THO:2005:31

Asunto-osakeyhtiö - Asunto-osakeyhtiön rakennus ja huoneistot - Kunnossapitovastuu

Diaarinumero: S 04/2641
Antopäivä: 12.10.2005
Ratkaisunumero: 2357

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TURUN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 14.10.2004

Kantaja

Asunto-osakeyhtiö A

Vastaajat

B
C

Asia

Vahingonkorvaus

Vireille

31.10.2003

KANNE

Vaatimukset

Kantaja on vaatinut, että vastaajat yhteisvastuullisesti velvoitetaan maksamaan kantajalle vahingonkorvausta 5 160,85 euroa laillisine viivästyskorkoineen 4 993,71 euron määrälle 10.7.2003 lukien ja 167,14 euron määrälle 4.1.2004 lukien.

Kantaja on lisäksi vaatinut vastaajilta yhteisvastuullisesti korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kantaja omistaa osoitteessa A sijaitsevan kerrostalon ja vastaajat omistavat talon B-rapun huoneiston 72 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Vastaajat eivät itse asu huoneistossa vaan siellä asuu vuokralaisia.

Huoneiston kylpyhuoneeseen on rakennettu suihkuallas siten, että suihkunurkkauksen oikealle puolelle on rakennettu betonivalusta korotus, joka on päällystetty kaakeleilla. Tämä betonivalu on noin 25 senttimetrin korkuinen. Rakenne estää veden pääsyn muualle kylpyhuoneeseen. Kylpyhuoneessa ei ole kylpyammetta, mutta suihkualtaan sisäpuolella oleva lattiakaivo on ainakin huhtikuussa 2003 ollut sellainen, että se oli mahdollista sulkea pohjatapilla.

Huoneistossa asuvan vuokralaisen luvalla huoneistossa oleskellut henkilö on 4.4.2003 käyttänyt suihkuallasta ammeena. Suihkunurkkauksen kaakeleiden saumauksissa on tuolloin ollut suuria rakoja, joihin on vedenpinnan nousun takia mennyt vettä seurauksin, että vettä on mennyt naapurin puolelle huoneistoon B 73, kellariin sekä vähäisissä määrin myös vastaajien huoneistoon.

Vastaajien naapuri, rouva D, on iltapäivällä kotiin tullessaan huomannut vesitulvan eteisessään ja makuuhuoneessaan. Isännöitsijän hankkima kuivausliike on välittömästi ryhtynyt kuivaamaan naapurin huoneistoa. Kuivaus on kestänyt kaksi viikkoa eli 22.4.2003 asti. Naapurin huoneistossa jouduttiin uusimaan eteisen kaappi, eteisen ja makuuhuoneen parketit ja tapetoinnit.

Kuivausliikkeen lasku on ollut 823,70 euroa. Korjauksia suorittaneen liikkeen lasku on ollut 4 124,65 euroa ja lisäksi naapurille on maksettu 45,36 euroa kuivauslaitteiden virrankulutuksesta. Kantaja on lisäksi maksanut Turun Seudun Poltin- ja LVI-huolto Oy:lle 167,14 euroa vian hausta asunnossa. Viivästyskorko on maksettava 10.7.2003 lukien 4 993,71 euron määrälle ja 167,14 euron määrälle vaatimuksen esittämispäivästä 4.10.2004 lukien. Kantaja on 9.6.2003 vaatinut vastaajia maksamaan 4 993,71 euroa 9.7.2003 mennessä uhalla, että viivästyskorkoa on maksettava 10.7.2003 lukien.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa huoneiston sisäosat kuten esimerkiksi kylpyhuoneen kaakelit. Vastaajat ovat laiminlyöneet korjata suihkunurkkauksen seinän saumauksissa olleet raot. Huoneistossa asunut henkilö on ilmoittanut kantajalle olleensa tietoinen seinän saumausten raoista, mutta että hän ei ollut korjannut seinää tai ilmoittanut asiasta vastaajille, koska hän ei ollut ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Vastaajien laiminlyönti on aiheuttanut vesivahingon. Mikäli vastaajat olisivat hoitaneet huoneistoa asianmukaisesti ja korjanneet viat, vahinkoa ei olisi tapahtunut. Vastaajien olisi yleisen elämänkokemuksen perusteella myös pitänyt käsittää, ettei suihkunurkkausta saa käyttää uima-altaana, ei varsinkaan, mikäli nurkkauksen seinässä on reikiä. Uima-allaskäyttö vaatii märkätiloilta erikoisrakenteet, jollaista vastaajien kylpyhuoneessa ei ole ollut. Vahinko on siten aiheutettu törkeällä huolimattomuudella ja vastaajien tulee sen vuoksi myös korvata vahinko täysimääräisesti.

