VaaHO:2018:2

Ns. lumeavioliitto
Laittoman maahantulon järjestäminen
Laillisuusperiaate

Diaarinumero: R 17/233
Antopäivä: 10.01.2018
Ratkaisunumero: 100630

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A, B ja C olivat sopineet, että B ja N solmivat avioliiton Kosovossa, jotta N saisi oleskeluluvan Suomessa. B:lle luvattiin rahapalkkio. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n laittoman maahantulon järjestämisestä ja C:n avunannosta samaan rikokseen 1.4.2014 voimaan tulleen rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. A:n valituksesta hovioikeus katsoi, että ns. lumeavioliitto ei täytä mainitun säännöksen tunnusmerkistöä. Kysymys myös mahdollisesta rikoslain taannehtivasta soveltamisesta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 26.01.2017 nro 103002

Asia Laittoman maahantulon järjestäminen

Syyttäjä

Vastaajat A, B ja C

- - -

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Laittoman maahantulon järjestäminen
5710/R/0040917/14
Rikoslaki 17 luku 8 § 1 / 2

04.04.2014 - 16.11.2014 Vaasa ja ulkomaat

A, B ja C ovat yhdessä tuoneet Suomeen ulkomaalaisen, N:n, jonka maahantuloon oikeuttava asiakirja on saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla.

A on ottanut yhteyttä B:hen ja tämän kanssa sopinut, että B solmii ns. lumeavioliiton A:n määräämän kosovolaismiehen kanssa, jotta kyseinen henkilö avioitumisen kautta voisi saada oleskeluluvan Suomessa. A ja B ovat sopineet, että B tästä saa palkkion, 10 000 euroa. Palkkion saamiseksi B on suostunut siihen, että hän pysyy avioliitossa, kunnes aviomies on saanut pysyvän oleskeluluvan Suomessa.

Kun A:n sukulaismies, joka aluksi ehdotettiin B:n aviomieheksi ei voinut saada oleskelulupaa Suomessa, C on A:lle esittänyt, että sopiva henkilö olisi C:n sukulaismies N.

A on järjestänyt yhteyden B:n ja N:n välillä, sopinut N:n perheen kanssa palkkion maksamisesta, neuvonut B:tä käytännön järjestelyissä ja hankkinut B:lle matkaliput Kosovon matkaa varten.

B on maaliskuun alussa v. 2014 matkustanut Kosovoon, jossa hän 5.3.2014 on solminut avioliiton N:n kanssa. B:n Kosovossa oleskelun aikana N:n perhe on maksanut osan sovitusta palkkiosta, 2 000 euroa, B:lle.

N on 4.4.2014 jättänyt oleskelulupahakemuksen Suomen Kosovon suurlähetystöön. N:n hakemukseen on liitetty B:n antama selvitys.

N ja B esittävät hakemuksessa totuudenvastaisesti, että heidän solmima avioliitto on aito avioliitto ja että he sen jälkeen kun N on saapunut Suomeen aikovat asua yhdessä. Suomen viranomaiset ovat N:n ja B:n harhaanjohtavien tietojen perusteella myöntäneet N:lle Suomen kansalaisen puolison oleskeluluvan ajalle 17.10.2014 - 17.10.2015 ja N on saapunut Suomeen 8.11.2014.

C on sen jälkeen kun N on saapunut Suomeen ryhtynyt hoitamaan N:n ja B:n välisiä asioita. C on järjestänyt N:lle asunnon ja kahdella eri kerralla sopinut ja järjestänyt maksutapahtumat kun N:n perhe on suorittanut B:lle sovitun palkkion osamaksuja, yhteensä 1 000 euroa. C on myös B:n kanssa sopinut, että N ja hänen perheensä maksaa loppuosan B:n palkkiosta, 7 000 euroa, kahdessa erässä, sen jälkeen kun N:n seuraavat oleskelulupahakemukset on käsitelty ja myönnetty.

VAIHTOEHTOINEN SYYTE

1.1 AVUNANTO LAITTOMAN MAAHANTULON JÄRJESTÄMISEEN
Rikoslaki 17 luku 8 § 1 mom 2 k. (laki 28.2.2014/146) ja 5 luku 6 §

4.4.2014 - 16.11.2014 VAASA ja ulkomaat

C on ensisijaisessa syytteessä kuvatulla tavalla tahallaan auttanut B:tä ja A:ta, järjestämällä yhteyden A:n, B:n ja N:n välillä sekä järjestämällä maksuja N:n perheen ja B:n välillä ja sopimalla B:n kanssa N:n perheen velan maksuehdoista.

