Tiedote törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ym. koskevassa asiassa

Julkaistu 16.1.2020

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tänään 16.1.2020 antamallaan ratkaisulla tuominnut Kemal Altuntasin (s. 1990) 36 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, yhdestä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 4 vuoden 3 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus on hylännyt yhteensä 14 syytettä käsittäen 12 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja kaksi törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lisäksi vastaaja on velvoitettu korvamaan lukuisille asianomistajille vahingonkorvauksia 1.500 – 5.000 euron väliltä sekä oikeudenkäyntikuluja. Vastaaja on määrätty tuomiolla edelleen pidettäväksi vangittuna.

Yhteensä 19 istuntopäivää kestäneessä oikeudenkäynnissä syyttäjät ovat vaatineet vastaajalle rangaistusta yhteensä 11 törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja 39 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kohdistuen 43 esitutkinnassa henkilöllisyydeltään tunnistettuun ja kuuteen esitutkinnassa henkilöllisyydeltään tunnistamattomaksi jääneeseen asianomistajaan. Lisäksi syyttäjät ovat vaatineet vastaajalle rangaistusta yhdestä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Teot ovat tapahtuneet vuosina 2017-2019. Tunnistetut 43 asianomistajaa, joiden henkilöllisyydet on määrätty salassa pidettäviksi, ovat olleet tekohetkillä iältään 8 – 14-vuotiaita. Vastaaja on ottanut yhteyttä asianomistajiin sosiaalisessa mediassa ja aloittanut seksuaalisiin asioihin liittyvät keskustelut heidän kanssaan. Näissä keskusteluissa vastaaja on pyytänyt asianomistajilta alastonmateriaalia ja lähettänyt vastaavaa materiaalia heille. Vastaaja ja asianomistajat eivät ole tavanneet fyysisesti toisiaan. Törkeiden tekomuotojen perusteena on ollut se, että vastaaja oli ohjeistanut asianomistajia laittamaan sisälleen esineen ja syyttäjät ovat katsoneet tämän täyttävän rikoslain 20 luvun 10 §:n mukaisen sukupuoliyhteyden määritelmän. Lisäksi syyttäjät ovat katsoneet näiden tekojen olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä.

Vastaaja on syytteisiin vastatessaan myöntänyt suurimmalta osin syytteiden teonkuvauksen mukaisen menettelyn, mutta osassa jutuissa katsonut, ettei hän ollut tiennyt asianomistajan olevan alle rikoslain 20 luvussa tarkoitetun suojaikärajan eli alle 16-vuotias ja näissä tapauksissa kiistänyt syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Törkeiden tekomuotojen osalta vastaaja on kiistänyt, että kysymyksessä olisi ollut rikoslain 20 luvun 10 §:n mukainen sukupuoliyhteys. Vastaaja on myös kiistänyt tekojen kokonaistörkeysarvostelun.

Käräjäoikeus on ratkaisussaan juttukohtaisesti arvioinut Altuntasin tietoisuutta asianomistajien iästä ja hänen velvollisuuttaan selvittää keskustelukumppanin ikää. Törkeiden tekomuotojen osalta käräjäoikeus on katsonut toisin kuin syyttäjät, että rikoslain tämän hetkisen sukupuoliyhteyttä koskevan määritelmäsäännöksen sanamuoto ei kata tilannetta, jossa asianomistaja laittaa esineen sisälleen tekijän ohjeistuksen mukaisesti ja syytteet törkeistä tekomuodoista on näiltä osin hylätty. Osassa menettely on kuitenkin täyttänyt perusmuotoisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Käräjäoikeus on myös katsonut, ettei tekojen kokonaistörkeysarvostelu ole täyttynyt.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian kahden tuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Käräjäoikeuden ratkaisu on ollut yksimielinen.