunnetta ja kuinka tietojensaantioikeus vaikuttaisi siihen negatiivisesti. Isä on häntä kuultaessa kertonut, ettei hän ole etsinyt äitiä tai lasta eron jälkeen tai muutenkaan vainonnut heitä. Käräjäoikeus toteaa, ettei asiassa ole selvitetty isän yrittäneen etsiä äitiä ja lasta eron jälkeen tai muutoinkaan vainonneen heitä.

Asia on ennen kaikkea ratkaistava lapsen edun mukaisesti. Lapsi on häntä kuultaessa kertonut pelkäävänsä, että isä saa tietää, missä he asuvat ja että turvakielto rikkoutuu. Punnitessaan tietojensaantioikeuden säilyttämisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja käräjäoikeus päätyy erityisesti selvitetyiksi tulleet lapsen kokemat pelkotilat huomioon ottaen siihen lopputulokseen, että isälle annettava tietojensaantioikeus olisi tällä hetkellä lapsen edun vastaista.

Tapaamisoikeus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus toteaa, ettei asiassa ole selvitetty olevan mitään sellaista isästä johtuvaa seikkaa, joka estäisi isän ja lapsen väliset tapaamiset.

Käräjäoikeuden on ratkaistava asia ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Käsiteltävänä olevassa asiassa lapsen psyykkinen vointi on herättänyt voimakasta huolta. Lapsen vointi ei ole ainakaan parantunut tapaamisten aikana. Tapaamisten käynnistymiseksi lapsen voinnin olisi ensin kohennuttava. Käräjäoikeus katsoo, että on ilmeistä, että tapaamisten vahvistaminen olisi tällä hetkellä ristiriidassa lapsen edun kanssa. Tapaamisten vahvistamista ei voida näissä olosuhteissa pitää lapsen edun mukaisina edes valvottuina. Näin ollen käräjäoikeus ei vahvista tapaamisia lainkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PÄÄTÖSLAUSELMA

Huolto

C määrätään yksin äitinsä B:n huoltoon.

A:n vaatimus tietojensaantioikeudesta hylätään.

Tapaamisoikeus

A:n vaatimus tapaamisoikeuden vahvistamisesta hylätään. C:lle ei vahvisteta oikeutta tavata isäänsä A:ta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Alma Elonheimo


TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 19.2.2020

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Kanta-Hämeen käräjäoikeus 21.2.2019 nro 2116

Asia

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Valittaja

A

Vastapuoli

B

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös C:n määräämisestä äitinsä yksinhuoltoon ensisijaisesti kumotaan tai toissijaisesti isällä määrätään säilyväksi tietojensaantioikeus siten, että lapsen asuinpaikan paljastavat tiedot voidaan salata, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Lisäksi A on vaatinut, että C:llä määrätään olevan oikeus tavata häntä - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteinaan A on lausunut, että hänet on eristetty pois lapsensa elämästä. Lapsen tapaaminen ja hänestä huolehtiminen on A:lle tärkeää. Vaikka tällä hetkellä lapsen etu ei sallisi tapaamisia, tapaamisoikeuden tulee säilyä voimassa, ja isällä tulee olla vähintään tiedonsaantioikeus, jotta tapaamiset voisivat myöhemmin toteutua. Isän sulkeminen pois lapsensa elämästä ei ole lapsen edun mukaista. Tietojensaantioikeus on mahdollista toteuttaa turvakieltoa loukkaamatta.

Vastaus

B on vaatinut, että valitus hylätään - - -. Tietojensaantioikeuden osalta B on ilmoittanut suostuvansa lähettämään A:lle kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa, tai niin haluttaessa kolmenkin kuukauden välein sähköpostitse tietoa C:n terveyteen, koulunkäyntiin, ystävyyssuhteisiin ja harrastuksiin liittyvistä ja muistakin isän mahdollisesti haluamista lapsen asioista. Vielä B on ilmoittanut suostuvansa siihen, että lapsen omahoitaja - - - ja koulun opettaja voisivat tehdä isälle yhteenvetoja.

