Pohjois-Savon käräjäoikeuden työjärjestys

POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS

1. Käräjäoikeuden tehtävä ja arvot

Käräjäoikeuden tehtävänä on antaa tuomiopiirissään oikeusturvaa ratkaisemalla sen käsiteltäväksi saatettuja asioita varmasti, luotettavasti, nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Käräjäoikeus huolehtii asiakaspalvelusta ja muista yhteyksistä hyvän hallintotavan mukaisesti.

Käräjäoikeuden arvot ovat

Oikeudenmukaisuus
Käräjäoikeuden ratkaisut ovat lain- ja oikeudenmukaisia sekä luottamusta herättäviä. Oikeudenkäynti on oikeudenmukainen siten, että lainkäyttö on riippumatonta ja vapaata ulkopuolisista vaikutteista tai painostuksesta ja asiakkaat kokevat menettelyn oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi sekä tulevat asianmukaisesti kuulluksi asiassaan.

Jokaista työntekijää kohdellaan työyhteisössä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Asiakaslähtöisyys
Käräjäoikeuden toiminnassa otetaan huomioon toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutukset asianosaisiin ja muihin asiakkaisiin. Käsiteltäväksi saatetut asiat hoidetaan ammattitaitoisesti, varmasti ja mahdollisimman joutuisasti huomioon ottaen myös niistä aiheutuvat kustannukset. Käräjäoikeus hyödyntää sähköisiä työmenetelmiä sekä laissa säädettyjä keinoja oikeudenkäyntien rasitusten ja kustannusten vähentämiseksi oikeusturvasta kuitenkaan tinkimättä.

Ammatillinen osaaminen ja vastuullisuus
Käräjäoikeus huomioi henkilöstön koulutustarpeet ja huolehtii henkilöstön jatkuvasta koulutuksesta. Jokainen työntekijä kehittää jatkuvasti osaamistaan ja ammattitaitoaan ja jakaa osaamistaan työyhteisössä.

Työn tekemisen lähtökohta on jokaisen vastuu omasta työstä mutta myös jokaisen vastuu yhteisestä työstä yksikössä, osastolla ja käräjäoikeudessa. Jokainen työntekijä tukee työtoveriaan laadukkaan tuloksen saavuttamiseksi.

Hyvä työyhteisö
Käräjäoikeudessa jokainen työntekijä edistää toiminnallaan työyhteisön hyvää, keskustelevaa ja avointa ilmapiiriä ja työhyvinvointia, kunnioittaa työtovereitaan, hyväksyy heidän erilaisuutensa ja arvostaa heidän taitojaan sekä kunnioittaa jokaisen oikeutta ajatella ja muodostaa mielipiteensä vapaasti. Jokainen työntekijä suhtautuu toiseen positiivisesti ja rakentavasti ja tukee toinen toistaan. Jokainen huomioi toisen tilapäisten olosuhteiden tai vaikeuksien vaikutuksen työtilanteeseen ja huolehtii siitä, ettei ketään syrjitä taikka jätetä huomiotta eikä jätetä yksin.


2. Käräjäoikeuden organisaatio ja osastojen tehtävät

Käräjäoikeudella on kanslia Kuopiossa ja käräjäoikeusverkostouudistuksen siirtymäkauden aikaiset toimipaikat Iisalmessa ja Varkaudessa. Käräjäoikeuden johto ja hallinto sijaitsee Kuopiossa. Iisalmessa ja Varkaudessa on istuntopaikka, henkilökunnan työpisteitä ja asiakaspalvelupisteet sekä hallinnon yhdyshenkilöinä sivukanslian hoitajat, joille voidaan delegoida käräjäoikeuden hallintoasioita.

Liitteenä olevan organisaatiokaavion mukaisesti käräjäoikeuteen kuuluu hallintoyksikkö, jossa ovat laamanni, hallintosihteeri ja kaksi talous- ja henkilöstösihteeriä, sekä kolme lainkäyttöosastoa. Asiakaspalvelu/kirjaamo sekä tiedoksiantoyksikkö sijoittuvat lainkäyttöosastoille.

Osastojen ja yksiköiden tehtävät määräytyvät liitteenä olevan organisaatiokaavion ja lainkäyttöasioiden työsuunnitelman mukaisesti. Osastojen ja yksiköiden henkilöstö on tarvittaessa, esimerkiksi asioiden ruuhkaantuessa, loma-aikoina ja vahvennetuissa kokoonpanoissa, velvollinen osallistumaan oma-aloitteisesti myös toisten osastojen töiden tekemiseen. Viime kädessä tästä päättää laamanni.

Lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvat tuomarit ja käräjänotaarit. Kansliahenkilökuntaan kuuluvat kaikki muut käräjäoikeuden virkamiehet paitsi tuomarit ja käräjänotaarit.


3. Käräjäoikeuden johtamisjärjestelmä

Käräjäoikeus toimii laadukkaasti ja tehokkaasti sekä kukin osasto ja henkilöstöryhmä keskenään avoimesti ja oikeudenmukaisesti.

Käräjäoikeuden johtamisjärjestelmässä määritellään laamannin, osaston johtajien ja lähiesimiesten vastuut. Se sisältää myös viestinnän, kehityskeskustelujen ja kokouskäytäntöjen perusteet.

3.1 Laamanni

Laamanni johtaa käräjäoikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta ja taloudesta. Hän muun ohessa

• vastaa käräjäoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta

• valvoo lain soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta

• valvoo, että asiat käsitellään huolellisesti ja riittävän joutuisasti

• määrittää käräjäoikeuden tulostavoitteet johtoryhmää kuultuaan

• sopii tulostavoitteista oikeusministeriön kanssa

• määrää henkilöstön sijoittamisesta osastoille ja yksiköihin

• huolehtii osastojen välisestä tasaisesta työnjaosta

• nimittää kansliahenkilökunnan ja haastemiehet ja antaa heille hakemuksesta eron

• antaa tuomarille hakemuksesta eron

• määrää osastojen johtajat, vastuutuomarit ja lähiesimiehet

• ratkaisee tuomareiden esteellisyyttä koskevat asiat

• käy osaston johtajien kehityskeskustelut sekä ja hallintosihteerin kehitys- ja palkkausarviointikeskustelut

• huolehtii koulutuksen määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä

• osallistuu lainkäyttötoimintaan harkintansa mukaan

• vahvistaa työjärjestyksen, käräjänotaarien harjoitteluohjelman sekä muut toimintaohjeet

• vahvistaa asioiden jaossa sovellettavat tuomareiden erikoistumisalueet ja työmäärän tasaamisen periaatteet

• vastaa käräjäoikeutta yleisesti koskevasta tiedottamisesta viestintäsuunnitelman mukaisesti

• määrää jäsenet vahvennettuihin kokoonpanoihin

• määrää käräjänotaarien ja kansliahenkilökunnan ratkaisukelpoisuudesta

• hyväksyy harkinnanvaraiset virkavapaudet ja poissaolot henkilöstöasianhoitajan tai esimiehen esityksestä

• hyväksyy käräjätuomareiden, maaoikeusinsinöörin ja käräjänotaareiden matkasuunnitelmat ja -laskut

Laamanni voi erikseen tuomioistuinlain 8 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että tietyt hallinto- ja talousasiat ratkaisee muu virkamies.

Laamannin sijaisena on tehtävässä vanhin virantoimituksessa oleva osaston johtaja ja hänen estyneenä ollessa tehtävässä seuraavaksi vanhin virantoimituksessa oleva osaston johtaja sekä osaston johtajien estyneenä ollessa vanhin virantoimituksessa oleva käräjätuomari.

3.2 Johtoryhmä

Käräjäoikeudessa on johtoryhmä laamannin apuna käräjäoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat laamanni puheenjohtajana sekä jäseninä hallintosihteeri ja osaston johtajat sekä yksi kansliahenkilökunnan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema edustaja. Kansliahenkilökunnan edustajaksi valitaan suljetussa lippuäänestyksessä eniten ääniä saanut viranhaltija. Äänioikeutettuja ovat kaikki vakinaiset ja vähintään kuudeksi kuukaudeksi viranhoitomääräyksiä saaneet viranhaltijat lukuun ottamatta tuomareita ja käräjänotaareita.

Johtoryhmä käsittelee asioita, jotka koskevat

• käräjäoikeuden toiminnan kehittämistä

• työjärjestyksen muuttamista

• osastojen tehtävien määrittämistä

• henkilökunnan sijoittamista osastoille

• esitystä käräjäoikeuden tulostavoitteeksi

• lausunnon antamista käräjätuomarin viran täyttämiseksi

• laamannin erikseen määräämiä asioita.

