THO:2020:6

Ampuma-ase – Ampuma-aserikos – Kynäpistooli

Diarienummer: R 20/470
Givet: 10.9.2020
Avgörandets nummer: 20/132237

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Metalliputkesta valmistettua ampuma-asetta ei ollut tarkoituksellisesti naamioitu muuksi tunnistettavaksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi. Kyseinen ampuma-ase ei ollut omiaan herättämään mielikuvaa ampuma-aseesta, mutta se ei ollut myöskään selvästi kynän näköinen tai kaltainen vaan ainoastaan malliltaan jossain määrin kynää muistuttava. Ampuma-asetta ei katsottu ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaiseksi erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi.


PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 24.1.2020

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä ampuma-aserikos
- - -
Rikoslaki 41 luku 2 § 1
Ampuma-aselaki 9 §

11.08.2019 Tampere

A on ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta, kynäpistoolia, sekä siihen sopivia 4 kappaletta .22 short-patruunaa. Poliisi on takavarikoinut ja hävittänyt aseen ja patruunat.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska A on kantanut asetta ja patruunoita mukanaan huoltoasemalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

Kohta 1

A on myöntänyt pitäneensä syytteenalaisena ajankohtana hallussaan niin sanottua tussaria, mutta katsonut syyllistyneensä menettelyllään perusmuotoiseen ampuma-aserikokseen törkeän tekomuodon asemesta. A:n mukaan kyse ei ole ollut laissa tarkoitetulla tavalla muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioidusta ampuma-aseesta, jollainen esimerkiksi taskulampulta, sateenvarjolta tai kynältä näyttävät ampuma-aseet ovat.

Kyse on ollut pienoiskiväärin patruunalla sovitetusta aseesta, joka tuottaa vaaraa lähinnä ampujalle itselleen. Ottaen lisäksi huomioon, että jokainen laukaus täytyy erikseen ampua, ase ei voi olla laissa tarkoitetulla tavalla erityisen vaarallinen ampuma-ase. Ase on hidaskäyttöinen, eikä se lataa automaattisesti, kuten esimerkiksi tietyt pienoispistoolit tekevät. Kyse on yksinkertaisesta metalliputken pätkästä, jossa on iskuri. A:n käsityksen mukaan vastaavanlaisia tapauksia käsitellään oikeuskäytännössä tyypillisesti perusmuotoisina ampuma-aserikoksina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todistelu

Kirjalliset todisteet

Kohta 1

Ampuma-aselausunto 8.10.2019 valokuvaliitteineen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomion perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 1

Syyte on toteennäytetty A:n tunnustaman menettelyn, kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien ja ampuma-aselausunnon sekä näistä suoritetun oikeudellisen arvion perusteella.

Asiassa on riidatonta, että syytteessä tarkoitettu ase patruunoineen on ollut A:n hallussa. Riidatonta on ollut myös, että hänellä ei ole ollut lupaa aseen tai patruunoiden hallussapitoon. Käräjäoikeuden ratkaistavana on näin ollen ollut kysymys riidattoman menettelyn oikeudellisesta arvioinnista eli siitä, onko asetta pidettävä rikoslain 41 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna erityisen vaarallisena ampuma-aseena ja mikäli näin katsottaisiin, onko rikosta pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Sovellettavista säännöksistä

Rikoslain 41 luvun 2 § 1 kohdan mukaan jos ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on muun ohella erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ampuma-aserikoksesta. Ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muun muassa muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta .

Lain esitöissä (hallituksen esitys HE 183/1997, s. 63) on todettu, että muun ohella kynäksi naamioitu pistooli on lainkohdassa tarkoitettu erityisen vaarallinen ampuma-ase.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johtopäätökset

Käräjäoikeuden arvion mukaan kyse on ampuma-aselausunnon sekä myös valokuvista pääteltävissä olevan aseen olemuksen ja koon perusteella niin sanotusta kynäpistoolista, jota on erehdyttävän ulkomuotonsa vuoksi pidettävä ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisen vaarallisena ampuma-aseena.