Perusteinaan B on lausunut, että C:n vointi on tapaamisten päättymisen johdosta parantunut. Lapsen etu ei mahdollista asian ratkaisemista toisin. Tietojensaantioikeutta ei ole sellaisenaan mahdollista toteuttaa ilman, että isä voisi saada lapsen osoitteen tietoonsa.

Todistelu hovioikeudessa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lapsen huolto

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla ja tavoin, että vanhempien välisten syvien erimielisyyksien vuoksi vanhemmilla ei ole edellytyksiä tehdä yhdessä lasta koskevia päätöksiä. Näin ollen yhteishuolto ei ole lapsen edun mukainen ratkaisu. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden lopputuloksen huollon osalta.

Tietojensaantioikeus

Vakiintuneen oikeuskäytännön ja 1.12.2019 lukien edellä mainitun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan nimenomaisen säännöksen mukaan tuomioistuin voi tehdä päätöksen vanhemman tietojensaantioikeudesta, vaikka lapsen huolto on uskottu yksin toiselle vanhemmalle.

B on ilmoittanut, että hän periaatteessa hyväksyy A:lle annettavan tietojensaantioikeuden C:n asioista mutta käytännössä esteeksi muodostuu turvakielto, jota tietojensaantioikeudella ei tule ohittaa.

Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun 36 §:n 1 momentin mukaan, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto.

B:lle ja C:lle on B:n hakemuksesta myönnetty turvakielto. Maistraatin ilmoituksen mukaan turvakieltohakemuksessa on ollut perusteluna lapsen toisen vanhemman aiheuttama uhka.

Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 89/2008 vp) perustelujen mukaan turvakiellon asettamisen edellytykset olisivat objektiivisia edellytyksiä, ja niiden tulisi olla ilmeisesti käsillä. Tällä on säännösehdotuksessa haluttu painottaa sitä, että turvakiellon myöntäminen olisi lähtökohtaisesti poikkeuksellinen turvaamistoimi eikä sitä tulisi myöntää pelkästään henkilön subjektiivisten tuntemusten perusteella.

Turvakieltohakemuksen käsittelyn yhteydessä sitä henkilöä, joka hakemuksen mukaan aiheuttaa hakijalle uhkaa, ei lähtökohtaisesti kuulla. Näin ollen hakemuksen ratkaiseminen tapahtuu hakijan esittämien perusteiden ja selvityksen perusteella ilman vastanäyttöä. Vallitsevassa tilanteessa, jossa B on käräjäoikeuden päätöksen nojalla C:n yksinhuoltaja, A:lla ei ole puhevaltaa hakea muutosta turvakieltoon (ks. KHO 2017:67, perustelujen kohta 2.1).

A on tietojensaantioikeutta C:tä koskevista tiedoista pyytäessään valituskirjelmässään lausunut, että turvakiellolla suojatut tiedot voidaan salata, mutta ei ole katsonut siihen olevan aihetta. Hovioikeuden pääkäsittelyssä A on lausunut, että mikäli tietojensaantioikeus myönnetään, se lähtökohtaisesti ohittaa turvakiellon. Ottaen muun ohella huomioon, että A:n ensisijainen vaatimus on ollut yhteishuoltajuus, hovioikeus katsoo toissijaisen vaatimuksen muotoilusta huolimatta aiheelliseksi harkita tietojensaantioikeutta myös siltä osin, kuin se on ristiriidassa turvakiellon kanssa.

Lapsen toisen vanhemman pyytäessä tietojensaantioikeutta lasta koskevista tiedoista joudutaan edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmenevän mukaisesti harkitsemaan, onko turvakiellolla suojatulla lapsella ja tämän huoltajalla objektiivisesti perusteltua ja ilmeistä syytä epäillä terveytensä tai turvallisuutensa tulevan uhatuksi, jos toiselle vanhemmalle annetaan lapsen turvakiellolla suojattuja tietoja, joiden luovuttaminen käytännössä merkitsisi myös huoltajan tietojen tulemista ilmi.

