Tuomio turvallisuusalan työntekijöitä koskevassa juttukokonaisuudessa - R 23/4280

Käräjäoikeus on tänään antanut tuomion otsikossa mainitussa juttukokonaisuudessa.

Taustaa

Kyseinen juttukokonaisuus käsitti 24 erillistä haastehakemusta. Haastehakemusten mukaisia rikosnimikkeitä olivat muun muassa törkeä pahoinpitely, pahoinpitely, laiton uhkaus sekä virka-aseman väärinkäyttö tai virkavelvollisuuden rikkominen. Vastaajia oli alun perin yhteensä 16, joista järjestyksenvalvojia oli 15. Yksi vastaajista ei ollut järjestyksenvalvoja, mutta haastehakemuksen mukaan hän esiintyi sekä vastaajana että asianomistajana kyseisessä jutussa. Yhden haastehakemuksen mukaiset syytteet jäivät käsittelemättä. Juttu eroteltiin käsiteltäväksi erillisessä oikeudenkäynnissä. Muut haastehakemukset yhdistettiin ja asiassa on annettu yhteinen tuomio.

Kahden vastaajan osalta syyttäjä oli vaatinut, että sotilasarvo tuomittaisiin menetetyksi.

Lopputulos

Törkeää pahoinpitelyä, pahoinpitelyä ynnä muuta koskeva syytteet
Seisemän vastaajan osalta kaikki syytteet hylättiin. Syytteet koskivat pääasiassa perusmuotoisia pahoinpitelyjä. Arvioitavana oli, olivatko vastaajat käyttäneet laillisia voimakeinoja kohdehenkilöiden poistamiseksi tai kiinniottamiseksi, oliko siis peruste voimakeinojen käyttämiselle ollut lainkaan olemassa, tai oliko voimakeinojen käyttämisessä ylitetty se, mitä voidaan katsoa olevan perusteltua ja puolustettavaa. Syyttäjän käsityksen mukaan perusteet olivat puuttuneet ja siksi syyte oli nostettu pahoinpitelystä. Käräjäoikeus katsoi mainittujen seitsemän vastaajan osalta, että järjestyksenvalvojat olivat olleet oikeutettuja käyttämään voimakeinoja ja käytetyt voimakeinot olivat olleet perusteltuja ja puolustettavia.

Kahdeksan vastaajan osalta syytteet katsottiin näytetyiksi (pois lukien alla mainitut virkarikokset) tai ainakin osa syytekohdista katsottiin näytetyksi alla mainitun mukaisesti.

Kahdessa tapauksessa käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että rikoksen tekemisen vaikuttumina oli osin ollut asianomistajan etninen alkuperä. Käräjäoikeus sovelsi silloin rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaista rangaistuksen koventamisperustetta.

24-vuotias mieshenkilö

5 törkeää pahoinpitelyä, useita pahoinpitelyjä, 2 vapaudenriistoa, väärä ilmianto, laiton uhkaus, huumausainerikos ja vaarallisen esineen hallussapito

Tämän vastaajan osalta yhden haastehakemuksen mukaiset syytteet hylättiin kokonaisuudessaan.
Seuraamus: 3 vuotta 4 kuukautta vankeutta, kersantin sotilasarvo tuomittiin menetetyksi.

23-vuotias mieshenkilö

3 törkeää pahoinpitelyä, useita pahoinpitelyjä, 2 vapaudenriistoa, väärä ilmianto, laiton uhkaus, huumausainerikos

Tämän vastaajan osalta yhden haastehakemuksen mukaiset syytteet hylättiin kokonaisuudessaan.

Seuraamus: 3 vuotta vankeutta

22-vuotias mieshenkilö

Törkeä pahoinpitely, avunanto törkeään pahoinpitelyyn, 3 pahoinpitelyä, laiton uhkaus, väärä ilmianto, vapaudenriisto, huumausainerikos

Tämän vastaajan osalta neljän haastehakemuksen mukaiset syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Myös vaatimus sotilasarvon menettämisestä hylättiin.

Seuraamus: 1 vuosi 6 kuukautta ehdollista vankeutta

21-vuotias mieshenkilö

3 pahoinpitelyä, vapaudenriisto, väärä ilmianto, huumausainerikos

Seuraamus: 5 kuukautta ehdollista vankeutta

Kaikki neljä vastaajat tuomittiin myös suorittamaan juttujen asianomistajille vahingonkorvausta. Vahingonkorvauksen määrä vaihteli tapauksittain muutamasta sadasta eurosta 6000 euroon.

Muut vastaajat

Neljän muun vastaajan osalta osa syytteistä hylättiin. Syyksi luettujen syytekohtien seuraamus oli sakkorangaistus.

Virkarikoksia koskeva syytteet

Syyttäjä oli syyttänyt järjestyksenvalvojia myös rikoslain 40 luvun 7 §:n nojalla virka-aseman väärinkäyttämisestä ja/tai sanotun luvun 9 §:n nojalla virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeus katsoi, että rikoslain 40 luvun muutosta säädettäessä vuonna 2001 tarkoitus oli lainvalmisteluasiakirjojen mukaan sinällään ollut, että luvun säännöksiä sovellettaisiin myös järjestystä ylläpitäviin henkilöihin, eli nykyterminologian mukaan järjestyksenvalvojiin. Järjestyksenvalvojiin sovellettavassa ns. aineellisessa laissa, eli laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa, joka tuli voimaan 1.1.2017, ei kuitenkaan ole riittävän selkeää viittausta rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskeviin säännöksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että rikoslain 40 luvun soveltaminen järjestyksenvalvojiin ei täyttänyt laillisuusperiaatteesta johdettavaa täsmällisyysvaatimusta. Tämän johdosta kaikki syytteet virkarikoksista hylättiin.

Käräjäoikeuden kokoonpano

Laamanni Anders Cederberg (puheenjohtaja), käräjätuomari Susanna Kuosmanen ja lautamiehet

Tuomio oli yksimielinen

Lainvoimaisuus

Tuomio ei ole lainvoimainen

Lisätiedot

Lisätietoja antaa laamanni Anders Cederberg (puh. 029 56 45 507).