Tiedote: Käräjäoikeus on hylännyt syytteet poliisin ylijohtoa ja Helsingin poliisilaitosta koskevassa niin kutsutussa Tietolähdejutussa

Julkaistu 19.6.2019

Helsingin käräjäoikeus on tänään 19.6.2019 antanut tuomion Tietolähdejutussa nostetuista virkarikossyytteistä. Asiassa oli pääpiirteittäin kysymys siitä, oliko tietolähdetoiminta järjestetty ja toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa vuosina 2008–2013 sitä velvoittavien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä oliko toiminnan valvonta laiminlyöty.

Asiassa olivat syytettyinä tahallisesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, silloinen Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkö ja nykyinen keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä työskennellyt poliisiylitarkastaja, Helsingin poliisilaitoksen silloinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen, Helsingin poliisilaitoksen silloinen apulaispoliisipäällikkö ja nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio, Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön silloinen päällikkö Jari Aarnio sekä erityisiin tietolähdetoimintaa koskeviin vastuuasemiin määrätyt huumerikosyksikön rikostarkastaja ja rikosylikonstaapeli.

Asian tutkinta käynnistyi vuonna 2013 silloisen sisäasiainministeri Päivi Räsäsen tehtyä tutkintapyynnön Valtakunnansyyttäjänvirastolle sen jälkeen, kun julkisuudessa oli esitetty tietoja, joiden mukaan Helsingin poliisilaitos ei rekisteröisi tietolähteitään. Asian esitutkinta viivästyi siten, että valtakunnansyyttäjä nosti ensimmäiset syytteet asiassa vasta lokakuussa 2017. Loput syytteet nostettiin keväällä ja kesällä 2018. Asiassa toimitettiin käräjäoikeudessa yhteensä 50 istuntopäivää kestänyt pääkäsittely 2.10.2018–28.3.2019.

Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että kukaan vastaajista ei ole rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin. Kaikki syytteet hylättiin.

Asian lopputulos huomioon ottaen Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja yhteensä yli 620 000 euroa. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi Suomen valtio velvoitettiin lisäksi maksamaan hyvitystä kahdelle vastaajalle yhteensä 7 000 euroa.

Käräjäoikeuden kokoonpanoon ovat kuuluneet käräjätuomarit Marjatta Berg (pj.), Juha Hartikainen ja Mari Köngäs. Käräjäoikeuden ratkaisu on yksimielinen.

Tuomion perustelut pääpiirteittäin

Poliisin tietolähdetoiminnasta säädettiin ensimmäisen kerran laissa vuonna 2005. Tuolloin voimaantulleiden säännösten mukaan poliisi voi käyttää poliisihallinnon ulkopuolista henkilöä tietolähteenä, ja tietolähdetiedot voitiin tallettaa henkilörekisteriin. Laissa säädettiin myös siitä, mihin henkilörekisteriin tietolähdetiedot piti tallettaa.

Tarkemmat määräykset tietolähdetoiminnasta annettiin sisäasiainministeriön asetuksella, joka tuli voimaan vasta 1.4.2008. Asetuksen mukaan tietolähteen käyttäminen piti kirjata ja tietolähteeksi hyväksytty henkilö rekisteröidä. Poliisilaitoksen päällikön tehtävänä oli huolehtia tietolähdetoiminnan järjestämisestä poliisilaitoksessaan. Poliisipäällikön tehtävänä oli lisäksi nimetä tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaava päällystöön kuuluva poliisimies, jonka vastuulla tietolähdetoiminnan toteuttaminen poliisilaitoksessa oli.

Tietolähdetoiminnan toteuttamistavoista määrättiin tarkemmin sisäasiainministeriön vuonna 2008 ja Poliisihallituksen vuonna 2013 antamalla määräyksellä.

Ottamalla tietolähdetoiminta sääntelyn piiriin ja määräämällä tietolähteet rekisteröitäviksi haluttiin varmistaa tietolähteiden parempi valtakunnallinen hyödynnettävyys sekä tehostaa tietolähdetoiminnan valvontaa.

Syytteiden mukaan tietolähdetoimintaa ei toteutettu Helsingin poliisilaitoksessa säännösten ja määräysten mukaisesti. Tietolähteitä ei hyväksytty eikä rekisteröity, eikä tietolähteiden käyttöä kirjattu. Poliisit tapasivat tietolähteitä yksin eivätkä määräysten edellyttämällä tavalla pareittain. Virheellisen menettelyn vuoksi tietolähdetoimintaa ei pystytty valvomaan.

Asiassa on selvitetty, että Helsingin poliisilaitoksella ei vuosina 2008-2013 ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä. Käräjäoikeus on katsonut, että Helsingin poliisilaitos mainittuna aikana kuitenkin käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tuomiosta tarkemmin ilmeneviä tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Tuomiossa selostetuin tavoin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnan osalta nimenomaisia virkavelvollisuuksia oli vastaajista vain poliisikomentaja Riikosella sekä huumerikosyksikössä työskennelleillä rikostarkastajalla ja rikosylikonstaapelilla. Riikonen vastasi tietolähdetoiminnan järjestämisestä, ja rikostarkastaja puolestaan tietolähdetoiminnan toteuttamisesta. Myös rikosylikonstaapelilla oli nimenomainen, vaikkakin huomattavasti vähäisempi vastuuasema tietolähdetoiminnan toteuttamisessa.

Apulaispoliisipäällikkönä toimineella Aapiolla ja huumerikosyksikön päälliköllä Aarniolla ei sen sijaan ollut nimenomaisia virkavelvollisuuksia tietolähdetoiminnan järjestämisen tai toteuttamisen osalta.

Tuomiossa selostetuin tavoin Poliisihallituksen laillisuusvalvonta ei puuttunut Helsingin poliisilaitoksen menettelyyn eikä raportoinut tietolähdetoimintaan liittyvistä ongelmista Poliisihallituksen ylijohdolle, vaikka Helsingin poliisilaitoksessa noudatettu virheellinen menettely tuli laillisuusvalvonnan tietoon loppuvuodesta 2012. Käräjäoikeus on katsonut, ettei asiassa muutenkaan tullut näytetyksi, että poliisiylijohtaja Paatero, poliisijohtaja Lardot tai poliisiylitarkastaja olisivat olleet tietoisia siitä, että Helsingin poliisilaitos menetteli tietolähdetoiminnassaan virheellisesti.

Käräjäoikeus on tuomiossaan lisäksi katsonut, että tietolähteiden rekisteröinti olisi lain mukaan edellyttänyt valtakunnallisen tietolähderekisterin perustamista. Tällaista rekisteriä ei kuitenkaan ollut olemassa ennen vuotta 2018. Tämän vuoksi tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei syytteiden tekoaikana ollut lain mukaista menettelytapaa, eivätkä Helsingin poliisilaitoksessa tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastuussa olleet poliisimiehet täten voineet syyllistyä heidän syykseen väitettyihin virkavelvollisuuksien rikkomisiin. Valtakunnallisen rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ketään vastaajista ei syytetty.