Rakennus valmistui v. 1957, jolloin kosteuseristeitä ei vielä käytetty. Kosteuseristeitä ei silloin edes tarvittu, koska kylpyhuoneessa oli amme, mikä jossakin vaiheessa kuitenkin on poistettu. Kantaja pitää todennäköisenä, että huoneistossa ei ole kosteuseristeitä tai että ne ovat puutteelliset. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden takaamiseksi kantaja ei ole ryhtynyt asentamaan kylpyhuoneeseen kosteuseristeitä.

Vastaajat ovat kieltäytyneet korvaamasta vahinkoa väittäen, että kantajan olisi pitänyt korjata seinän reiät. Mikäli katsotaan, että seinärakojen korjaaminen on kuulunut kantajalle, vastaajat ovat silti vastuussa vahingosta, koska he ovat joka tapauksessa laiminlyöneet asunto-osakeyhtiölain 78 § 3 momentin mukaisesti ilmoittaa kantajalle kylpyhuoneessa olleesta viasta.

Kantaja kiistää vastaajien esittämän sovitteluvaatimuksen perusteettomana. Vastaajat ovat ilmoittaneet, että ammekäyttö on sallittu kun sitä ei ole nimenomaisesti kielletty, mikä osoittaa suurta huolimattomuutta.

VASTAAJIEN VASTAUS

Vaatimukset

Vastaajat ovat kiistäneet kanteessa esitetyt vaatimukset ja vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vastaajat eivät ole vastuussa vaadituista korvauksista vastuuperusteen ja syy-yhteyden puuttumisen vuoksi sekä sen vuoksi, että vahinko ei ole aiheutunut kantajalle vaan naapurihuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden osakkeenomistajalle.

Kantajan väite, että vastaajat olisivat toimineet törkeän huolimattomasti on sekä virheellinen että perustelematon. Vesivahinko ei ole aiheutunut vastaajien eikä huoneistossa asuneiden henkilöiden huolimattomuudesta. Vesivahinko on aiheutunut naapurille, jolle huoneiston sisäosien kunnossapito kuuluu. Kantaja on vapaaehtoisesti teettänyt ja maksanut huoneiston sisäpuolisia korjauksia, mistä vastaajat eivät voi olla vastuussa.

Väite siitä, että kaakeleiden saumauksessa olevat raot ovat aiheuttaneet vesivahingon, on jo lähtökohtaisesti virheellinen eikä sen tueksi myöskään ole esitetty varsinaisia perusteita. Kantaja ei ole millään tavalla pyrkinyt selvittämään vahingon todellista syytä, eli onko vesivahinko aiheutunut esimerkiksi äkillisestä viemäriputken tukkeutumisesta tai muusta vastaavasta syystä, vaikka myös näiden rakenteisiin kuuluvien osien kunnossapitovastuu kuuluu asunto-osakeyhtiölle. Kantajalla tulisi myös olla selvyys siitä, että kaakelien ja niiden saumausten ei ole tarkoitus toimia vesieristeenä, vaan kyseessä on pelkästään sisustuselementti.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa huoneiston sisäosat kun taas yhtiön vastuulle kuuluu rakenteiden kunnossapito. Huoneistojen pesutilojen vesieristystä on pidettävä rakenteisiin kuuluvana seikkana.

Mikäli naapurihuoneiston sisustukselle aiheutuneet vahingot olisivat aiheutuneet vastaajien hallitsemasta huoneistosta kulkeutuneesta vedestä, on selvää, että rakenteisiin kuuluvissa vesieristeissä on ollut vikaa. Yhtiön isännöitsijä on myös ilmoittanut, ettei rakennuksen kylpyhuoneissa ole mitään kosteus- tai vesieristeitä ja että jo aikaisemmin on tapahtunut vastaavanlainen vahinko, jossa veden on epäilty kulkeutuneen huoneistoon naapurihuoneistosta. Mainittu seikka ilmenee myös kuivausliikkeen raportista.