- - -

Vastaus

A

A on kiistänyt syytteen.

Perusteet

Hän ei ole järjestänyt laitonta maahantuloa N:lle. C on kysynyt häneltä josko hän tuntisi suomalaisen naisen joka voisi mennä naimisiin hänen sukulaisen kanssa Kosovossa. A oli tuolloin vastannut, ettei hän tunne ketään, mutta että hän voi tiedustella asiasta.

- - -

- - -

A ei ole tarjonnut kenellekään rahaa siitä että B menisi naimisiin N:n kanssa eikä hän ole myöskään kenellekään maksanut mitään.

A:lle ei ole tarjottu mitään korvausta keneltäkään osapuolelta siitä että B menisi naimisiin N:n kanssa, eikä kukaan ole myöskään maksanut hänelle mitään.

Se, että A on ollut tietoinen siitä, että B aikoo mennä naimisiin N:n kanssa maksusta ei merkitse sitä että hän olisi syyllistynyt rikokseen. A:lla ei ole ollut pienintäkään mielenkiintoa B:n ja N:n aikomukseen mennä naimisiin.

- - -

- - -

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

- - -

A

Vastaaja A on syyllistynyt syyttäjän kuvaamin tavoin siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

- - -

Syyksilukemisen perustelut

Henkilötodistelu

- - -

- - -

Lainkohta ja teonkuvaus nyt kyseessä olevassa asiassa

Rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan laittoman maahantulon järjestämisestä on tuomittava se, joka tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai matkustusasiakirjaan rinnastettavaa muuta asiakirjaa tai 2 kohdan mukaan se, joka tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jonka 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on väärä, väärennetty, myönnetty toiselle henkilölle taikka saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella.

Lainkohdan esitöissä (HE 164/2013 vp, s. 24 - 25) todetaan, että uudessa 2 kohdassa säädettäisiin myös rangaistavaksi se, että tuodaan tai yritetään tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalainen, jonka 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla. Ehdotetussa kohdassa viranomaisella tarkoitetaan sekä suomalaisia että muiden maiden viranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan myöntäminen. Merkityksellisinä 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan myöntämisen kannalta voidaan pitää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat suoranaisesti vaikuttaneet siihen, että asiakirja on myönnetty. Kyseinen tieto voidaan antaa sekä 1 kohdassa mainittua asiakirjaa koskevassa hakemuksessa että hakemuksen liitteinä esitettävissä asiakirjoissa. Tiedon totuudenvastaisuutta olisi arvioitava hakemuksen myöntämisen kokonaisuuden valossa. Totuudenvastaisena on joskus pidetty myös tilannetta, jossa asiakirja ei sisällä mitään nimenomaista väärää väitettä todellisuudesta, mutta asiasta annetaan silti olennaisesti virheellinen kuva. Tällöin on kuitenkin kyse pikemminkin harhaanjohtamisesta. Tämän vuoksi ehdotetussa säännöksessä mainittaisiin selvyyden vuoksi erikseen myös harhaanjohtavan tiedon esittäminen. Harhaanjohtavasta tiedosta voisi olla kyse, jos hakemuksessa tai sen liiteasiakirjoissa annettu tieto siinä olevien puutteiden, esitystavan tai asiayhteyden vuoksi on selvästi omiaan johtamaan viranomaisia harhaan asiakirjan myöntämismenettelyssä. Asiakirja on siten voitu saada viranomaiselta aktiivisella toiminnalla antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavaa tietoja tai asiakirja on voitu saada myös salaamalla tietoja.

Nyt kyseessä olevassa asiassa on vaadittu rangaistusta A:lle, B:lle ja C:lle laittoman maahantulon järjestämisestä edellä mainitun pykälän 2 kohdan mukaan. Kyseinen lainkohta on tullut voimaan 1.4.2014 lailla 28.2.2014/146. Syytteen mukaan maahantuloon oikeuttava asiakirja on saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla. Edellä mainittu asiakirja on oleskelulupahakemus, jonka N on 4.4.2014 jättänyt Suomen Kosovon suurlähetystöön. Syytteen mukaan Suomen viranomaiset ovat N:n ja B:n harhaanjohtavien tietojen perusteella myöntäneet N:lle Suomen kansalaisen puolison oleskeluluvan ajalle 17.10.2014 - 17.10.2015 ja N on saapunut Suomeen 8.11.2014.

