Ulosotto

Ennen kuin velkoja voi hakea velan ulosottoa, hänen on yleensä haettava velalle tuomio käräjäoikeudesta. Esimerkiksi verot, sakot ja osa vakuutusmaksuista ovat suoraan ulosottokelpoisia, jolloin käräjäoikeuden tuomiota ei tarvita.

Velallisena ulosotossa

Velallinen saa ilmoituksen ulosotosta, kun velka tulee ulosottoon perittäväksi. Tässä vireilletuloilmoituksessa on velkaa koskevat tiedot, asiaa hoitavan ulosottoviranomaisen yhteystiedot ja yhteydenottokehotus. Siinä voi myös olla ennakkotieto tulevasta ulosmittauksesta.

Yhdessä vireilletuloilmoituksen kanssa velallinen saa maksukehotuksen. Jos hän maksaa velkansa maksukehotuksen eräpäivään mennessä, velasta ei tule merkintää ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen.

Velallisen on hyvä ottaa yhteyttä ulosottoviranomaiseen, jos hän ei pysty maksamaan velkaa maksukehotuksen jälkeenkään. Ulosottoviranomainen alkaa tässä vaiheessa selvittää, mitä omaisuutta velallisella on. Jos ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta löytyy, se ulosmitataan.

Tavallisesti ulosmitattavaa omaisuutta ovat palkka-, eläke- ja elinkeinotulot. Ulosottoviranomainen laskee niistä suojaosuuden, joka jätetään velallisen omaan käyttöön tavanomaisia elinkustannuksia varten. Jos velallisen tulot ovat pienemmät kuin suojaosuus, ulosmittausta ei tehdä.

Ulosmitattavaksi voi päätyä myös irtain omaisuus, kuten pankkitilillä olevat varat, arvopaperit ja ajoneuvot, sekä kiinteä omaisuus. Viimeisenä ulosmitataan vakituinen asunto ja omaisuus, jota velallinen tarvitsee elinkeinotoiminnassaan. Lisätietoa velalliselle (ulosottolaitos.fi).

Velkojana ulosotossa

Velkojalla on yleensä oltava velasta tuomioistuimen päätös tai tuomio, jotta hän voi hakea ulosottoa. Suoraan ulosottokelpoisia ovat tietyt julkisoikeudelliset maksut, esimerkiksi verot, sakot ja osa vakuutusmaksuista.

Kun velkoja on hakenut ulosottoa, asia siirtyy ulosottoviranomaisen hoidettavaksi.

Suppea ulosotto

Velkoja voi rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Tällöin ulosotossa ulosmitataan vain palkkaa, eläkettä ja muuta sellaista omaisuutta, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi.

Erona tavalliseen ulosottoon on, että velkoja ei voi pyytää saataviensa merkitsemistä passiivirekisteriin. Lisäksi suppean ulosoton käsittelymaksu on pienempi kuin tavallisen ulosoton.

Ulosoton vireilläolon päättyminen ja passiivirekisteri

Ulosoton vireilläolo päättyy, kun velallinen on maksanut velkansa tai kun ulosottoviranomainen on todennut, että velallinen on varaton tai perinnällä on muu este. Jos asian vireilläolo päättyy velallisen varattomuuden vuoksi, ulosottoviranomainen perii velkojalta ulosoton käsittelymaksun.

Jos velallinen todetaan varattomaksi, velkoja voi asian vielä ollessa vireillä pyytää, että hänen saatavansa merkitään passiivirekisteriin kahden vuoden ajaksi. Jos velalliselta löydetään tänä aikana ulosmitattavaa omaisuutta, passiivirekisterissä oleva velkoja voi saada saataviaan perityksi tätä kautta. Lisätietoa velkojalle (ulosottolaitos.fi).

Työnantajan maksukielto

Jos velallisen palkka ulosmitataan, lähetetään työnantajalle maksukielto. Tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee pidättää osa palkasta ja tilittää se ulosottoon. Vastaava maksukielto voidaan määrätä eläkettä tai työttömyysetuutta maksavalle.

Ulosottoviranomainen ilmoittaa maksukiellossa suojaosuuden eli vähimmäistulon, jota ei ulosmitata. Jos palkan kokonaismäärä jää alle suojaosuuden, sitä ei ulosmitata.

Maksukielto sisältää ohjeet ulosottoon tilitettävän määrän laskutavasta. Ulosottoon maksettava määrä lasketaan velallisen nettopalkasta. Lisätietoa työnantajalle (ulosottolaitos.fi).