Kun kantaja on ollut tietoinen siitä, että rakennuksen märkätiloista puuttuvat asianmukaiset vesi- ja kosteuseristeet kokonaan, on perusteetonta väittää, että kosteusvauriot olisivat aiheutuneet kaakelien saumausten raoista. Kantajan menettely osoittaa päinvastoin välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta kun rakennuksessa jo aikaisemmin ilmenneistä vaurioista huolimatta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja kun huoneistojen haltijoita ja käyttäjiä ei ole mitenkään informoitu tai varoitettu märkätilojen puutteellisista ja määräysten vastaisista rakenteista. Huoneistossa asuneen vuokralaisen ei ole maallikkona tarvinnut ymmärtää tilanteen vakavuutta, kun sitä eivät ole ymmärtäneet ammattihenkilönä isännöitsijä, joka on koulutukseltaan rakennusinsinööri, eikä myöskään yhtiön hallitus.

Vastaajat ovat ostaneet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 1980-luvun loppupuolella Vastaajien omistusaikana huoneiston B 72 kylpyhuoneessa ei ole suoritettu rakenteellisia tai sisustuksellisia muutoksia. Vastaajat eivät siten millään perusteella voi olla vastuussa vesieristyksessä olevista puutteista tai vaurioista. Kylpyhuonetta ei ole käytetty mitenkään normaalista poikkeavasti. Kanteessa on vain esitetty kuviteltu tapahtumankuvaus.

Naapurihuoneistossa on tehty lähinnä parketti-, tapetti- ja kuivaustöitä eli huoneiston sisäosien kunnossapitoa. Se seikka, että kantaja on maksanut osakkeenomistajalle kuuluvia kustannuksia, ei tee vastaajia korvausvelvolliseksi kantajalle. Perusteena sille, että korjauskulut on maksettu, saattaa sen sijaan olla, että kantajakin alusta saakka itse on katsonut olevansa vastuussa vahingosta.

Mikäli katsotaan, että vastaajat ovat korvausvelvollisia, korvausta on joka tapauksessa alennettava kantajan myötävaikutuksen perusteella. Vastaajilta on puuttunut tuottamus, koska väitetty vahinko on aiheutunut vuokralaisten vieraan menettelystä. Kantaja on ollut tietoinen vesieristyksen puuttumisesta.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kantaja:

1. Varsinais-Suomen Kiinteistökuivauksen kartoitusraportti 7.4.2003.
2. Valokuva kylpyhuoneesta (1 kpl)
3. RT-tiedosto Uimahallit ja virkistyskylpylät, sivu 12, kohta 7, s.13

Vastaajat:

1. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL r.y:n Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet

Henkilötodistelu

Kantaja:

1. Isännöitsijä JS, asianosaisena kuultuna
2. HM, Varsinais-Suomen Kiinteistökuivaus Oy

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on riidatonta, että huoneistossa B 73 on 4.4.2003 todettu kanteessa kerrotut vahingot. Asiassa on myös riidatonta, että vastaajien osakkeenomistajina hallitsemassa huoneistossa on poistettu kylpyhuoneessa alunperin ollut kylpyamme ja tilalle on rakennettu suihkuallas siten kuin kanteessa on kerrottu. Asiassa on jäänyt epäselväksi, koska amme on poistettu ja koska suihkunurkkaus on rakennettu. Vastaajien mukaan tämä on kuitenkin tapahtunut jo ennen kuin he ostivat osakkeensa 1980-luvun loppupuolella eikä kantaja myöskään ole edes väittänyt, että vastaajat olisivat suorittaneet nämä muutostyöt. Asiassa on lisäksi riidatonta, että suihkunurkkauksen kaakeleiden saumauksissa on ollut rakoja.

Isännöitsijä JS:n ja todistaja HM:n kertomuksilla on näytetty, että vesivahinko ei ole johtunut esimerkiksi viemäriputken tukkeutumisesta vaan että vesi on tullut huoneistoon B 73 vastaajien hallinnassa olevasta kylpyhuoneesta sen suihkutilan käytön yhteydessä. JS:n ja HM:n saapuessa paikalle vesivahingon jälkeen naapurihuoneistoon ei ollut enää tullut lisää vettä. Vastaajien huoneistossa oleskellut henkilö oli kuitenkin kertonut juuri käyneensä kylvyssä ja kun vahingon syyn selvittämiseksi oli suihkutettu päin suihkunurkassa olevia reikiä, naapurihuoneistoon oli taas tullut lisää vettä. JS:n ja HM:n kertomuksilla ja HM:n laatimalla vahingon kartoitusraportilla on selvitetty, että vettä tuolloin on ollut myös vastaajien hallinnassa olevan huoneiston eteisen ja makuuhuoneen lattialla. Esitetystä selvityksestä voidaan siten selvästi päätellä, ettei vastaajien hallinnassa olevan kylpyhuoneen seinissä ole ollut lainkaan kosteuseristeitä tai että ne ainakin ovat olleet erittäin puutteelliset.