Siihen nähden mitä lainkohdassa ja selostetussa hallituksen esityksessä ilmenee, ratkaisevaa tunnusmerkistön täyttymisen osalta tässä asiassa on N:lle merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla myönnetty oleskelulupa. Oleskelulupahakemus on syytteen mukaan jätetty 4.4.2014, Suomen viranomaiset ovat sen perusteella myöntäneet N:lle oleskeluluvan 17.10.2014 - 17.10.2015 ja N on saapunut Suomeen 8.11.2014. Nämä asiat ovat kaikki tapahtuneet edellä mainitun lainkohdan voimaantulon jälkeen, joten pykälän 2 kohta tulee sovellettavaksi kuten se on laissa 28.2.2014/146. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ei syyksilukemisen kannalta ole merkitystä, että syytteessä mainitaan myös sellaista mitä on tapahtunut ennen lainkohdan voimaantuloa.

Näyttö, näytön arviointi ja johtopäätökset

N:n oleskeluluvan peruste

Kirjallisena todisteena nimetystä oleskelulupahakemuksesta ja puolison antamasta selvityksestä ilmenee, että hakemuksen päivämäärä on 4.4.2014 ja että sekä N että B ilmoittavat olevansa naimisissa toisensa kanssa. Hakemuksessa N on lisäksi ilmoittanut, että heidän aikomuksensa on asua yhdessä Suomessa ja vuokrata asunnon.

Kirjallisena todisteena nimetystä ensimmäistä oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta ilmenee, että N:lle on myönnetty oleskelulupa ja että luvan voimassaoloaika on 17.10.2014 - 17.10.2015. Päätöksen perusteena on ollut Suomen kansalaisen puoliso.

Edellä mainitut todisteet osoittavat siten, että N:lle on myönnetty oleskelulupaa hänen B:n kanssa solmitun avioliiton perusteella.

Harhaanjohtava tieto

Syytteen mukaan kyseessä on ollut niin sanottu lumeavioliitto, joka on solmittu jotta N voisi avioitumisen kautta saada oleskeluluvan Suomessa.

B on käräjäoikeudessa myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen hänen osaltaan. Teonkuvaus on siten riidaton siltä osin kuin B on oleskelulupahakemuksen liitteessä totuudenvastaisesti esittänyt, että hänen ja N:n solmima avioliitto on aito avioliitto ja että he sen jälkeen kun N on saapunut Suomeen aikovat asua yhdessä.

Edellä mainittu seikka huomioon ottaen teonkuvaus ja siten myös laittoman maahantulon järjestäminen on tullut näytetyksi siltä osin kuin siinä todetaan, että N:n maahantuloon oikeuttava asiakirja on saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla.

- - -

A:n syyllistyminen laittoman maahantulon järjestämiseen

Kirjallisena todisteena on nimetty ote B:n ja W:n välisestä facebook-chatista. Syyttäjä on erityisesti nostanut esille seuraavat viestit. W on 20.1.2014 kirjoittanut "If you and I get merried can europe ban lifted", johon B on vastannut "what means BAN lifted dude?". B on edelleen kirjoittanut "what? so u cant come to finland?" johon W on vastannut "Yes I kent not comin I finda" . W on samana päivänä vielä kirjoittanut "Ah ok I z ok goo tu A col spik wat e sey". Tämän jälkeen W on 27.1.2014 kirjoittanut "Hye du you speak mi A wat e sey". Edellä mainitut viestit ovat osittain kirjoitettu vaikeasti ymmärrettävällä englannin kielellä. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että niistä ilmenee, että on ollut puhetta siitä, että W ja B menisivät naimisiin, mutta että tämä ei onnistunut koska W on ollut maahantulokiellossa. Käräjäoikeus katsoo myös, että maininnat - - - viittaavat siihen, että tarkoitetaan A:ta ja siihen, että hän on jollain tavalla liittynyt asiaan. Tämä tukee B:n esitutkintakertomuksen paikkansapitävyyttä siltä osin kuin B on kertonut, että A järjesti hänet Facebook yhteyteen W:n kanssa. B on esitutkinnassa myös kertonut, että oli ollut tarkoitus, että W:stä tulisi hänen aviomies. Tähän liittyen B on myös kertonut, että A oli sanonut hänelle, että sulhanen vaihtuu.

