VaaHO:2019:4

Liiketoimintakielto
Liiketoimintaan kohdistuva luottamus
Erityiset syyt liiketoimintakiellon sisällön rajaamiseen

Diaarinumero: R 19/642
Antopäivä: 17.10.2019
Ratkaisunumero: 144778

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A:n syyksi on luettu törkeä kirjanpitorikos ja törkeä veropetos siten, että hän on asiakasyritystensä taloushallintotehtäviä hoitaessaan laiminlyönyt osaksi oman yrityksensä kirjanpitovelvollisuuden ja välttänyt lähes 65.000 euron verot. A:n harjoittamaan liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi A tuli määrätä liiketoimintakieltoon, vaikka siihen ei olisi ollut tarvetta sopimattoman tai vahingollisen liiketoiminnan jatkamisen estämiseksi. Ratkaisussa mainituin perustein asiassa katsottiin olevan erityisiä syitä määrätä, että A:lle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia.

Liiketoimintakiellosta annettu laki 1 § ja 4 § 3 momentti

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 22.05.2019 nro 123865

Asia

Törkeä kirjanpitorikos ym.

Valittaja

A

Vastapuoli

Aluesyyttäjä C

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä kirjanpitorikos

- - -

01.01.2009-30.06.2016 Vaasa

A on kirjanpitovelvollisen A Ky:n edustajana ja tosiasiallista määräysvaltaa käyttävänä laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia sekä merkinnyt kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.

Yhtiön kirjanpitoon on jätetty kirjaamatta A:n B Oy:n tilille ohjaamat myyntitulot, yhteensä 151.470,75 euroa. Lisäksi yhtiön kirjanpitoon on tehty veroilmoitusten antamisen jälkeen muistiotositteiden avulla korjauksia.

A on menettelyllään vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Liiketapahtumien kirjaaminen on laiminlyöty olennaisilta osiltaan ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

2. Törkeä veropetos

- - -

01.01.2009-30.06.2016 Vaasa

A on antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta aiheuttanut veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi.

A on vuosien 2009-2016 aikana ohjannut A Ky:n myyntituloja yhtiön pankkitilin sijasta B Oy:n tilille yhteensä 151.470,75 euroa. A ei ole verottajalle antamissaan ilmoituksissa ilmoittanut tätä myyntiä eikä sen sisältämää arvonlisäveroa. A on lisäksi antanut arvonlisäveroa koskevissa ilmoituksissa vuosina 2010, 2011 ja 2014 väärän tiedon yhtiön liikevaihdon määrästä, minkä johdosta myös ilmoitettu arvonlisäveron alarajahuojennus on vuosina 2010 ja 2014 ollut perusteeton sekä vuonna 2011 liiallinen.

A on menettelyllään aiheuttanut tuloveron määräämättä jättämisen seuraavasti:

- - -

A on menettelyllään aiheuttanut arvonlisäveron määräämättä jättämisen seuraavasti:

- - -

Vältetyn veron määrä on yhteensä 64.446,84 euroa. Teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

- - -

Muu vaatimus

A on määrättävä liiketoimintakieltoon. Hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. A:n toimintaa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Laki liiketoimintakiellosta 3 §

Vastaus

A on myöntänyt syyttäjän esittämän rangaistusvaatimuksen ja teonkuvauksen oikeaksi. Teonkuvauksessa mainitut elinkeinotulon verot ja arvonlisäverot ovat jääneet määräämättä. Verohallinto on vielä verotusoikeuden voimassaollessa maksuunpannut verot A:lle, joka on jälkikäteen suorittanut ne täysimääräisesti verohallinnolle. Osa veroista oli hallinnollisessa prosessissa maksuunpanon suhteen vanhentuneita, joista Verohallinto on esittänyt tässä rikosperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen. A on vapaaehtoisesti suorittanut em. erät Verohallinnolle 8.4.2019. Näin ollen verohallinnolla ei ole enää mitään maksuunpantuihin veroihin tai rikosperusteisesti vaadittuihin määriin koskevia vaatimuksia A:ta kohtaan.

