Oikeudenkäynti

Syytteen nostamisen jälkeen rikosjutun vastaajalle annettavassa haasteessa häntä kehotetaan vastaamaan häneen kohdistettuun syytteeseen ja muihin vaatimuksiin. Samalla hänet yleensä kutsutaan vastauksen antamista varten oikeudenkäyntiin, mutta häntä voidaan myös pyytää antamaan vastaus kirjallisesti jo ennen oikeudenkäynnin pääkäsittelyä.

Myös rikoksen asianomistajalle ja asianosaisten nimeämille todistajille toimitetaan hyvissä ajoin kutsut oikeudenkäynnin pääkäsittelyyn.

Kutsu oikeudenkäyntiin on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, jos juttu voidaan ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta. Tuomioistuimen kutsuttua asianosaisen henkilökohtaisesti kuultavaksi oikeudenkäyntiin voi Ilman laillista estettä tapahtuneesta poisjäännistä seurata satojen eurojen suuruinen uhkasakkoseuraamus.

Suomessa ei ole pakko käyttää asianajajaa tai muuta avustajaa oikeudenkäynnissä. Jos asia tuntuu epäselvältä, avustaja kannattaa kuitenkin hankkia jo esitutkinnan aikana. Toimenpiteisiin on syytä ryhtyä hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä. Oikeusapua antavat valtion oikeusaputoimistot henkilöille, jotka eivät taloudellisen asemansa vuoksi pysty itse vastaamaan oikeudenkäynnin kustannuksista. Myös asianajajat ja muut tehtävään luvan saaneet lakimiehet voivat antaa valtion kustantamaa oikeusapua ja toimia oikeudenkäyntiavustajina.

Oikeudenkäynnin pääkäsittely on suullinen. Tuomioistuin voi käsiteltävää asiaa ratkaistessaan ottaa huomioon vain ne seikat, jotka sille on pääkäsittelyssä esitetty. Pääkäsittely etenee oikeuden puheenjohtajan johdolla vaiheittain, jotka selostetaan etukäteen.

Viimeistään pääkäsittelyssä tuomioistuin tiedustelee vastaajalta, myöntääkö vai kiistääkö hän syyllistyneensä rikokseen, josta häntä syytetään. Häneltä kysytään kantaa myös asianomistajan esittämiin korvausvaatimuksiin.

Pääkäsittelyssä asianosaiset eli syyttäjä, vastaaja ja asianomistaja myös perustelevat tarkemmin näkökantojaan, esittävät todistelua niiden tueksi ja antavat lopuksi loppulausunnot, joissa kertovat näkemyksensä siitä, kuinka tuomioistuimen tulisi asia ratkaista.

Kun käsittely on päättynyt, tuomioistuin pitää päätösneuvottelun, jonka aikana asianosaiset - syyttäjä mukaan lukien - eivät saa olla läsnä. Tuomio julistetaan välittömästi päätösneuvotteluiden jälkeen tai annetaan myöhemmin tuomioistuimen kansliassa.

Yksinkertainen rikosasia voidaan myös ratkaista käräjäoikeudessa pelkän kirjallisen menettelyn perusteella ilman, että asianosaisia kutsutaan lainkaan oikeudenkäyntiin kuultaviksi. Kirjallinen menettely edellyttää aina asianomistajien ja vastaajien suostumusta, jota heiltä kysytään erikseen.

 
Julkaistu 25.9.2017