VaaHO:2019:5

Ulosottovalitus
Suullinen käsittely
Kirjallisen kertomuksen käyttökielto

Diaarinumero: U 19/343
Antopäivä: 8.11.2019
Ratkaisunumero: 441

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli ratkaisssut ulosottovalituksen kirjallisen aineiston perusteella toimittamatta suullista käsittelyä. A Oy on hovioikeudessa pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus ei ollut ennen asian ratkaisemista selvittänyt, olivatko ratkaisun perusteena käytetyistä sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmenevät seikat riitaisia vai riidattomia. Käräjäoikeus oli myös perustanut ratkaisunsa sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmeneviin B:n ja C:n kertomuksiin kuulematta heitä henkilökohtaisesti. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös 6.3.2019 nro 3159

Asia

Ulosottovalitus

Valittaja

A Oy

Kuultava

Ulosottovirasto

Velallinen / Valittaja

B

SELOSTUS ASIASTA

Valituksen kohteena olevat päätökset

- - -

Ulosottovirasto on 31.8.2018 antamassaan päätöksessään 3472/6800/18 katsonut, että ulosottovelallinen B tekee työtä yrityksessä A Oy:ssä selvästi pienempää korvausta vastaan kuin mitä sellaisesta työstä yleisesti maksetaan. Ulosottovirasto on päätöksessään arvioinut velallisen B:n kohtuulliseksi työpalkan rahamääräksi 3.300,00 euroa kuukaudessa ja on määrätty, että ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä kuten palkasta. Päätöksen mukaan tilitettäväksi määräksi muodostuu velallisen suojaosuus huomioon ottaen 1.100,00 euroa, mikä määrä on määrätty tilitettäväksi kuukausittain ulosottovirastoon 1.9.2018 alkaen.

- - -

Ulosottovirasto on 31.8.2018 antamassaan päätöksessään 3469/6800/18 katsonut, että maksukiellon saaja, A Oy, on tiedoksiannetun maksukiellon vastaisesti maksanut koko palkan ulosottovelalliselle B:lle. Ulosottovirasto on sen takia määrännyt maksukiellon saajalle, A Oy:lle, velvollisuus maksaa ulosottomiehelle maksamatta oleva erääntynyt rahamäärä, 41.680,96 euroa.

A Oy:n valitus

A Oy on pyytänyt, että käräjäoikeus kumoaa ulosottoviraston päätökset - - - virheellisinä.

A Oy:n perusteet

Yhtiön päätoimialana on rakennuspaikan valmistelutyöt. Yhtiöllä ei ole kiinteitä toimitiloja, vaan toiminta tapahtuu eri rakennuspaikoilla ympäri Suomea. Yhtiön kotipaikkana on yrityksen vastuuhenkilön ja omistajan C:n kotiosoite. B on yhtiön työntekijä.

- - -

Yhtiön ja velallisen yhdenmukaisen kannan mukaan velallinen on palkattu yhtiöön työntekijäksi, mistä johtuen velallisen palkka on määritetty (13 e/h) vastaamaan sitä, mitä vastaavista töistä yleisesti maksetaan maa- ja vesirakennusalalla. Ulosottoviranomaisen arvio nettopalkasta (3.300 e) tarkoittaisi, että maansiirtotöistä pitäisi maksaa n. 4.552 euron bruttopalkkaa kuukaudessa, mikä on ylimitoitettu ollessaan n. 2-2,5 kertainen verrattuna alan palkkatasoon. Maansiirtoalalla ei notorisesti makseta vastaavan suuruisia palkkoja. Ulosottoviranomaisen näkemys ei ole kestävällä pohjalla suhteessa käytännön elämään.

- - -

Yksittäisen työntekijän asema voi notorisesti muutaman työntekijän yhtiössä vaikuttaa tavanomaista keskeisemmältä, kun työ on itsenäistä. On luonnollista, että työntekijää hyödynnetään tarvittaessa myös sellaisten yksittäisten tehtävien hoitamiseen, joihin hänellä on kompetenssia. C:n ja velallisen mukaan velallisella ei ole tosiasiallista roolia yhtiön johdossa eikä velallinen käytä yhtiössä määräysvaltaa tai osallistu päätöksentekoon eikä hänellä ole yrittäjälle kuuluvaa taloudellista riskiä.