- - -

Liiketoimintakieltoa koskeva vaatimus

Liiketoimintakiellon määräämiseen A:lle ei ole perusteita ja joka tapauksessa liiketoimintakiellon määrääminen olisi kohtuutonta otettaessa huomioon A:n olot, rikoksesta johtuvat syyt, teon katuminen, rikoksen aiheuttamien kaikkien vahinkojen korvaaminen oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti.

A:n toiminta ei ole arvioitavissa velkojien, sopimuskumppanien, julkisen talouden tai terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingolliseksi. A:lta ei tule viedä mahdollisuutta ansaita omaa ja perheen elantoa. A:n elinkeinotoiminnassa ei ole ollut mitään muita laiminlyöntejä tai rangaistavaa menettelyä.

Kokonaisharkinnassa yllä olevien seikkojen lisäksi tulee ottaa huomioon myös pitkä ajankuluminen syyksi luettavasta menettelystä.

- - -

Tuomion perustelut

Käräjäoikeus toteaa, että vastaaja A on myöntänyt syyttäjän esittämän rangaistusvaatimuksen ja teonkuvauksen oikeaksi. Teonkuvauksessa mainitut elinkeinotulon verot ja arvonlisäverot ovat jääneet määräämättä.

Verohallinto on vielä verotusoikeuden voimassa ollessa maksuunpannut verot A:lle, joka on jälkikäteen suorittanut ne täysimääräisesti verohallinnolle. Osa veroista oli hallinnollisessa prosessissa maksuunpanon suhteen vanhentuneita, joista Verohallinto on esittänyt tässä rikosperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen. A on vapaaehtoisesti suorittanut em. erät Verohallinnolle 8.4.2019. Näin ollen verohallinnolla ei ole enää mitä maksuunpantuihin veroihin tai rikosperusteisesti vaadittuihin määriin koskevia vaatimuksia A:ta kohtaan.

Verotarkastuskertomuksesta ilmenee mm, että verohallinto on suorittanut verotarkastuksen A Ky - nimisessä yhtiössä (y-tunnus ......), tarkastuksesta on laadittu verotarkastuskertomus, johon on asiassa vedottu kirjallisena todisteena.

- - -

Johtopäätökset

Asiassa ei ole ilmennyt mitään järkevää syytä epäillä verotarkastuskertomuksen oikeellisuutta.

Yllä olevan nojalla käräjäoikeus katsoo siten syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella selvitetyksi, että A on kirjanpitovelvollisen A Ky:n edustajana ja tosiasiallista määräysvaltaa käyttävänä laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia sekä merkinnyt kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. A on menettelyllään vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Liiketapahtumien kirjaaminen on laiminlyöty olennaisilta osiltaan ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

A on antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta aiheuttanut veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi. Vältetyn veron määrä on yhteensä 64.446,84 euroa. Teolla on siten tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tämän nojalla vastaajan syyksi luetaan syytekohdat 1 ja 2 teonkuvausten ja syytteen mukaisesti.

- - -

Liiketoimintakielto - sovellettavat säännökset ja arvioinnin lähtökohdat

Liiketoimintakieltolain 1 §:ssä säädetään, että liiketoimintakielto voidaan määrätä sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Lain 2 §:n 3 kohdan ja 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan liiketoimintakieltoon voidaan määrätä muun muassa yhteisön hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, joka on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä, ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Käräjäoikeus toteaa, että A on kirjanpitovelvollisen A Ky:n edustajana ja tosiasiallista määräysvaltaa käyttävänä omistajana yllä kohdissa 1 ja 2 tuomittu sellaisesta rikollisesta menettelystä liiketoiminnassa, jota liiketoimintakieltolaissa tarkoitetaan.

