Asianomistaja

Osa rikoksista on sellaisia, ettei syyttäjä voi nostaa niistä syytettä, ellei asianomistaja vaadi niistä rangaistusta eli esitä syyttämispyyntöä. Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia, jolloin esitutkintaviranomaiset ja syyttäjä voivat toimia niissä asianomistajan tahdosta riippumatta.

Asianomistaja voi esittää rikosoikeudenkäynnissä vastaajalle rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksia. Asianomistaja voidaan myös nimetä kuultavaksi todistelutarkoituksessa riidanalaisten seikkojen selvittämiseksi.

Jos asianomistaja sitä pyytää, syyttäjä voi rikosasian yhteydessä esittää hänen puolestaan syytteessä tarkoitettuun rikokseen perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen vastaajalle. Syyttäjä ei kuitenkaan aja asianomistajan korvausvaatimusta, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle. Jos syyttäjä kieltäytyy korvausvaatimuksen esittämisestä, voi asianomistaja ajaa vaatimuksensa oikeudessa itse tai antaa se valitsemansa oikeudenkäyntiasiamiehen, esimerkiksi asianajajan, tehtäväksi.

Asianomistajalla on myös ns. toissijainen syyteoikeus. Jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus harkintansa mukaan itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan.

 
Julkaistu 20.7.2018