Suihkunurkkauksesta otetut valokuvat osoittavat selvästi, että suihkutilan toisen nurkan saumauksessa on suurehkoja rakoja melko lähellä lattiaa. JS ja HM ovat molemmat kertoneet, että raot ovat olleet niin suuret, että ruuvimeisselin upottaminen niihin on ollut mahdollista. JS:n mukaan rakennuksen väliseinät ovat kipsilevyä ja eristeiden puuttumisen johdosta vesi oli liuottanut kipsiä.

Huomioon ottaen naapurin puolelle tulleen veden määrä, suihkunurkkauksen rakenne ja se seikka, että huoneistossa oleskellut henkilö on kertonut olleensa kylpemässä, on todennäköistä, että suihkunurkkausta kyseisenä päivänä oli normaalikäytöstä poiketen käytetty ammeena. HM:n kertomuksella on kuitenkin näytetty, että on ollut kysymys pitempiaikaisesta kosteusvauriosta, mikä oli ilmennyt muun muassa siitä, että seinä naapurin kaapiston takana oli mustunut.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat. Huoneiston sisustukseen kuuluu muun muassa kylpyhuoneen seinän kaakelit. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat. Rakenteisiin kuuluvat myös rakennuksen eristeet kuten vesieristeet. Osakkeenomistajan on viivytyksettä ilmoitettava yhtiölle sellaisesta viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Asunto-osakeyhtiölain 77 §:n mukaan osakkeenomistajalla on myös oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen omistamansa osakkeet tuottavat hallintaoikeuden. Rakenteiden kunnossapitovastuuseen ei vaikuta se, että huoneistossa on suoritettu muutostöitä. Muutostöistä huolimatta yhtiö on vastuussa rakenteista. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus vaatia korvausta muutostyötä huolimattomasti suorittaneelta osakkeenomistajalta tai vahingon muutoin huolimattomuudellaan aiheuttaneelta osakkeenomistajalta.

Kantaja on näin ollen ensisijaisesti ollut vastuussa eristeiden kunnosta ja on kunnossapitovastuunsa perusteella ollut velvollinen korjaamaan kaikki huoneistossa B 73 vesivahingosta aiheutuneet vauriot riippumatta siitä, minkälaisia rakenteita naapurin huoneistossa on vaurioitunut. Yhtiöllä on näin ollen myös oikeus vaatia korvausta vahingon huolimattomuudellaan aiheuttaneelta osakkeenomistajalta.

Vesivahinko on ensisijaisesti johtunut virheellisesti suoritetuista muutostöistä. Isännöitsijä JS:n mukaan suihkutilaa olisi todennäköisesti voinut käyttää jopa ammeena, mikäli vesieristeet muutostöiden yhteydessä olisi tehty kunnolla. Asiassa ei kuitenkaan ole väitettykään, että vastaajat olisivat huonosti suoritettujen muutostöiden johdosta vastuussa aiheutuneesta vesivahingosta, vaan vaatimus perustuu siihen, että vastaajat ovat hoitaneet huoneistoa huolimattomasti laiminlyömällä kaakeleiden saumauksissa olevien rakojen korjaamisen tai puutteista ilmoittamisen ja käyttämällä suihkunurkkausta ammeena.

Vastaajat ovat olleet velvolliset huolehtimaan kaakeleiden ja niiden saumausten kunnosta. Koska saumausmassa ei toimi eristeenä, ei edes saumausten osalta kunnossa oleva kaakeliseinä olisi kokonaan estänyt kosteusvaurioiden syntymistä. Suihkutilan nurkasta esitetty selvitys osoittaa kuitenkin niin suuria puutteita, että huolellisen osakkeenomistajan on täytynyt ymmärtää, että puutteet eivät rajoitu vain saumausmassaan vaan että on puutteita myös vesieristeiden osalta. Vastaajat ovat olleet velvolliset ilmoittamaan tästä kantajalle ja he olisivat ilmoittamalla yhtiölle tästä puutteellisuudesta myös voineet estää ne vahingot, joista nyt vaaditaan korvausta. Vastaajat ovat sen vuoksi velvolliset korvaamaan aiheuttamansa vahingot.