Käräjäoikeus on hyväksynyt A:n puolesta lausutun siitä, että kyse ei ole ollut muuksi tunnistettavaksi esineeksi tarkoituksellisesti ja varsinaisesti muokatusta ja naamioidusta esineestä, kuten esimerkiksi hallituksen esityksessä esimerkkeinä mainituista sateenvarjosta, kävelykepistä, taskulampusta tai salkusta. Kuitenkaan kyse ei ole ollut myöskään sen mielikuvan mukaisesta esineestä, jollaisen yleiskielen termi "ampuma-ase" on omiaan kuulijassa herättämään. Valokuvan perusteella kyse ei ole ollut esineestä, joka vailla erehtymisen mahdollisuutta olisi ulkomuotonsa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella selkeästi tunnistettavissa ampuma-aseeksi. Riidatonta on lisäksi ollut, että A:n hallussa on ollut myös neljä kappaletta aseeseen sopivia patruunoita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - A:n menettelyä on tässä tapauksessa pidetty myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

- - -

Syyksi luetut rikokset

1. Törkeä ampuma-aserikos
11.08.2019
Rikoslaki 41 luku 2 § 1
Ampuma-aselaki 9 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Maiju Päivärinne


TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 10.9.2020

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valittaja

A

Vastapuoli

Aluesyyttäjä - - -

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että kohdan 1 teon syyksilukeminen lievennetään perusmuotoiseksi ampuma-aserikokseksi - - -.

Perusteinaan A on lausunut, että hänen hallussaan ollutta ampuma-asetta ei ollut ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla naamioitu muuksi esineeksi, joten se ei ollut ollut teonkuvauksessa väitetyllä tavalla erityisen vaarallinen ampuma-ase. Ainakaan teko ei ollut ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kyseessä ei ollut ollut kynäpistooli vaan omatekoinen kertalaukaistava pienikaliiberinen tussari, jonka tarkkuus ja tuhovoima oli ollut olematon. Se oli ollut vaarallinen lähinnä vain sen käyttäjälle. - - -

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Erityisen vaarallisen ampuma-aseen määritelmä on ampuma-aselain 9 §:ssä. Sen nyt esillä olevan 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta.

Käräjäoikeus on hyväksynyt A:n puolesta lausutun siitä, että kyse ei ole ollut muuksi tunnistettavaksi esineeksi tarkoituksellisesti ja varsinaisesti muokatusta ja naamioidusta ampuma-aseesta.

Käräjäoikeus on kuitenkin katsonut, että kyse ei ole ollut sellaisesta esineestä, jollaisen esineen mielikuvan yleiskielen termi "ampuma-ase" on omiaan kuulijassa herättämään. Käräjäoikeuden arvion mukaan kyse on ampuma-aselausunnon sekä valokuvista pääteltävissä olevan aseen olemuksen ja koon perusteella ollut niin sanotusta kynäpistoolista, jota on erehdyttävän ulkomuotonsa vuoksi pidettävä ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisen vaarallisena ampuma-aseena.

Hovioikeus toteaa käräjäoikeuden tavoin, että kysymyksessä olevaa esinettä ei ole tarkoituksellisesti naamioitu muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi. Valokuvista ilmenee, että esine on malliltaan jossain määrin kynää muistuttava mutta ei selvästi kynän näköinen tai kaltainen. Se, että ampuma-aseeksi tarkoitettu esine ei ole omiaan herättämään mielikuvaa ampuma-aseesta, ei itsessään anna aihetta tehdä päätelmää esineen olevan ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukainen muuksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu ampuma-ase, jos esine ei selvästi muistuta jotain muuta esinettä. Sillä käräjäoikeuden mainitsemalla sinänsä riidattomalla seikalla, että A:n hallussa on ollut myös neljä kappaletta aseeseen sopivia patruunoita, ei ole merkitystä edellä mainitun lainkohdan edellytysten täyttymistä harkittaessa. Edellä lausutuin perustein hovioikeus päätyy siihen, että syytekohdassa 1 tarkoitettu ase ei ole ampuma-aselain 9 §:n mukainen erityisen vaarallinen ampuma-ase. Aseesta esitetty lausunto huomioon ottaen ase on kuitenkin ollut toimintakuntoinen. Teko on siten luettava syyksi perusmuotoisena ampuma-aserikoksena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Syyksi luettu rikos

1. Ampuma-aserikos 11.08.2019
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 2 § 1
Ampuma-aselaki 18 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Asia on ratkaistu esittelystä.

Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi
Hovioikeudenneuvos Juha Karvinen, joka esitteli asian
Hovioikeudenneuvos Atso Sinervo

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa

 
Publicerad 1.10.2020