- - -

C:n ja velallisen välillä sopimuksessa on sovittu mm. tuntipalkasta, kilometrikorvauksista omalla autolla suoritetuista työajoista sekä päivärahasta ja siitä, että kilometrit ja ajon tarkoitus on kirjattava ylös. Niitä on työsuhteen alkamisesta asti noudatettu. Käytäntönä on ollut että velallinen ilmoittaa tekemistään tuntimääristä, ajamistaan kilometreistä sekä päivärahaan oikeuttavista päivistä. Varsinaista työskentelypaikkaa työssä ei ole, joten siitä ei olisi edes voitu sopia eikä velallisella ole ollut milloinkaan muutoinkaan huomautettavaa siihen, mitä ulosottoviranomainen viitannut mm. eri lisistä, vuosilomista tai työaikakorvauksista.

- - -

Esitetyn perusteella ulosottoviranomaisen päätökset tulee kumota, koska ne perustuvat asian ratkaisemisen kannalta relevanttien tapahtumien virheellisiin tulkintoihin ja oletuksiin sekä sitä kautta väärään kokonaisarvioon. Olisi virheellistä arvioida B:n palkan määrää ulosottoviranomaisen esittämällä tavalla sen pohjalta, minkä verran B on saanut yhtiöltä rahavaroja nettomääräisesti kokonaisuudessaan vuosi-/kuukausitasolla, koska tällainen menettely johtaisi väärään lopputulokseen. Niin ollen yhtiön maksettavaksi ei tule koitua takautuvasti 41.680,96 euron määräisiä maksuja.

B:n valitus

B on pyytänyt, että käräjäoikeus kumoaa ulosottoviraston päätökset - - - virheellisinä.

B:n perusteet

B on valituksessaan 31.10.2018 todennut, että hänen valituksensa on samanlainen kuin A Oy:n valitus. Lisäksi B on lausumassaan 10.1.2019 todennut seuraavaa:

- - -

Mielestäni ulosottoviranomaisella on halu vääristää työnkuvaani jotta saataisiin tehdä ulosottopidätys saamistani ja minulle kuuluvista päivärahoista ja kilometrikorvauksista. Mikäli ulosottoviranomaisen vaatima kohtuullinen palkka määrättäisiin joudun vaihtamaan työpaikkaa koska palkka olisi aivan kohtuuttoman suuri työhöni nähden.

Ulosottoviraston lausunto

Ylitarkastaja on antanut seuraavan lausunnon asiassa.

- - -

Päätös 3469/6800/18 periminen maksukiellon saajalta

- - -

Asiassa on kyse velallisen ja yhtiön välisestä järjestelystä, jossa kyse ei ole mistään normaalista työsuhteesta vaan varsin poikkeuksellisesta järjestelystä ulosoton välttämiseksi ja omaisuuden pitämiseksi mahdollisimman suurelta osin velkojien ulottumattomissa, ja jossa velalliselle on verottomien matkustamiskustannusten korvauksen verukkeella tosiasiallisesti maksettu palkkaa. Yhtiön toiminnassa on laiminlyöty laajasti erilaisia lakisääteisiä velvoitteita työnantaja-asemaan liittyen. Yhtiön edustaja C on täytynyt olla tietoinen järjestelystä.

- - -

Vaatimukset päätöksen kumoamisesta tulee hylätä.

Päätös 3472/6800/18 palkan arvioinnista

- - -

Vaatimus päätöksen kumoamisesta tulee hylätä.

Kirjalliset todisteet

Ulosottovirasto

1. Sivullisselvitys 11.4.2018 A Oy / C (22 sivua)
2. Ulosottoselvitys 4.5.2018 B (20 sivua)
3. A Oy:n kaupparekisteriote (2 sivua)
4. B:n Nordea pankin pankkitilille A Oy:ltä vuosina 2015-2018 tulleet rahavarat (3 sivua)
5. B:n palkkalaskelmat 4/2018-12/2014 (37 sivua)
6. Verotustiedot A Oy:n maksamista palkoista ja matkustamiskustannusten korvauksista (1 sivu)
7. B:n ajopäiväkirjat 2/2018-11/2017, 9/2017-1/2016, 7/2015, 6/2015, 1-2/2015 (29 sivua)
8. B:n verotuspäätös 2016 (2 sivua)
9. Yhteenveto B:n huoltoasemakäynneistä (8 sivua)
10. Tulosteet ajoneuvotietojärjestelmästä B:n ajoneuvoista (12 sivua)
11. Trafin selvitys ajoneuvosta (4 sivua)
12. A Oy:n ajoneuvot (1 sivu)
13. Poliisilta saadut tiedot B:n käyttämistä ajoneuvoista (4 sivua)

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelystä

Osapuolet eivät ole pyytäneet suullista käsittelystä. Tämän vuoksi ja koska pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeetonta, käräjäoikeus on katsonut, että asia voidaan ratkaista kirjallisen aineiston perusteella.