Kirjallisena todisteena on nimetty ote B:n ja X:n välisestä Facebook-chatista. Tältä osin syyttäjä on erityisesti viitannut seuraavaan viestiin, mikä B on 28.1.2014 kirjoittanut X:lle: "X Mä en pääsekkään tänään - - -. A tulee jutteleen siitä mun kosovoreissusta." Käräjäoikeus katsoo todennäköisenä, että - - - viesti viittaa siihen, että A on jollain tavalla liittynyt B:n suunniteltuun matkaan Kosovoon. Tämä ja se, että viesti on lähetetty X:lle tukee B:n esitutkintakertomuksen totuudenmukaisuutta siltä osin kuin hän on kertonut, että A on ilmoittanut hänelle, että on aika lähteä Kosovoon. B on lisäksi todennut, että X oli pyytänyt häneltä kaikki passitiedot matkajärjestelyjä varten ja hän on kertonut, ettei hän tiedä kuka lopulta osti matkaliput, X vai A.

Kirjallisena todisteena on nimetty otteen B:n ja A:n välisestä viestittelystä. Tältä osin syyttäjä on erityisesti viitannut seuraaviin viesteihin. B on 6.11.2014 lähettänyt A:lle seuraavan viestin "Moikka! Mitä kuuluu? Kuulin että N on tulossa lauantaina suomeen ja kysyin Y:ltä että koska saisin ne rahat niin se käski kysyä sulta." Tähän A on vastannut "Voj voj me tavatame huomena ej puhelinta kiitos". B on 7.11.2014 kysynyt A:lta "Ok. Mihin aikaan?" johon A on vastannut "Han tuule huomena taj me vuoi tavatan" ja "Sojti mulle puhelinta koska minä ej auki koko aja fb".

Edellä mainitut viestit tukevat vahvasti sitä, että A on ollut tietoinen N:n tuomisesta Suomeen ja sitä että hänellä on ollut siinä merkittävä rooli. B on viestissään myös puhunut rahan saamisesta mihin A ei ole ottanut kantaa. Mikäli A:lla ei olisi ollut mitään tekemistä asian kanssa olisi kuitenkin ollut luontevaa, että hän olisi tiedustellut mitä B tarkoittaa. Kyseiset viestit ovat lisäksi ajoittuneet siihen aikaan kun N on tullut Suomeen, mikä myös tukee A:n roolia asiassa.

Kirjallisena todisteena on nimetty otteen B:n ja Y:n välisestä Facebook-chatista. Syyttäjä on muun muassa erityisesti viitannut seuraaviin viesteihin. B on 6.11.2014 kirjoittanut Y:lle seuraavasti "Hey Y! I dont want to be rude but when am i getting the rest of the money?" Y on vastannut "N comes saturday" B on vastannut muun muassa "So i get the rest of the money on saturday?" Y on vastannut "i do not know the time when bite in finland" johon B on vastannut "Bite?" ja Y on vastannut "speak with A" Viimeinen viesti viittaa siihen, että A on ollut aktiivinen asiassa ja myös rahan maksamisen suhteen. Viestit tukevat myös B:n esitutkintakertomuksen totuudenmukaisuutta siltä osin kuin hän on kertonut, että ennen tapaamista hän oli kysynyt N:n siskolta Y:ltä Facebookissa hänen rahojensa perään. B:n mukaan hän, eli Y, oli käskenyt kysyä rahoja A:lta.

A on viitannut muun muassa seuraaviin viesteihin. Y on 14.3.2014 lähettänyt B:lle seuraavan viestin "hello B, I need those documents coz N is going to send the document in. Ambasad Labour contract plac of residence Evidence on financial incomes" B on vastannut "Whitch documents?" ja Y on vastannut tähän "Labour contract, Place of recidence, Evidence on financial incomes". Y on 20.3.2014 lähettänyt seuraavan viestin "Did you get the documents and when can u send it" ja "I'll wait for them till monday". Käräjäoikeus katsoo, ettei nämä viestit osoita muuta kuin, että tarvittavista asiakirjoista on ollut puhetta. Se, että Y on joltain osin ollut aktiivinen asiassa ei myöskään osoita, ettei A olisi voinut toimia syytteessä mainitulla tavalla.

