Tuomioistuimet
Tuomioistuimet voidaan jaotella yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin.
-
Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus (KKO). Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita. Kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yleensä useita kuntia. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.
Hovioikeudet käsittelevät pääasiassa käräjäoikeuksien tuomiosta tehtyjä valituksia. Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen siinä tapauksessa, että KKO myöntää valitusluvan.
-
Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus (KKO). Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita. Kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yleensä useita kuntia. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.
Hovioikeudet käsittelevät pääasiassa käräjäoikeuksien tuomiosta tehtyjä valituksia. Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen siinä tapauksessa, että KKO myöntää valitusluvan.
-
Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus (KKO). Käräjäoikeudet käsittelevät riita- ja rikosasioita. Kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu yleensä useita kuntia. Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.
Hovioikeudet käsittelevät pääasiassa käräjäoikeuksien tuomiosta tehtyjä valituksia. Hovioikeuden tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen siinä tapauksessa, että KKO myöntää valitusluvan.
Oikeudenkäynti
Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy. Suljettu käsittely saatetaan pitää esimerkiksi silloin, kun oikeudessa käsitelläään erityisen arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä seikkoja. Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen. Hallintotuomioistuimisa ja vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat usein sellaisia, joista on säädetty salassapitovelvollisuus.
-
Käräjäoikeuteen tuleva riita voi koskea esimerkiksi velan maksua, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä. Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen Siinä on mm. selitettävä, mitä vaaditaan ja perusteltava vaatimus. Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.
Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kun todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.
Ellei valmisteluissa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti.
Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos. Päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voidaan ratkaista myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.testi1
-
Käräjäoikeuteen tuleva riita voi koskea esimerkiksi velan maksua, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä. Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen Siinä on mm. selitettävä, mitä vaaditaan ja perusteltava vaatimus. Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.
Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kun todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.
Ellei valmisteluissa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti.
Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos. Päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voidaan ratkaista myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.testi2
-
Käräjäoikeuteen tuleva riita voi koskea esimerkiksi velan maksua, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä. Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen Siinä on mm. selitettävä, mitä vaaditaan ja perusteltava vaatimus. Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.
Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kun todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.
Ellei valmisteluissa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti.
Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos. Päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voidaan ratkaista myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.testi3
-
Käräjäoikeuteen tuleva riita voi koskea esimerkiksi velan maksua, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä. Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään. Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen Siinä on mm. selitettävä, mitä vaaditaan ja perusteltava vaatimus. Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä. Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen. Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.
Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa. Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä. Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kun todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi. Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.
Ellei valmisteluissa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti.
Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos. Päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voidaan ratkaista myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.testi4
Oikeusapu ja oikeudenkäynnin kustannukset
Oikeudenkäynnin osapuolella on tuomioistuimessa yleensä lainoppinut oikeudenkäyntiavustaja. Avustajana toimii asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Jos jotakuta epäillään vakavasta rikoksesta, hän saa valtion varoilla palkatun puolustajan. Seksuaalirikoksen, perheväkivallan tai muun väkivaltarikoksen uhri voi saada valtion varoilla palkatun avustajan ja tukihenkilön.
Asianosainen kustantaa itse lainopillisen apunsa, ellei hänelle ole myönnetty oikeusapua tai valtion varoilla palkattua puolustajaa. Pääosa kustannuksista muodustuu oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta ja todistajille maksettavista korvauksista. Jos asianosainen voittaa juttunsa, vastapuoli tavallisesti korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa. Mutta jos hän häviää jutun, hän joutuu yleensä korvaamaan voittaneelle osapuolelle tämän oikeudenkäyntikulut. Hallinta-oikeudessa edellytyksenä kulujen korvaamiselle on kuitenkin se, että olisi kohtuutonta, jos jutun voittanut osapuoli joutuisi maksamaan kulut itse.
Asian käsittelystä tuomioistuimessa peritään lisäksi oikeudenkäyntimaksuja, jotka tavallisesti maksaa jutun vireillepanija. Hallinto-oikeudessa jotkut päätökset ovat maksuttomia ja muissakin päätöksissä maksu peritään vain jos valitus hylätään. Oikeusavun saaja vapautuu oikeudenkäyntimaksuista.
Rangaistusten täytäntöönpano
Sakkorangaistusten täytäntöönpanosta huolehtivat Oikeusrekisterikeskus ja ulosottoviranomaiset.
Ellei tuomittuja sakkoja, korvauksia tai muita suorituksia makseta vapaaehtoisesti, ulosottomies voi ulosmitata osan palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta, jotta maksu tulee hoidettua. Jos sakkoja ei saada perityksi, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin muuntaa sakot vankeudeksi.
Vankeusrangaistukset panee täytäntöön Rikosseuraamuslaitos. Vankeuden sijasta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua eli valvonnan alaista palkatonta työtä. Alle 18-vuotiaana tehdystä rikosksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, joka koostuu valvontatapaamisista, valvonnassa suoritettavista tehtävistä sekä työhön perehtymisestä. Yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus sekä ehdolliseen vankeuteen ja ehdonalaiseen vapauteen liittyvä valvonta ovat yhdyskuntaseuraamuksia. Rikosseuraamuslaitos panee täytäntöön myös yhdyskuntaseuraamukset.