- - -

Perustelut pääasioiden osalta

Ulosottovirasto on 31.8.2018 antamassaan päätöksessään 3472/6800/18 katsonut, että ulosottovelallinen B tekee työtä selvästi pienempää korvausta vastaan kuin mitä sellaisesta työstä yleisesti maksetaan. Ulosottovirasto on päätöksessään arvioinut velallisen B:n kohtuulliseksi työpalkan rahamääräksi 3.300,00 euroa kuukaudessa ja on määrätty, että ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä kuten palkasta. Päätöksen mukaan työnantajan on tilittävä 1.100,00 euroa kuukaudessa ulosottomiehelle.

Ulosottoviraston päätös perustuu ulosottokaaren 4 luvun 47 §:n 1 momentin säännökseen, jonka mukaan "jos velallinen työskentelee sivulliselle kuuluvassa yrityksessä ilmeisesti ulosmittausta välttääkseen palkatta tai selvästi pienempää korvausta vastaan kuin mitä paikkakunnalla yleisesti sellaisesta työstä maksetaan, ulosottomies saa päättää, mikä on velallisen kohtuullisen työpalkan rahamäärä. Ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä kuten palkasta. Palkka saadaan arvioida, jollei hakijan saatavaa todennäköisesti muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa perityksi."

Ulosottovirasto on 31.8.2018 antamassaan päätöksessään 3469/6800/18 katsonut, että maksukiellon saaja, A Oy, on tiedoksiannetun maksukiellon vastaisesti maksanut koko palkan ulosottovelalliselle B:lle. Ulosottovirasto on sen takia määrännyt maksukiellon saajalle, A Oy:lle, velvollisuus maksaa ulosottomiehelle 41.680,96 euroa.

Ulosottoviraston päätös perustuu tältä osin ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 1 momentin säännökseen, jonka mukaan "Jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, joka koskee palkkaa tai toistuvaa elinkeinotuloa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä."

Asiakirjoista ilmenee, että A Oy on rekisteröity kaupparekisteriin 7.4.2014. Yhtiössä toimii kaupparekisteritietojen mukaan hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä C ja hallituksen varajäsenenä C:n aviopuoliso D, joka on B:n sisko. Yhtiön kotipaikkana ja osoitteena on C:n koti osoitteessa. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä n. 400.000 euroa vuodessa.

On myös ilmennyt, että B on aloittanut työskentelyn yhtiössä vuoden 2014 loppupuolella ja että hän on tuolloin itse ollut liiketoimintakiellossa. B:llä on ollut asioita ulosottoperinnässä ainakin vuodesta 2002 lukien ja ulosottovelkojen määrä ylittää 300.000 euroa.

On ilmennyt, että C ja B ovat ulosottoviraston kuulemistilaisuudessa kertoneet, että B vastaa yhtiön työmailla töiden käytännön pyörittämisestä. B:n tehtäviin kuuluu muun muassa yhtiön dumppereiden, kaivinkoneen ja puskukoneen käyttäminen, koneiden korjaaminen, polttoaineiden ja varaosien hankkiminen sekä yhtiön työntekijöiden rekrytointiin liittyvien tehtävien hoitaminen. Lisäksi B hankki silloin tällöin yhtiölle työkohteita. C:n mukaan yhtiön toiminta on hänen osaltaan vain sivutoimi.

Käräjäoikeus yhtyy ulosottoviraston näkemykseen siitä, että B:n asemaa yhtiön toiminnassa ja tulonmuodostuksessa on pidettävä hyvin merkittävänä ja keskeisenä. Yhtiön olemassaolo on B:lle tärkeä, koska hänellä ei ole muuta työtä, kun taas C:n osalta kyse on ainoastaan sivutoimesta.

Käräjäoikeus yhtyy ulosottoviraston näkemykseen, että velallisen ja yhtiön kesken ei vallitse normaalia työsuhdetta, mikä ilmenee erityisesti siitä, että mitään kirjallista työsopimusta ei ole, työajasta ei ole sovittu mitään, velallisen vuosilomista ei ole sovittu mitään ja velallinen ei ole pitänyt vuosilomia eikä hänelle ole maksettu vuosilomapalkkaa tai vuosilomarahaa, velalliselle ei ole maksettu tuntipalkan lisäksi työehtosopimuksen mukaisia lisiä eikä ylityökorvauksia ja velallinen ilmoittaa hänelle korvattavat määrät suoraan tilitoimistolle maksamista varten.