Helsingin hovioikeuden päätöksessä 9.8.2019 nro 985 on todettu, että tietojen antaminen lapsen koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa paljastamatta hänen olinpaikkaansa on käytännössä mahdotonta. Tuossa ratkaisussa hovioikeus on päätynyt siihen, että tietojensaantioikeuden antaminen olisi ollut vastoin lapsen etua ja loukannut niitä oikeushyviä, joita turvakiellolla oli tarkoitus suojata. Kyseisessä asiassa hovioikeudessa oli esitetty todistelua isän äitiin ja lapsiin kohdistamasta turvallisuusuhasta.

Nyt esillä olevassa asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka antaisi aiheen katsoa C:llä tai B:llä olevan objektiivisesti perusteltua ja ilmeistä syytä epäillä terveytensä tai turvallisuutensa tulevan uhatuksi. Heidän subjektiivisesti kokemastaan uhasta sen sijaan on esitetty todistelua.

Mikäli tietojensaantioikeuden ulkopuolelle rajataan kaikki ne tiedot, joista suoraan tai välillisesti ilmenee lapsen osoite, asuinpaikka, kotikunta tai muu yhteystieto, se merkitsee erittäin merkittävää rajoitusta tietojensaantioikeuden toteuttamiseen, käytännössä jopa kyseenalaistaa tiedonsaannin kokonaan. Jos kunnallinen viranomainen tai muu taho ei voi turvakiellon vuoksi edes ilmoittaa isälle, onko sillä ylipäänsä kyseistä lasta koskevia tietoja, koska jo tuosta ilmoituksesta voi olla pääteltävissä lapsen kotikunta, tiedonsaanti voi käytännössä rajoittua vain sellaisiin tahoihin, joiden toimialue on kuntaa suurempi. Tällöin hyvin olennainen osa lasta koskevista tiedoista voi tosiasiassa jäädä tietojensaantioikeuden ulkopuolelle.

B on käräjäoikeudessa pyytänyt, että asiassa hankitut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaiset olosuhdeselvitykset määrätään pidettäviksi salassa myös A:lta niin, etteivät äidin ja lapsen asuinpaikka sekä lapsen koulu välillisestikään ilmene olosuhdeselvityksistä. Käräjäoikeus on 16.11.2018 antamallaan, sittemmin lainvoimaiseksi tulleella päätöksellä hyväksynyt pyynnön kotikunnan ja koulun nimen osalta. Sen sijaan siltä osin, kuin olosuhdeselvityksistä ilmenee henkilöiden, ainakin luokanvalvojan, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin, nimiä, salassapitopyyntö on hylätty. Tältä osin käräjäoikeus on perustellut ratkaisuaan isän oikeusturvan tarpeella ja sillä, ettei huoltajuus- ja tapaamisoikeusasiaan voida soveltaa anonyymiä todistelua koskevia säännöksiä. Näin ollen esimerkiksi edellä mainittujen henkilöiden nimet ovat jo tulleet A:n tietoon, ja niistä on mahdollisesti ollut tehtävissä päätelmiä.

Hovioikeus on pääkäsittelyssä tiedustellut B:ltä, esittääkö hän C:n terveydentilasta uutta selvitystä, mihin mahdollisuuteen hän oli valituskirjelmään vastatessaan viitannut. B on ilmoittanut, ettei esitä, koska todistuksesta, joka hänellä on, jouduttaisiin peittämään niin paljon tekstiä, ettei jäljelle jäävän tekstin esittäminen olisi mielekästä.

Kaiken edellä lausutun ja asiassa esitetyn todistelun perustella asiaa harkittuaan hovioikeus päätyy siihen, että vaikka B on vastustanut turvakiellon alaisten tietojen luovuttamista ja C on käräjäoikeudessa kertyneiden asiakirjojen mukaan halunnut, etteivät hänen turvakiellolla suojatut tietonsa tule hänen isänsä tietoon, lapsen tai äidin etu ei anna aihetta rajoittaa isän tietojensaantioikeutta niin olennaisesti, ettei isä saisi tietää lapsen kotikuntaa, josta saattaa olla pääteltävissä myös äidin kotikunta. Myöskään asuinpaikan ja osoitteen sekä muiden mahdollisten yhteystietojen osalta asiassa ei ole esitetty todistelua objektiivisesta terveys- tai turvallisuusuhasta. Ottaen kuitenkin huomioon asiakirjoista ilmenevät kirjaukset siitä, miten C on subjektiivisesti kokenut uhan, hovioikeus päätyy lapsen etua harkitessaan siihen, että tietojensaantioikeutta ei ole syytä ainakaan tässä vaiheessa ulottaa asuinpaikkaa ja osoitetta koskeviin tietoihin sekä muihin yhteystietoihin.