Tarvittaessa johtoryhmään voidaan kutsua kuultavaksi muitakin viranhaltijoita, joita käsiteltävä asia koskee. Johtoryhmä kokoontuu laamannin kutsusta. Johtoryhmän jäsen voi kirjallisesti pyytää, että johtoryhmä kokoontuu tietyn asian käsittelemistä varten.

3.3 Yhteistoiminta ja työsuojelu

Käräjäoikeudessa noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia (1233/2013) ja sopimusta yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä käräjäoikeudessa. Yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyökomitea. Yhteistyökomiteassa käsitellään sille kuuluvat yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa määrätyt asiat. Yhteistyökomitea käsittelee sopimuksen mukaisesti laajennetussa kokoonpanossa työsuojeluasioita. Kuopion kansliassa on työsuojelupäällikkö ja turvallisuuspäällikkö, Iisalmen toimipaikassa työsuojelupäällikkö ja turvallisuuspäällikkö ja Varkauden toimipaikassa turvallisuuspäällikkö.

3.4 Osaston johtaja

Osaston johtaja johtaa osastoa ja vastaa sen toiminnasta ja

• huolehtii ja valvoo, että asiat tulevat tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyiksi

• huolehtii ja valvoo, että osaston työ jakautuu oikeudenmukaisesti ja tasaisesti

• huolehtii työn yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä osastolla ja työskentelyn tuloksellisuudesta ja kehittämisestä

• valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta osaston ratkaisuissa

• ratkaisee osaston tuomareiden esteellisyyttä koskevat asiat laamannin poissa ollessa

• johtaa ja kehittää osaston kansliahenkilökunnan toimintaa

• vastaa osastolle nimetyn käräjänotaarin yleiskouluttamisesta harjoitteluohjelman mukaisesti ja vastaa yhdessä tutortuomarin kanssa harjoitteluohjelman toteuttamisesta

• valmistelee yhteistyössä muiden osaston johtajien kanssa käräjätuomareiden vuosi- ja sairauslomat siten, että käräjäoikeuden toimintakyky säilyy

• 1. osaston johtaja vastaa käräjäoikeuden rikosprosessin, 2. osaston johtaja siviiliprosessin ja sovittelumenettelyn ja 3. osaston johtaja hakemusasiaprosessin, pakkokeinojen käsittelyn ja tuomioistuinharjoittelun kokonaisvaltaisesta kehittämisestä yhdessä laamannin kanssa

• käy kehityskeskustelut osaston käräjätuomareiden kanssa

• voi käsitellä delegoidun toimivallan nojalla myös hallinto- ja talousasioita

• 1. osaston johtaja valmistelee käräjäoikeuden tuomareiden viikonloppupäivystysvuorot ja kuulee niistä tuomareita ja 3. osaston johtaja huolehtii ja vastaa käräjäoikeuden työviikon aikaisen pakkokeinopäivystyksen järjestämisestä. Osastojen johtajat vastaavat muun tarpeellisen päivystyksen järjestämisestä osastoillaan.

• käsittelee ja ratkaisee lainkäyttöasioita työsuunnitelman mukaisesti

• hyväksyy osastolle kuuluvien käräjätuomareiden ja käräjänotaareiden sairauspoissaolot, vuosilomat ja ei-harkinnanvaraiset poissaolot

3.5 Hallintosihteeri, osastojen lähiesimiehet, haastemiesten esimies ja kirjaaja

Hallintosihteeri

• johtaa hallintoyksikköä

• huolehtii laamannin apuna käräjäoikeuden hallinnosta

• ratkaisee hallinto- ja talousasioita

• toimii käräjäoikeuden koko kansliahenkilökunnan lähiesimiehenä

• ratkaisee maksuliikenneasiat ja hyväksyy viraston tulot ja menot

• hyväksyy hallintoyksikön kansliahenkilöstön, osastojen lähiesimiesten ja haastemiesten esimiehen vuosilomat, sairauspoissaolot ja ei-harkinnanvaraiset poissaolot

• hyväksyy kansliahenkilöstön, haastemiesten ja maaoikeusmatkojen matkasuunnitelmat, matkalaskut ja kilometrikorvaukset. Näissä asioissa hallintosihteerin sijaisena toimii talous- ja henkilöstösihteeri sen mukaisesti kuin talous- ja henkilöstösihteerien työnjaosta määrätään.