B:n erikoisasema yhtiössä ilmenee myös siitä, että yhtiö on ulosottomyynnissä ostanut B:n ja hänen puolisonsa omakotitalon ja antanut talon vuokralle B:n perheelle.

On huomioitava, että vaikka B:n palkkatuloja on vuosina 2014 - 2018 ulosmitattu niin velkojien saamisille on kertynyt ainoastaan 2.258,87 euroa, vaikka yhtiö on ajalla 1.1.2015 - 30.4.2018 maksanut B:n pankkitilille yhteensä n. 148.000 euroa.

Käräjäoikeus yhtyy ulosottoviraston näkemykseen siitä, että kyse ei ole normaalista työsuhteesta vaan varsin poikkeuksellisesta järjestelystä ulosoton välttämiseksi ja omaisuuden pitämiseksi mahdollisimman suurelta osin velkojien ulottumattomissa. Yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja velallisen lanko C:n on täytynyt olla täysin tietoinen järjestelystä.

B:n palkan määrä voidaan sen takia arvioida sen pohjalta minkä verran hän on saanut yhtiöltä rahavaroja nettomääräisesti.

Ulosottoviraston arviointi kohtuullisen nettopalkan määrästä, 3.300,00 euroa kuukaudessa, on perustunut siihen mitä velallinen on todellisuudessa vähintään saanut yhtiöstä pankkitililleen kuukaudessa ottaen huomioon sen, että velalliselle suoritetut korvaukset oman auton käytöstä on kokonaisuudessaan ja kokopäivärahoista 2/3 luettu velallisen palkaksi.

Käräjäoikeus hyväksyy ulosottoviraston perustelut ja johtopäätökset suoritettujen päivärahojen osalta. Esitetyn selvityksen perusteella on kohtuullista, että 2/3 kokopäivärahoista luetaan B:n palkaksi.

Käräjäoikeus yhtyy myös ulosottoviraston näkemykseen, että B:n ilmoittamia työhönsä liittyviä ajoja omalla autolla, joista yhtiö on suorittanut korvausta ei voida pitää uskottavana. On todennäköistä, että B on osittain käyttänyt yhtiön omistamaa pakettiautoa ja yhtiön polttoainetta. Käräjäoikeuden mukaan ei voida esitetyn selvityksen perusteella kokonaan sulkea pois, että B on voinut osittain olla oikeutettu kilometrikorvauksiin. Varsinkin kun otetaan huomioon, että B työn luonne edellyttää paljon matkustamista. Sen takia käräjäoikeus on arvioinut että 1/3 kunkin palkkalaskelman mukaisista kilometrikorvauksista ajalta 1.2.2015 - 30.4.2018 ovat hyväksyttävissä ja loppuosa, eli 2/3 on luettava palkaksi. Ajanjakson aikana B:lle on maksettu kilometrikorvauksia yhteensä 51.869,98 euroa, josta määrästä 17.289,99 euroa hyväksytään ja loppuosa 34.579,99 luetaan palkaksi. Näin ollen ulosottomaksukiellon saajan maksuvelvollisuus alenee 5.763,33 eurolla. (1/3 x 17.289,99)

Ulosottoviraston päätös 3469/6800/18 muutetaan siten, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus alennetaan 41.680,96 eurosta 35.917,63 euroon.

Vastaavasti ulosottoviraston päätös 3472/6800/18 muutetaan siten, että velallisen kohtuulliseksi nettotyöpalkan rahamääräksi määrätään 2.900 euroa kuukaudessa, josta määrästä työnantaja on velvollinen tilittämään ulosottomiehelle 966,67 euroa (1/3) kerran kuukaudessa.

Päätöslauselma

- - -

A Oy:n valitus koskien Ulosottoviraston päätöstä 3469/6800/18 hyväksytään osittain. Ulosottoviraston päätöstä muutetaan siten, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus alennetaan 41.680,96 eurosta 35.917,63 euroon. Muut määräykset pysyvät voimassa muuttumattomina.

B:n ja A Oy:n valitus koskien Ulosottoviraston päätöstä 3472/6800/18 hyväksytään osittain. Ulosottoviraston päätöstä muutetaan siten, että velallisen kohtuulliseksi nettotyöpalkan rahamääräksi määrätään 2.900 euroa kuukaudessa. Työnantaja on velvollinen tilittämään ulosottomiehelle 966,67 euroa kerran kuukaudessa. Muut määräykset pysyvät voimassa muuttumattomina.