Siten laissa säädetyt liiketoimintakiellon määräämisen yleiset, henkilön asemaa sekä rikollisen teon ja elinkeinotoiminnan yhteyttä koskevat edellytykset täyttyvät.

Tältä osin kysymys on nyt siitä, voidaanko vastaajan rikollista menettelyä pitää vähäisenä ja voidaanko hänen menettelyään kokonaisuutena arvioiden pitää laissa tarkoitetulla tavalla vahingollisena.

Onko rikollinen menettely ollut vähäistä?

Liiketoimintakieltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 198/1996 vp s. 16) todetaan, että rikoksen vähäisyyttä tulisi arvioida ensisijaisesti menettelystä säädetyn rangaistuksen perusteella. Rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, ei voida esittää olettamusta siitä, onko menettelyä pidettävä vähäisenä vai ei, vaan menettelyn moitittavuus ja sopimattomuus on arvioitava tapauksittain.

Arviota ei tule kuitenkaan perustaa yksinomaan rikollisesta menettelystä säädettyyn rangaistukseen, vaan huomioon tulee ottaa myös rikoksen ilmenemismuoto sekä syyksiluettavan rikollisen menettelyn laajuus.

Rikollista menettelyä ei saatettaisi pitää vähäisenä, jos se muodostaa olennaisen osan liiketoiminnasta tai sillä saavutettu taloudellinen hyöty on merkittävä, vaikka yksittäisistä teoista säädetty ankarin rangaistus olisikin vankeutta vähemmän kuin kaksi vuotta. Tässä tapauksessa maksimirangaistus on 4 vuotta vankeutta.

Korkein oikeus on useissa ratkaisuissaan (esim. KKO 2002:118, KKO 2013:1 ja KKO 2015:88) arvioinut liiketoimintakieltolaissa tarkoitettua rikollisen menettelyn vähäisyyttä. Lähtökohdaksi on asetettu lain esitöiden mukaisesti rikoksen rangaistusasteikko, jonka on katsottu yleisellä tasolla ilmentävän rikoslajin tai - tyypin vakavuutta.

Ratkaisut ovat koskeneet rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on ylittänyt lain esitöissä mainitun kahden vuoden rajan, rikoksen vähäisyyttä on arvioitu myös ottaen huomioon sen ilmenemismuoto, aiheutuneet vahingot ja muut teon yksilölliset olosuhteet.

Arviointi joudutaan tällöin perustamaan sellaisten tapauskohtaisten seikkojen varaan, jotka vaikuttavat rikoksen tosiasialliseen rangaistusarvoon ja jotka ovat merkityksellisiä myös liiketoimintakieltolain tavoitteiden kannalta.

Kokonaisarvioinnissa vahingollisena pitämistä vastaan puhuu tässä asiassa se, ettei vastaaja ole aikaisemmin syyllistynyt liiketoiminnassa rikolliseen menettelyyn eikä asiassa ole esitetty selvitystä, jonka perusteella hänen voitaisiin arvioida jatkavan rikollista menettelyään. Vastaaja on myös pyrkinyt vähentämään rikoksien seurauksia korvaamalla asianomistajalle rikoksella aiheuttamansa vahingon.

Toisaalta yhtiön kirjanpitoon on jätetty kirjaamatta A:n B Oy:n tilille ohjaamat myyntitulot. Kirjanpidossa olevalle pankkitilille myyntisuorituksia on samana ajanjaksona 1.1.2009- 30.6.3016 kirjattu yhteensä 208.185,19 euroa ja kirjanpidon ulkopuoliselle myyntisuorituksia yhteensä 151.470,75 euroa, joita siis ei ole kirjattu yhtiön kirjanpitoon eikä suorituksia muutoinkaan ole ilmoitettu verohallinnolle. Sanottu määrä on huomattava. Lisäksi yhtiön kirjanpitoon on tehty veroilmoitusten antamisen jälkeen muistiotositteiden avulla korjauksia.