A on nimennyt kirjallisena todisteena B:n ja Z:n kesken käyty Facebook-chatti. A on muun muassa vedonnut erityisesti seuraaviin kohtiin. B on 21.2.2014 lähettänyt Z:lle seuraavan viestin "mä oon menossa käymään sielä maistraatissa ja sitte meen kattoo matsii" johon Z on vastannut "veitkö sen paperin?". - - - B on 4.3.2014 lähettänyt Z:lle "Huomenna mennään kuulemma 11 naimisiin" johon Z on vastannut muun muassa "laita viestii kun tehtävä suoritettu" ja Z on myöhemmin myös kysynyt "kai oot saanu jonkun summan rahasta?". Edellä mainitut viestit osoittavat lähinnä, että Z on ollut tietoinen naimisiinmenosta ja siitä, että siihen on liittynyt rahaa. Niillä ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa A:n syyllistymistä syytteessä mainittuun tekoon.

A on vielä nimennyt kirjallisena todisteena otteen B:n ja N:n kesken käydystä Facebook-chatista ja erityisesti viitannut seuraavaan N:n B:lle lähtettyyn viestin "Approving certifikaden of birth in the place kumune the residence, take them with him in kosovo". Käräjäoikeus katsoo, että edellä mainittu viesti ja keskustelu lähinnä osoittaa, että B ja N ovat keskustelleet toistensa kanssa tarvittavista asiakirjoista.

B on kertonut syytteessä mainituista tapahtumista hyvin seikkaperäisesti esitutkinnassa. Hän on heti 27.2.2015 pidetyssä kuulustelussa todennut, että A oli ollut se, joka oli ehdottanut, että hän menisi naimisiin rahaa vastaan kosovolaismiehen kanssa. Asiasta oli keskusteltu ja myös rahasummista. Hän on myös kertonut, että A oli ensin järjestänyt hänet Facebook yhteyteen W:n kanssa. Myöhemmin A oli ilmoittanut, että sulhanen vaihtuu N:ään. A oli ilmoittanut milloin piti lähteä Kosovoon. Myöhemmässä kuulustelussa B on myös muistanut, että A oli tarkistanut, että hänellä oli oikeat asiakirjat. B on esitutkinnassa suoraan kertonut, että A oli rekrytoinut hänet tähän, ja että hän on tehnyt kaikki sopimukset A:n kanssa. Mikään tämän kokonaisuuden pala ei olisi B:n mukaan liikahtanut ilman A:ta. A oli myös ilmoittanut B:lle, että hän tulee saamaan 10.000 euroa. B on vielä kertonut, että hän oli saanut 2.000 euroa N:n isältä Kosovossa. Suomessa hän oli saanut C:ltä kaksi kertaa 500 euroa.

N on myös esitutkinnassa kertonut yksityiskohtaisesti syytteessä mainituista tapahtumista. N on muun muassa kertonut, että A on se henkilö, joka on järjestänyt ja keskustellut hänen perheensä kanssa avioliitosta B:n kanssa. A oli ottanut yhteyttä Facebookin ja puhelimen kautta ehkä helmikuussa 2014. A oli ehdottanut heille, että avioliiton solmiminen Suomen kansalaisen kanssa on hyvä tapa saada oleskelulupa. Oli keskusteltu 10.000 euron rahasummasta. B:lle oli maksettu 2.000 euroa ja vielä 1.000 euroa kun N oli Suomessa. N on oikeudessa sanonut, että se mitä hän on kertonut A:sta esitutkinnassa ei pidä paikkansa. Hän ei ole kuitenkaan esittänyt mitään syytä siihen miksi hän olisi kertonut virheellisesti paitsi, että hän oli ollut stressaantunut. Käräjäoikeus katsoo, ettei tämä ole mikään varteenotettava syy siihen, miksi hänen esitutkintakertomuksensa ei pitäisi paikkansa.

B ja N ovat kuten edellä ilmenee esitutkinnassa kertoneet tapahtumista hyvin samansuuntaisesti. Molempien kertomusten mukaan A:n rooli asiassa on ollut hyvin aktiivinen ja asioista on sovittu hänen kanssa. B ja N ovat myös kertoneet rahasummista samalla tavalla, mikä tukee kertomusten paikkansapitävyyttä.

