Rikoksen uhri

Rikoksen uhria kutsutaan asianomistajaksi. Osa rikoksista on sellaisia, ettei syyttäjä voi nostaa niistä syytettä, ellei asianomistaja vaadi niistä rangaistusta eli esitä syyttämispyyntöä. Kuitenkin suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, jolloin syyttäjä voi toimia niissä asianomistajan tahdosta riippumatta.

Jos asianomistaja sitä pyytää, syyttäjä voi rikosasian yhteydessä esittää tämän puolesta vahingonkorvausvaatimuksen. Syyttäjä voi kieltäytyä korvausvaatimuksen esittämisestä, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle. Jos syyttäjä kieltäytyy, siitä ilmoitetaan asianomistajalle. Tämän tulee ajaa vaatimuksensa oikeudessa itse tai kääntyä jonkun osaavan henkilön, esimerkiksi asianajajan, puoleen.

Asianomistajalla on suomalaisessa järjestelmässä ns. toissijainen syyteoikeus. Jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus harkintansa mukaan itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan.

Asianosaiset voidaan myös ohjata rikosasian sovitteluun.

 
Julkaistu 20.7.2018