• käy lähiesimiesten ja yksikköjen esimiesten sekä hallintoyksikön kansliahenkilökunnan kehitys- ja palkkausarviointikeskustelut

Osaston lähiesimies

• toimii osaston kansliahenkilöstön lähiesimiehenä

• vastaa vastuualueellaan toiminnan asianmukaisesta sujumisesta

• huolehtii siitä, että vastuualueelle määrätyt asiat tulevat tarkoituksen-mukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyksi

• johtaa ja kehittää osaston johtajan apuna osaston kansliahenkilökunnan toimintaa

• määrää yhdessä osastonjohtajan kanssa kansliahenkilökunnan sijoittamisesta vastuualueensa työpareihin ja tiimeihin

• huolehtii osaston kansliahenkilökunnan tasaisesta työnjaosta ja työmenetelmien kehittämisestä

• käy osaston kansliahenkilökunnan kehitys- ja palkkausarviointikeskustelut

• huolehtii käräjäsihteereiden sijaisuus- ja päivystysjärjestelyistä sekä lomasuunnittelusta

• hyväksyy osastolle kuuluvien kansliahenkilöiden sairauspoissaolot, vuosilomat ja ei-harkinnanvaraiset poissaolot

• ratkaisee delegoidun toimivallan nojalla hallinto- ja talousasioita

Haastemiesten (tiedoksiantoyksikön) 1. esimies

• toimii käräjäoikeuden tiedoksiantoyksikön lähiesimiehenä

• johtaa, valvoo ja kehittää haastemiesten toimintaa ja työmenetelmiä yhdessä osaston johtajan kanssa

• vastaa, että tiedoksiantotehtävät suoritetaan joutuisasti

• valvoo, että haastemiesten työ jakaantuu tasaisesti

• käy haastemiesten kehitys- ja palkkausarviointikeskustelut

• huolehtii haastemiesten sijaisuus- ja päivystysjärjestelyistä ja lomasuunnittelusta

• hyväksyy haastemiesten sairauspoissaolot, vuosilomat ja ei-harkinnanvaraiset poissaolot

Haastemiesten (tiedoksiantoyksikön) 2. esimies

• toimii haastemiesten 1. esimiehen sijaisena

• huolehtii Puistokadun väliaikaisten istuntosalien osalta istuntojen aikaisesta käräjäpäivystyksestä ja toimitilojen turvallisuudesta istuntojen aikana

• suorittaa muut hänelle määrätyt tai haastemiehelle muutoin kuuluvat tehtävät

Kirjaamo- ja asiakaspalveluyksikkö

• kirjaamo- ja asiakaspalveluyksikön vastuullisena lähiesimiehenä toimii kirjaaja

• kirjaaja käy yksikkönsä henkilökunnan kehitys- ja palkkausarviointikeskustelut

• Kuopion kanslian arkistonhoito kuuluu kirjaamoon

Arkistotyöryhmä

Käräjäoikeudessa on arkistotyöryhmä, joka huolehtii Kuopion kanslian ja Iisalmen ja Varkauden toimipaikkojen arkistojen säännösten ja määräysten mukaisuudesta.

Iisalmen ja Varkauden toimipaikkojen sivukanslian hoitajat

Iisalmen ja Varkauden siirtymäkauden aikaisissa toimipaikoissa on sivukanslian hoitajat, jotka

• huolehtivat heille delegoitujen hallinto- ja muiden asioiden hoitamisesta ja yleisestä hallinnosta ja toiminnan sujuvuudesta asemapaikoillaan

• toimivat hallinnon yhdyshenkilöinä istuntopaikan ja Kuopion hallintoyksikön välillä

• osallistuvat lainkäyttöön ja suorittavat muut heille uskotut tehtävät niin kuin siitä erikseen määrätään

3.6 Esimiesten sijaiset

Osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii toinen virantoimituksessa oleva osaston johtaja ja kaikkien osaston johtajien estyneenä ollessa osaston vanhin virantoimituksessa oleva käräjätuomari. Osaston johtajan sijaisen valitsemisesta on soveltuvin osin voimassa mitä tuomioistuinlain 8 luvun 5 §:ssä säädetään osaston johtajan tehtävään määräämisestä.

Osaston johtajat, hallintosihteeri, osastojen lähiesimiehet, haastemiesten esimiehet ja sivukanslian hoitajat toimivat toisten esimiesten sijaisina toisen esimiehen esteen vuoksi lomien ja poissaolojen hyväksymistä koskevissa asioissa. Laamanni voi tarvittaessa määrätä lähiesimiehelle ja yksikön esimiehelle esteen ajaksi sijaisen.