Käräjäoikeus katsoo, että A:n aktiivinen rooli asiassa ja hänen toimiminen syytteessä mainitulla tavalla selkeästi ilmenee varsinkin B:n esitutkintakertomuksesta, mika saa tukea myös N:n esitutkintakertomuksesta. Näitä kertomuksia tukee edellä mainituin tavoin asiassa esitetyt kirjalliset todisteet. Tähän nähden A:n, C:n ja erään kolmannen henkilön kertomukset tapahtumista eivät ole uskottavia varsinkin siitä, ettei A:lla ole ollut roolia asiassa ja siitä, että maksetussa rahasummassa olisi ollut kysymys lahjasta.

Kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottaen on tullut näytetyksi, että A on toiminut syytteessä kuvatuin tavoin ja syyllistynyt syytteessä mainittuun tekoon.

- - -

Rangaistusseuraamukset

Rangaistus on rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

- - -

A

A tuomitaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A:lla on ollut aktiivinen rooli rikoksen eri vaiheissa. Käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus syyksiluetusta rikoksesta on kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

- - -

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Syyksi luettu rikos

1. Laittoman maahantulon järjestäminen
04.04.2014-16.11.2014
Rikoslaki 17 luku 8 § 1/2

Rangaistusseuraamukset

Vankeus
6 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 2.-5.3.2015
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 26.6.2018
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

- - -

Asian on ratkaissut käräjätuomari Andreas Uthardt.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

- - -

A:n valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja syyte laittoman maahantulon järjestämisestä hylätään. Lisäksi A on vaatinut, että Suomen valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta 4.649,69 eurolla ja hovioíkeudesta 1.666,25 eurolla.

Perusteet

A ei ole yrittänyt järjestää W:n ja B:n välistä avioliittoa eikä hän ole järjestänyt N:n laitonta maahantuloa. A on vain kertonut osapuolille muun muassa Kosovon turvallisuustilanteesta.

- - - A:n menettelyn arvioinnin lähtökohdaksi tulee ottaa aikaisemmin voimassa olleen pykälän sanamuoto, jonka mukaan sellaisen ulkomaalaisen tuomista Suomeen, jolla oli voimassa oleva matkustusasiakirja, ei ollut säädetty rangaistavaksi. - - - A ei ole voinut vaikuttaa - - - N:n ja B:n avioliiton solmimisen ajankohtaan eikä myöskään N:n tekemän oleskelulupahakemuksen ajankohtaan. A on viitannut korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2010:6.

- - -

A ei ole tarjonnut eikä maksanut kenellekään mitään korvausta siitä, että B solmii avioliiton N:n kanssa. A:lle ei ole myöskään tarjottu tai maksettu mitään korvausta siitä, että B solmii avioliiton N:n kanssa. Se, että A on tiennyt, että B menee naimisiin N:n kanssa maksua vastaan, ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. A:lla ei ole ollut mitään motiivia tai intressiä siihen, että B solmii avioliiton N:n kanssa. A:lla ei ole ollut mitään roolia asiassa.

Syyttäjän vastaus A:n valitukseen

Vaatimus

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään perusteettomana.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella asiaa olisi arvioitava toisin.

A:n rooli koko järjestelyssä on ollut keskeinen ja merkittävä muun muassa rahasuoritusten osalta. Hänen tahallisuutensa asiassa on selvä, koska hän on suoraan vaikuttanut siihen, että N saa väärin perustein oleskeluluvan. A:n on täytynyt ymmärtää, ettei N:n oleskelulupaprosessia ole mahdollista saada päätökseen ennen 1.4.2014 tehtyä lainmuutosta.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - -

Pääkäsittelypyyntö

A on valituksessaan pyytänyt, että asiassa toimitetaan pääkäsittely näytön uudelleen arvioimiseksi. Hovioikeus on 25.10.2017 tehnyt päätöksen pääkäsittelyn toimittamisesta 10.11.2017.

Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos riita-asiassa asianosainen tai rikosasiassa asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Hovioikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys siitä, voiko teonkuvauksessa kuvattu menettely A:n osalta täyttää laittoman maahantulon järjestämisen tunnusmerkistön. Lisäksi kysymys on oikeudellisesta arvioinnista koskien teonkuvauksessa kuvattuun A:n menettelyyn sovellettavaa lakia.

Koska asiassa kysymyksen kohteena olevien seikkojen ratkaiseminen ei edellytä suullisen todistelun vastaanottamista ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta, hovioikeus on 9.11.2017 peruuttanut pääkäsittelyn ja näin ollen hylkää A:n pääkäsittelyä koskevan pyynnön.