Koska hovioikeus päätyy tietojensaantioikeuden osalta osittain eri lopputulokseen kuin käräjäoikeus, B:llä voi olla intressi hakea hovioikeuden ratkaisuun muutosta tältä osin omasta tai lapsen puolesta. Hovioikeuden määräämän tietojensaantioikeuden käyttäminen välittömästi kotikunnan osalta voisi johtaa muutoksenhakuoikeuden jäämiseen tosiasiassa vaille merkitystä. Tähän nähden hovioikeus asettaa määräykseen päätöslauselmasta ilmenevän voimaantulorajoituksen.

B on ilmoittanut suostuvansa lähettämään A:lle sähköpostitse tietoja C:stä kaksi tai neljä kertaa vuodessa ja lisäksi suostuvansa siihen, että C:n omahoitaja ja opettaja tekevät C:stä yhteenvetoja A:lle lähetettäväksi. Hovioikeus toteaa, että kyseiset tiedottamistavat voivat sinänsä osaltaan edistää lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja vanhempien välejä, mutta täytäntöönpantavissa olevaa määräystä ei voida näiltä osin antaa.

Tapaamisoikeus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C ei ole tavannut isäänsä säännöllisesti useaan vuoteen, ja hän on asian ollessa käräjäoikeudessa vireillä vastustanut tapaamisia voimakkaasti. Hovioikeudessa ei ole kuitenkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi tapaamisoikeuden vahvistamisen voitaisiin katsoa olevan ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa. Tapaamiset on syytä toteuttaa toistaiseksi valvottuina. Lapsen ja isän välisen suhteen kehittymisestä riippuen valvonnan tarvetta on mahdollisesti harkittava myöhemmin uudelleen. Koska nykyoloissa ei voida arvioida lapsen ja isän suhteen kehittymistä, määräyksiä valvonnan kestosta ja tapaamisoikeuden mahdollisesta laajenemisesta ei voida vielä antaa (KKO 2007:71).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päätöslauselma

Muutokset käräjäoikeuden päätöslauselmaan

Huolto ja tietojensaantioikeus

Käräjäoikeuden päätöstä C:n määräämisestä yksin äitinsä B:n huoltoon ei muuteta.

Hovioikeus vahvistaa, että A:lla on sama oikeus kuin huoltajalla saada C:tä koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta kuitenkin siten, että tietojensaantioikeutta rajoittaa C:n ja B:n turvakielto. Turvakiellon voimassa ollessa A:lla ei ole oikeutta saada sellaisia tietoja, joista ilmenee C:n tai B:n asuinpaikka, osoite tai muu yhteystieto. Sen sijaan tietoja, joista ilmenee tai on pääteltävissä C:n kotikunta, saadaan antaa A:lle. Tiedot saadaan antaa, vaikka niistä olisi pääteltävissä B:n kotikunta. Turvakiellolla suojattujen kotikuntatietojen osalta tämä päätös on pantavissa täytäntöön, kun se on saanut lainvoiman. A:n on tarvittaessa esitettävä tämä päätös tietoja pyytäessään.

Tapaamisoikeus

Hovioikeus vahvistaa, että C:llä on oikeus tavata isäänsä A:ta valvotusti kerran kahdessa viikossa tunnin ajan. Tapaamiset järjestetään parillisena lauantaina tai sunnuntaina kello 12 ja 18 välisenä aikana. Tapaamisia jatketaan näin toukokuun 2020 loppuun saakka, minkä jälkeen tapaamisen pituutta laajennetaan kahteen tuntiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Arja Maunula
hovioikeudenneuvos Juha Karvinen
hovioikeudenneuvos Atso Sinervo

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä Miika Laaksoharju

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

 
Julkaistu 4.5.2020