3.7 Kokouskäytännöt

Käräjäoikeudessa pidetään kokouksia asioiden käsittelyn tehokkaan ja laadullisesti korkeatasoisen käsittelyn edistämiseksi. Kokoukseen osallistuminen on sen kohderyhmälle virkatehtävä.

Laamanni voi kutsua kokoon muun muassa osaston johtajien kokouksen, tuomarikokouksen, lähiesimiesten kokouksen ja koko henkilökunnan kokouksen.

Tuomarikokouksessa keskustellaan muun muassa lain soveltamista koskevista kysymyksistä käytännön yhdenmukaistamiseksi ja käsitellään tuomarien osalta lainkäyttöasioiden työsuunnitelmaa, joka sisältää asioiden jakoperusteet.

Osaston johtaja voi kutsua kokoon muun muassa osastonsa lähiesimiesten kokouksen, tuomarien kokouksen ja koko osaston kokouksen.

Lähiesimies ja yksikön esimies voi kutsua kokoon muun muassa vastuualueensa henkilökunnan kokouksen.

3.8 Viestintä

Käräjäoikeus huolehtii avoimesta, totuuteen perustuvasta ja riittävän aktiivisesta sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Laamanni voi määrätä viranhaltijan viestinnän vastuuhenkilöksi.

Käräjäoikeus tiedottaa viipymättä henkilöstölle kaikista käräjäoikeutta tai sen henkilökuntaa koskevista tapahtumista ja suunnitelmista. Laamanni pitää tarvittaessa henkilökunnalle tarkoitettuja tiedotus- ja kyselytilaisuuksia. Jokaisella esimiesasemassa olevalla on velvollisuus viipymättä vastata alaistensa tekemiin työasioita koskeviin kysymyksiin.

Käräjäoikeus suhtautuu myönteisesti asiakkaidensa, yleisön ja tiedotusvälineiden tiedon tarpeeseen. Käräjäoikeuden yleisestä ulkoisesta viestinnästä huolehtii laamanni tai hänen määräämänsä viranhaltija. Käsiteltäviä tai käsiteltyjä asioita koskevasta tiedottamisesta huolehtii asian käsittelijä tai asian niin vaatiessa hänen esimiehensä. Käräjäoikeus antaa omasta aloitteestaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 25 §:ssä tarkoitetun julkisen selosteen.

3.9 Kehityskeskustelut

Käräjäoikeuden henkilöstön kanssa käydään vuosittain ja tarvittaessa useamminkin kehityskeskustelut sekä muiden kuin tuomareiden ja käräjänotaarien kanssa myös palkkausarviointikeskustelut.


4. Muun henkilöstön tehtävät

4.1 Käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri

• käsittelee ja ratkaisee lainkäyttöasioita työsuunnitelman mukaisesti

• vastaa siitä, että hänelle määrätyt asiat tulevat huolellisesti, asiallisesti ja joutuisasti käsitellyiksi

• toimii laamannin määräämänä vastuutuomarina hänen vastuulleen määrätyissä tehtävissä

• vastaa käräjänotaarin tutortuomarina käräjänotaarin kouluttamisesta ja töiden valvonnasta

• vastaa ensisijaisesti käsittelemäänsä asiaan kuuluvasta tiedottamisesta viestintäsuunnitelman mukaisesti

4.2 Kansliahenkilökunta, haastemiehet ja virastomestarit

Kansliahenkilökuntaan kuuluvat virkamiehet ratkaisevat ja hoitavat heille määrättyjä asioita ja tehtäviä virkavastuullaan sekä niillä edellytyksillä ja siinä laajuudessa kuin tuomioistuinlain 19 luvun 6 §:ssä säädetään.

Haastemiesten esimiehet ja haastemiehet hoitavat haaste- ja muut tiedoksiantotehtävät, osallistuvat käräjäpäivystyksen suorittamiseen laamannin, osaston johtajan tai haastemiehen esimiehen määräyksen mukaisesti sekä hoitavat muut edellä mainittujen heille määräämät tehtävät.