Pääasia

Ns. lumeavioliiton merkitys hallinnollisessa menettelyssä

Ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2016:166 oleskeluluvan hakija oli solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa useamman kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen. Avioliitto oli solmittu muutaman viikon kuluttua siitä, kun hakija oli saanut käännyttämispäätöksen tiedokseen. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että oli perusteltua aihetta epäillä, että avioliitto oli solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan avioliitto muodostaa olettaman siitä, että hakijalle myönnetään oleskelulupa. Näyttövelvollisuus maahantulosäännösten kiertämistarkoituksesta kuuluu viranomaiselle. Jos viranomainen on osoittanut, että on perusteltua aihetta epäillä niin sanottua lumeavioliittoa, oleskeluluvan hakijan on osoitettava epäily aiheettomaksi. Oleskeluluvan hakija ja hänen puolisonsa olivat kyenneet tämän osoittamaan, joten hakijan oleskelulupahakemusta ei olisi tullut hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla.

Euroopan unionin neuvoston 4.12.1997 antamassa päätöslauselmassa toimenpiteistä lumeavioliittojen estämiseksi (97/C/382/01) on mainittu seikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että avioliitto on solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi. Näitä seikkoja ovat muun muassa yhteiselämän puuttuminen, rahan maksaminen avioliiton solmimisesta, yhteisen kielen puuttuminen, merkinnät aikaisemmista lumeavioliitoista, oleskeluun liittyvät poikkeukselliset seikat tai se, että puolisot eivät ole tavanneet kertaakaan ennen avioliittoa.

Kysymys siitä, onko oleskelulupahakemuksen perusteena oleva avioliitto aito avioliitto vai niin kutsuttu lumeavioliitto, on edellä todetuin tavoin merkityksellinen hallinnollisessa menettelyssä harkittaessa maahantulon ja oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Tästä ei voida kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, että kyseisellä seikalla olisi vastaava merkitys rikosoikeudessa ja että tällöin olisi kysymys rikoksena rangaistavasta menettelystä.

Ns. lumeavioliiton merkitys rikosoikeudessa

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:84 oli kysymys ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuvan tuomion purkamisesta. Avioliitto oli solmittu sen vuoksi, että ulkomaalainen puoliso saisi oleskeluluvan. Puolisot oli käräjäoikeudessa tuomittu rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta sillä perusteella, että he olivat antaneet väestötietojärjestelmään merkittävän totuudenvastaisen ja oikeudellisesti merkityksellisen väärän tiedon avioliiton solmimisesta. Korkeimman oikeuden ratkaisun perustelujen mukaan asiassa oli riidatonta, että puolisot oli vihitty pätevästi avioliittoon, joten väestötietojärjestelmään tehty merkintä avioliitosta on ollut totuudenmukainen. Korkeimman oikeuden mukaan avioliiton pätevyyden kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syistä avioliitto solmitaan. Siinä tapauksessa, että jossakin asiassa avioliiton pätevän solmimisen lisäksi myös solmimisen motiiveilla on oikeudellista merkitystä, tieto niistä ei ole saatavissa väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään merkittyä tietoa ei siten voida pitää vääränä senkään perusteella, että avioliitto on solmittu mainitussa tarkoituksessa.

Kyseistä korkeimman oikeuden ratkaisua on oikeuskirjallisuudessa kommentoitu siten, että ratkaisussa on kysymys tiedon totuudenmukaisuuden ja harhaanjohtavuuden arvioinnista. Ilman nimenomaisen selvää rikostunnusmerkistöä rikosoikeudellisen järjestelmän kautta ei voida jälkikäteen katsoa jotain motiivia avioliiton solmimiselle rikolliseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisun johdosta vale- tai lumeavioliittoja ei voi olla olemassa rikosoikeudellisessa mielessä. Pätevä avioliitto ei siten missään olosuhteissa voi olla olotila tai oikeustoimi, joka miltään osin olisi rikollinen. (Pasi Pölönen teoksessa KKO:n ratkaisut kommentein 2005:II, s. 54-56)

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen ja siitä oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen perusteella solmittu avioliitto on sen solmimisen motiiveista riippumatta rikosoikeudellisesti arvioituna aina pätevä.

B:n ja N:n avioliiton luonne

B ja N ovat 5.3.2014 solmineet avioliiton Kosovossa, mikä on myös todettu syytteen teonkuvauksessa. Avioliiton solmimisen vuoksi ja edellä mainitun korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella asiassa ei voida katsoa, että B:n ja N:n välinen avioliitto olisi pätemätön. Kysymyksessä on siis teonkuvauksessa väitetystä poiketen ollut aito avioliitto.