Sillä seikalla, että vesivahinko naapurin huoneistossa on aiheutunut huoneistossa asuvien vuokralaisten vieraan suihkutilan käytön seurauksena, ei ole merkitystä vastaajien vastuun kannalta. Suihkunurkkauksen rakenne huomioon ottaen vastaajien on täytynyt ymmärtää, että joku saattaa käyttää suihkuallasta myös ammeena, ja heidän on täytynyt ottaa tämä huomioon omassa toiminnassaan. Myöskään sillä seikalla, että kantaja on ollut tietoinen siitä, että talon kylpyhuoneiden seinissä ei alunperin ole ollut vesieristystä, ei ole merkitystä vastaajien vastuun kannalta. Suihkunurkkauksen rakenne huomioon ottaen, vastaajien on täytynyt ymmärtää, että suihkunurkkaus on tehty myöhemmin.

Korjauskustannuksia koskeva korvausvaatimus on sinänsä määrältään riidaton. Asiassa on myös riidatonta, että kantaja on vaatinut korvausta korjauskustannuksista kanteessa esitetyllä tavalla.

Koska kanne hyväksytään, vastaajat ovat myös velvolliset korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Vastaajilla ei ole ollut huomauttamista kantajan oikeudenkäyntikulujen määrän osalta.

Tuomiolauselma

Kanne hyväksytään.

Vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle vahingonkorvauksena 5 160, 85 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4 993,71 euron määrälle 10.7.2003 lukien ja 167,14 euron määrälle 4.10.2004 lukien.

Vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 4 913,54 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 14.11.2004 lukien.


Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Mari Jaakkola


TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 12.10.2005

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Turun käräjäoikeus 17. os. 14.10.2004 nro 7492
(liitteenä)

ASIA

Vahingonkorvaus

VALITTAJAT

B
C

VASTAPUOLI

Asunto-osakeyhtiö A

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

B ja C ovat käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla vaatineet, että kanne hylätään tai toissijaisesti heidän maksettavakseen tuomittua korvausta joka tapauksessa sovitellaan. Lisäksi he ovat vaatineet, että Asunto-osakeyhtiö A velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa korkoineen. B ja C ovat myös vaatineet, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn.

Asunto-osakeyhtiö A on vaatinut valituksen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hovioikeudessa korkoineen. Perusteinaan asunto-osakeyhtiö on toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä kanneperusteet.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasia

Perustelut

Asunto-osakeyhtiö A:n mukaan sen rakennus on valmistunut vuonna 1957. Kanteessa tarkoitetun huoneiston kylpyhuoneessa ei tuolloin ole ollut vesieristystä, eikä se asunto-osakeyhtiön mukaan ole ollut tarpeenkaan, koska kylpyhuoneessa on alunperin ollut kylpyamme. Amme on jossain vaiheessa kuitenkin poistettu ja tilalle on rakennettu kanteessa kerrottu suihkuallas.

B ja C ovat kertoneet, että he ovat ostaneet kanteessa tarkoitetun huoneiston osakkeet 1980 -luvun loppupuolella. Heidän omistusaikanaan huoneiston kylpyhuoneessa ei ole tehty rakenteellisia tai sisustuksellisia muutoksia. He eivät itse asu huoneistossa vaan siellä asuu vuokralaisia.

Asiassa on jäänyt epäselväksi, koska kylpyhuoneessa ollut amme on poistettu ja tilalle rakennettu suihkuallas. Epäselväksi on myös jäänyt, kuka on ollut muutostöiden tekijä. Asunto-osakeyhtiö ei ole edes väittänyt, että B ja C olisivat tehneet muutostyöt.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaan yhtiö on velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat. Rakenteisiin kuuluviksi katsotaan myös rakennuksen vesieristeet. Osakkeenomistajan on edellä sanotun lainkohdan mukaan ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. B ja C ovat voineet suihkunurkkauksen kaakeleiden saumauksessa olleista raoista huolimatta edellyttää, että kosteana tilana pidettävän kylpyhuoneen suihkutilan kaakeleiden takana on asianmukainen vesieristys, koska keraaminen laatoitus ei sitä ole. Heidän tiedossaan ei ole näytetty olleen, ettei kylpyhuoneessa ole ollut asianmukaista vesieristystä. Mainituilla perusteella B ja C eivät ole vastuussa asunto-osakeyhtiön kanteessa kerrotuista vahingoista ja asunto-osakeyhtiön kanne hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.

Asunto-osakeyhtiö A velvoitetaan suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 6.228,47 euroa ja hovioikeudessa 3.725,99 euroa. Siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut näiden korvausten tuomitsemispäivästä, niille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.


Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Saara Laapas
hovioikeudenneuvos Riitta Sandholm
hovioikeudenneuvos Seija Uitto

Esittelijä: viskaali Kari Lahdenperä

Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 21.3.2006 : Ei valituslupaa

 
Julkaistu 20.10.2005