Lainkohdat

Ulosottokaari 4 luku 47 §, 4 luku 68 §, 11 luku 1 §, 11 luku 5 §

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Johan Karlais.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

- - -

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

A Oy (jäljempänä myös yhtiö) on vaatinut, että B:n kohtuullisen nettopalkan määrää alennetaan enintään 2.000 euroon kuukaudessa ja palkaksi katsottavien kustannusten korvausten kanssa enintään 2.250 euroon kuukaudessa. Lisäksi A Oy on vaatinut, että B:n saamat kokopäivärahat ja kilometrikorvaukset katsotaan ensisijaisesti kokonaan ulosoton ulkopuolelle jääviksi verovapaiksi kustannusten korvauksiksi ja toissijaisesti 2/3-osan osalta verovapaiksi, jolloin ulosottoon tulisi maksaa enintään 3.861,20 euroa kokopäivärahoista ja 5.763,33 euroa kilometrikorvauksista. Vielä A Oy on vaatinut, että asiassa järjestetään hovioikeudessa pääkäsittely, jossa kuullaan B:tä ja A Oy:n edustajaa C:tä.

Perusteet

B:n kohtuullisen palkan määrä on arvioitu liian korkeaksi. B:n asema yhtiössä ei ole ollut merkittävä tai keskeinen, vaan se on vastannut tavallisen työntekijän asemaa ja hänen työsuhteensa on ollut normaali työsuhde. B:n ja yhtiön sopima tuntipalkan määrä on ollut työehtosopimuksen mukainen. B:llä on ollut oikeus yhtiön hänelle maksamiin päivärahoihin ja kilometrikorvauksiin.

Suullisen käsittelyn toimittaminen on asiassa tarpeen, koska asia on asianosaisten kannalta erityisen merkityksellinen. Näytön arvioinnin oikeellisuudesta on jäänyt varteenotettava epäilys. Käräjäoikeuden ratkaisu pakottaisi A Oy:n päättämään B:n työsuhteen. Työsuhteen päättämisuhkaan ei ole voitu vedota käräjäoikeudessa, koska tämä seikka ei ole ollut vielä silloin yhtiön tiedossa.

- - -

Ulosottoviraston lausuma

Ulosottovirasto on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Käräjäoikeuden ratkaisu on oikea.

Käräjäoikeudessa ei ole vaadittu suullisen käsittelyn järjestämistä eikä nimetty henkilötodistelua. A Oy ei voi enää vedota uusiin todisteisiin hovioikeudessa. A Oy:n tiedossa on ollut jo ulosottomenettelyn aikana, että yhtiön toiminta voidaan joutua lopettamaan ja työntekijät irtisano-maan, jos ulosottoviranomaisen näkemys asiassa toteutuu.

Hovioikeuden lausumapyyntö ja yhtiön lausuma

Hovioikeus on varannut A Oy:lle tilaisuuden lausua ulosottoviraston lausumasta. A Oy on viitannut valitukseensa ja sen täydennykseen sekä lisäksi todennut, että nimenomaan B:n työsuhdetta kos-keva päättämisuhka ei ole ollut aikaisemmin yhtiön tiedossa.

Välitoimi

Hovioikeus on 9.10.2019 tiedustellut A Oy:n kantaa siihen, tulisiko asia palauttaa käräjäoikeuteen henkilötodistelun vastaanottamiseksi vai voidaanko asia käsitellä hovioikeudessa, mikäli hovioikeus katsoo, että B:tä ja C:tä voidaan kuulla asiassa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentin estämättä.

A Oy on ilmoittanut kantanaan, että asia tulisi palauttaa käräjäoikeuteen todistelun vastaanottamiseksi, koska suullinen todistelu on välttämätöntä asian selvittämiseksi ja se olisi järkevintä tehdä käräjäoikeudessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan valituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä.

Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 3 §:n mukaan hakemusasia käsitellään kirjallisesti kansliassa tai suullisesti hakemusasian istunnossa. Hakemusasia on käsiteltävä hakemusasian istunnossa, jos asiassa kuullaan asiaan osallista tai todistajaa taikka muuta henkilöä henkilökohtaisesti. Riitainen hakemusasia on käsiteltävä hakemusasian istunnossa, jos asiaan osallinen sitä vaatii tai käräjäoikeus asian tai sen osan selvittämiseksi pitää asian käsittelyä hakemusasian istunnossa tarpeellisena.