A:n menettelyn ajallinen ulottuvuus

Rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan (28.2.2014/146) mukaan laittoman maahantulon järjestämisestä tuomitaan se, joka tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jonka 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja (maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja, viisumi, oleskelulupa tai matkustusasiakirjaan rinnastettava muu asiakirja) on väärä, väärennetty, myönnetty toiselle henkilölle taikka saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella.

Kyseinen tunnusmerkistön 2 kohta on tullut voimaan 1.4.2014. Aikaisemmin voimassa olleeseen tunnusmerkistöön ei ole sisältynyt vastaavaa tekotapatunnusmerkkiä matkustusasiakirjan saamisesta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, mikä on todettu myös korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:6.

Perusoikeuksiin kuuluvan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Vastaavasti rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa Achour v. Ranska 10.11.2004 on todettu, että laissa on määriteltävä selvästi rikokset ja niistä johtuvat rangaistukset. Tämä lain käsite edellyttää tiettyjä laatuvaatimuksia kuten lain saatavuutta ja ennakoitavuutta. Henkilön on kyettävä säännöksen sanamuodon perusteella ja tarvittaessa tuomioistuimen tulkintakäytännön avulla mieltämään, mitkä hänen tekonsa tai laiminlyöntinsä perustavat rangaistusvastuun (vastaavasti myös ratkaisuissa Gurguchiani v. Espanja 15.12.2009 ja Rohlena v. Tšekki 18.4.2013).

Rikoslain 3 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin. Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen. Lain esitöiden (HE 44/2002 vp, s. 39) mukaan rikoksen tekemisen katsotaan päättyvän silloin, kun rikoksentekijä on suorittanut loppuun rikoksen täyttymiseen johtavat toimet. Vaikka teon rangaistavuuden edellytyksenä olisi tietyn vahinkoseurauksen ilmeneminen, tekohetkenä ei pidetä enää seurauksen ilmenemishetkeä, jos teon suorittaminen on tuolloin jo päättynyt.

Kaikki syytteen teonkuvauksessa A:n tekemiksi kuvatut toimet ovat tapahtuneet ennen kuin kyseinen tekotapa on lainmuutoksella 1.4.2014 säädetty rangaistavaksi. Syyttäjä on A:n valitukseen antamassaan vastauksessa lisäksi todennut, että N:n maahantulon jälkeenkin A olisi tehnyt joitain rahasuorituksiin liittyviä toimia. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä A:n tekemäksi kuvatun menettelyn arvioinnin kannalta, koska teko on täyttynyt viimeistään 8.11.2014 N:n saavuttua Suomeen.

Kokoavat johtopäätökset

Kuten edellä lausutusta ilmenee, avioliiton aitoudella ei ole merkitystä teonkuvauksessa kuvatun menettelyn syyksilukemisen kannalta. B:n ja N:n solmima avioliitto on ollut pätevä avioliiton solmimisen motiiveista riippumatta. A on tehnyt kaikki teonkuvauksessa kuvatut toimet aikana, jolloin syytteessä selostettu menettely ei edes ole ollut rangaistavaa. Näin ollen syyte laittomasta maahantulon järjestämisestä on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä Suomen valtio on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta.

Syyttäjä on paljoksunut A:n oikeudenkäyntikulujen määrää käräjäoikeudessa 10 tuntia ylittäviltä osin. Vaaditut matkakulut sekä matkustamiseen käytetty aika on myönnetty oikeiksi. Syyttäjällä ei ole ollut lausuttavaa A:n oikeudenkäyntikulujen määrästä hovioikeudessa.

Hovioikeus hyväksyy asian laatu ja laajuus huomioon ottaen A:n kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikuluvaatimukset käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta.

Todistelukustannukset

- - -

Tuomio- ja päätöslauselma

- - -

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

1. Laittoman maahantulon järjestäminen 04.04.2014 - 16.11.2014

A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Suomen valtio velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 4.649,69 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.666,25 euroa.

- - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Juhani Palmu, Hagar Nordström ja Juhani Laurinolli. Esittelijänä on ollut hovioikeuden esittelijä Heini Hakala.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+

 
Julkaistu 15.2.2018  Päivitetty 14.3.2018