Virastomestarien tehtävänä on toimia käräjäpäivystäjinä, valvoa järjestystä oikeustalossa, neuvoa asiakkaita, huolehtia kiinteistön lukitus-, valvonta- ja säätöjärjestelmistä sekä auttaa muuta henkilöstöä istuntojen toimittamiseen liittyvissä tehtävissä. Laamanni tai hallintosihteeri voivat myös määrätä virastomestarin huolehtimaan postituksesta ja lautamiesasioista sekä suorittamaan tarvittavia hankintoja.

4.3 Käräjänotaari

Käräjänotaari suorittaa tuomioistuinharjoittelun harjoitteluohjelman mukaisesti. Käräjänotaari käsittelee ja ratkaisee lain ja laamannin antaman määräyksen nojalla tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 13 – 16 §:ssä tarkoitettuja asioita sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle on määrätty. Käräjänotaarien työnjakoa koskevat ohjeet antaa laamanni.

4.4 Vastuutuomarit

Laamanni voi määrätä osastonjohtajan tai käräjätuomarin tietyn vastuualueen vastuutuomariksi.

Vastuutuomari käsittelee erikseen määrätyllä tavalla vastuualueensa asioita, ylläpitää ja syventää vastuualueensa oikeudellista ja muuta osaamista käräjäoikeudessa ja osallistuu vastuualueensa luonteen mukaisesti vastuualueensa toiminnan kehittämiseen.

Vastuutuomari:

• seuraa vastuualueensa lainsäädäntöhankkeita ja -muutoksia, kirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä (erityisesti korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien ratkaisut sekä ns. eurooppaoikeus)

• jakaa edellä mainittuihin asioihin liittyvää tietoa esim. osasto- ja tuomaripalavereissa

• tuo tarvittaessa keskusteluun vastuualueeseensa liittyviä erityiskysymyksiä

• toimii vastuualueensa tutorina

• osallistuu vastuualuettaan koskevien lausuntojen yms. valmisteluun

• osallistuu vastuualuettaan koskeviin kehittämishankkeisiin ja

• pitää yhteyttä vastuualueensa kannalta merkityksellisiin sidosryhmiin yhteistyössä osastonjohtajan ja laamannin kanssa.

Vastuutuomarilla on mahdollisuus osallistua muuhunkin kuin oikeusministeriön järjestämään, vastuualuettaan koskevaan koulutukseen määrärahojen puitteissa.


5. Asioiden jako

Käräjäoikeuden käsiteltäviksi toimitetut lainkäyttöasiat jaetaan kansliassa kullekin osastolle ja asiaryhmälle määrätyille käsittelijöille vuoroperiaatteen mukaisesti mahdollisimman tasaisesti. Asiat ohjautuvat käsittelijöille sattumanvaraisesti ottaen kuitenkin huomioon, että erikoistumisryhmien asiat jaetaan niihin erikoistuneille ja niitä kulloinkin käsitteleville tuomareille. Asioiden tasaista jakaantumista seurataan kunkin asiaryhmän osalta.

Osaston johtaja voi yksittäistapauksessa määrätä poikettavaksi jakojärjestyksestä perustellusta syystä osastolla. Laamanni voi määrätä poikettavaksi vahvistetusta jakoperusteesta määräajaksi ja asioiden siirtämisestä osastojen kesken työmäärän tasaamiseksi. Yksittäisten asioiden tai istuntopäivien uudelleen jakamisesta ja vaihtamisesta voidaan osastojen ja tuomareiden kesken sopia esimerkiksi matkakäräjistä aiheutuvan ajanhukan ja kustannusten välttämiseksi.

Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.

Laamanni päättää tuomarin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi jaetun asian uudelleen jakamisesta tuomioistuinlain 8 luvun 8 §:ssä mainituilla edellytyksillä. Päätös on perusteltava.


6. Nimitysmenettely

Virat ja erityistehtävät, jotka käräjäoikeus itse täyttää, julistetaan haettavaksi joko yleisesti tai käräjäoikeuden sisäisenä hakuna tuomioistuinlain ja kulloinkin voimassaolevan oikeusministeriön rekrytointiohjeen mukaisesti. Laamannin päätöksellä voidaan sisäisessä haussa olevien tehtävien haku rajoittaa koskemaan tiettyä henkilöstöryhmää.

Nimityspäätökset perustellaan.


7. Työjärjestyksen soveltaminen ja voimaantulo

Laamanni antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet työjärjestyksen soveltamisesta.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1.3.2019.


Työjärjestys on vahvistettu 7.2.2019


Juha Nieminen
Laamanni

 
Julkaistu 7.3.2019