Ulosottovalitusasiat rinnastetaan riitaisiin hakemusasioihin (Jokela, Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Oikeudenkäynti II, 2012, s. 497). Käräjäoikeuden ei lähtökohtaisesti voida edellyttää kuulevan asiaan osallisia käsittelymuodon valinnasta, koska suullinen käsittely edellyttää aktiivista vaatimusta asiaan osalliselta eikä tuomioistuimelle ole asetettu velvollisuutta kysyä asiaan osallisen suostumusta kirjalliseen käsittelyyn. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksesta saattaa kuitenkin seurata, että tuomarin tulee prosessinjohtotoimin huolehtia siitä, että asiaan osalliset tulevat tällaisesta mahdollisuudesta tietoiseksi. (Linna, Hakemuslainkäyttö, 2009, s. 155). Asianosaiselle kuuluva oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin saattaa myös joissakin tilan-teissa edellyttää, että hänelle varataan tilaisuus esittää asiansa tuomioistuimelle suullisesti, vaikka häntä ei kuultaisikaan todistelutarkoituksessa (Jokela 2012, s. 497).

Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:n mukaan hakemusasian käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian käsittelystä säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:n 1 ja 2 kohdissa on tuomioistuimelle asetettu nimenomainen velvollisuus huolehtia siitä, että asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet sekä riitaiset seikat tulevat selvitetyiksi ja että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tuomioistuimen toiminnan tulee täydentää asianosaisten prosessitoimia oikeasuhtaisella tavalla. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 21 §:n 2 momentissa tuomioistuimelle on asetettu epäselvien asiakysymysten selvittämiseksi paitsi kyselyoikeus myös kyselyvelvollisuus. Jos asianosaisen esitys tai lausuma havaitaan epäselväksi, epätäydelliseksi tai puutteelliseksi, tuomioistuimen on tehtävä hänelle riitakysymysten selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimessa ei saa käyttää todisteena esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa, ellei laissa toisin säädetä, paitsi jos lausuman antajaa ei voida kuulustella pääkäsittelyssä tai pääkäsittelyn ulkopuolella taikka hän on jäänyt asianmukaisista toimenpiteistä huolimatta tavoittamatta, eikä asian ratkaisemista tulisi enää viivyttää.

Käräjäoikeuden menettely ja sen arviointi

Käräjäoikeus on ratkaissut ulosottovalitusasian kirjallisesti. Asiassa ei ole toimitettu suullista käsittelyä, koska asiaan osalliset eivät ole sitä pyytäneet ja käräjäoikeus on pitänyt sen toimittamista tarpeettomana.

Käräjäoikeuden ratkaisu asiassa on perustunut ulosottoviraston esittämiin kirjallisiin todisteisiin, joiden joukossa ovat olleet ulosottomenettelyssä laaditut sivullisselvitys ja ulosottoselvitys. Käräjäoikeus ei ole ennen asian ratkaisemista selvittänyt, ovatko sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmenevät seikat riitaisia vai riidattomia, vaikka käräjäoikeudella olisi vasta tämän selvitettyään ollut edellytykset ratkaista, voidaanko asia käsitellä kirjallisesti vai tulisiko se käsitellä suullisesti hakemusasian istunnossa.

Käräjäoikeus on ratkaisussaan arvioinut sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmeneviä C:n ja B:n ulosottomenettelyssä antamia kertomuksia kuulematta heitä henkilökohtaisesti. Ulosottomenettelyssä pöytäkirjattuja lausumia ei tässä tapauksessa olisi saanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin perusteella käyttää todisteena asiassa, vaan käräjäoikeuden olisi tullut järjestää asiassa hakemusasian istunto ja kuulla C:tä ja B:tä henkilökohtaisesti.

A Oy on hovioikeuden tiedustelun johdosta ilmoittanut kantanaan, että asia tulisi palauttaa käräjäoikeuteen. Oikeusastejärjestyksen periaatteen ja muutoksenhakumahdollisuuden toteutumiseksi asia on A Oy:n osalta palautettava käräjäoikeuteen siellä uudelleen käsiteltäväksi. B on tyytynyt käräjäoikeuden ratkaisuun, joten hänen osaltaan käräjäoikeuden päätös on lainvoimainen.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan A Oy:tä koskevilta osin. Asia palautetaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet presidentti Tapani Vasama, hovioikeudenneuvos Mika Kinnunen ja asessori Heini Hakala.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+

 
Julkaistu 26.8.2020