Oikeudenkäynti

Tuomioistuin tai syyttäjä kutsuu jutun osapuolet oikeudenkäyntiin. Kutsu on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, voidaanko juttu ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta. Ilman laillista estettä tapahtuneesta poisjäännistä aiheutuu yleensä satojen eurojen suuruinen uhkasakkoseuraamus.

Suomessa ei ole pakko käyttää oikeudessa avustajaa. Jos asia tuntuu epäselvältä, avustaja kannattaa hankkia. Toimenpiteisiin on syytä ryhtyä hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä. Oikeusapua antavat valtion oikeusaputoimistot henkilöille, jotka eivät taloudellisen asemansa vuoksi pysty itse vastaamaan oikeudenkäynnin kustannuksista. Asianajajat ja muut lakimiehet antavat myös oikeusapua ja toimivat oikeudenkäyntiavustajina.

Siitä, kenellä on lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana ja minkälaiset ovat luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuudet ja valvonta, säädetään laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011). Laki tuli voimaan 1.1.2013.

Oikeudenkäynnin pääkäsittely on suullinen. Tuomioistuin voi ottaa huomioon vain ne seikat, jotka sille on käsittelyssä esitetty. Asian käsittely etenee vaiheittain, jotka selostetaan etukäteen.

Kun käsittely on päättynyt, tuomioistuin pitää päätösneuvottelun, jonka aikana asianosaiset - syyttäjä mukaan lukien - eivät saa olla läsnä. Tuomio julistetaan välittömästi päätösneuvotteluiden jälkeen tai annetaan myöhemmin tuomioistuimen kansliassa.

 
Julkaistu 7.10.2013