A on antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta aiheuttanut veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi. Vältetyn veron määrä on yhteensä 64.446,84 euroa. Teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Myös tekoaika on ollut verrattain pitkä, 1.1.2009 - 30.6.2016. Kokonaisarvioinnin perusteella käräjäoikeus katsoo, että rikollista menettelyä ei voida pitää vähäisenä, koska se muodostaa olennaisen osan koko liiketoiminnasta, sillä saavutettu taloudellinen hyöty on merkittävä ja laiton menettely on jatkunut verrattain kauan.

Tämän perusteella käräjäoikeus määräsi vastaajan liiketoimintakieltoon 22.5.2019 ja 22.5.2022 väliseksi ajaksi.

- - -

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Fredrik Träskman.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

- - -

Valitus

A on hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon hänelle määrätyn liiketoimintakiellon osalta.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Liiketoimintakiellon määrääminen

Liiketoimintakiellosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan liiketoimintakielto voidaan määrätä sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Lain 3 §:n 1 momentin 2) kohdan mukaan kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan kilpailun kannalta vahingollisena. Lain 4 §:n 3 momentin mukaan erityisistä syistä voidaan määrätä, ettei kielto koske tiettyä tai tietynlaista liiketoimintaa.

Käräjäoikeuden tuomiossa mainituin perustein A on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä.

A on teon tultua ilmi korvannut A Ky:n toiminnassa Verohallinnolle aiheuttamansa vahingot täysimääräisesti. Hänen ei siten voida katsoa saaneen pysyvää kilpailuetua veron välttämisen johdosta. A:n rikollinen menettely liiketoiminnassaan on päättynyt kesäkuussa 2016 ja hän on jatkanut samaa liiketoimintaa siihen asti, kun käräjäoikeus oli määrännyt hänet liiketoimintakieltoon. A:n mukaan hän oli lopettanut tulojensa ohjaamisen ohi kirjanpidon heti, kun verotarkastus oli alkanut. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että A olisi tuon jälkeen jättänyt noudattamatta liiketoimintaansa liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia. Mainituista syistä johtuen vaara siitä, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa, ei ole ilmeinen. A:ta ei tähän nähden olisi tarpeen määrätä liiketoimintakieltoon sopimattoman tai vahingollisen liiketoiminnan jatkamisen estämiseksi.

A Ky:n toimiala on ollut asiakasyritysten taloushallinnon hoitaminen sisältäen muun muassa kirjanpidon pitämisen ja palkanlaskennan. A on syyllistynyt vakaviin talousrikoksiin laiminlyömällä osaksi oman yrityksensä kirjanpitovelvollisuuden ja välttämällä lähes 65.000 euron verot. Tämän vuoksi A on keskeisellä tavalla vaarantanut luottamuksen harjoittamaansa liiketoimintaan. Tämän liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi A tulee määrätä liiketoimintakieltoon.

A on korvannut kaikki Verohallinnolle aiheuttamansa vahingot ja osoittanut muutoinkin syvästi katuvansa tekoaan. Hän on kertonut aikovansa jatkossa työllistää itsensä yrittäjänä suorittavissa tehtävissä esimerkiksi kuljetusyrittäjänä niin, että hänen omankin kirjanpidon hoitaisi ulkopuolinen taho. Mainittuihin seikkoihin nähden hovioikeus katsoo olevan olemassa erityisiä syitä määrätä, että A:lle määrätty liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

A määrätään liiketoimintakieltoon.

Liiketoimintakielto alkaa 22.5.2019 ja päättyy 22.5.2022.

- - -

Liiketoimintakielto ei koske muuta kuin liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa kirjanpito- ja tilintarkastustoimintaa sekä laskentatoimen ja verosuunnittelun konsultointia.

- - -

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet: Hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen, Petteri Korhonen ja Pasi Vihla.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

+

 
Julkaistu 29.10.2019