Avioliitto
Avioliitto on kahden täysi-ikäisen henkilön vapaaehtoisesti solmima liitto. Avioliiton esteitä ovat aiempi voimassa oleva avioliitto tai läheinen sukulaisuussuhde.
Avioliiton solmittuaankin puolisot ovat itsenäisiä ja voivat vapaasti päättää omista asioistaan sekä solmia itseään koskevia sopimuksia. Liiton myötä puolisoilla on kuitenkin velvollisuus toimia perheen hyväksi esimerkiksi huolehtimalla perheen elatuksesta ja hyvinvoinnista.
Puolisoilla on oikeus omaan omaisuuteensa, olipa se sitten hankittu ennen avioliittoa tai sen aikana. Velat ovat yhteisiä vain silloin, kun ne on otettu yhdessä.
Avioliitto vaikuttaa yhteisen omaisuuden jakoon silloin, kun liitto päättyy toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Tällöin puolisoiden varat ja velat listataan ja yhteinen omaisuus tasataan puolisoiden kesken, ellei muusta ole sovittu esimerkiksi avioehtosopimuksessa.
Lisätietoa
Avioliiton esteiden tutkinta
Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa Digi- ja väestötietovirastosta tai siitä seurakunnasta, johon toinen tai molemmat avioituvista kuuluu.
Lisätietoa
Todistus avioliiton esteiden tutkinnasta on voimassa neljän kuukauden ajan. Jos pariskuntaa ei vihitä tämän ajan kuluessa, heidän on haettava uusi todistus.
Vihkiminen
Avioliiton voi solmia siviilivihkimisenä tai uskonnollisena vihkimisenä.
Oikeus uskonnolliseen vihkimiseen on evankelisluterilaisella ja ortodoksisella kirkolla sekä useilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Siviilivihkimisiä hoitavat maistraatit ja käräjäoikeudet.
Vihkiseremoniassa vihkijä – pappi tai vihkimiseen oikeutettu virkamies – kertoo avioliiton tarkoituksesta, tarkistaa kysymyksin puolisoiden tahdon tulla vihityksi ja lopuksi julistaa heidät puolisoiksi.
Vihkijä lähettää tarvittavat asiakirjat Digi- ja väestötietovirastolle avioliiton rekisteröimistä varten. Rekisteröinnin kautta tieto avioliitosta menee väestötietojärjestelmään ja sieltä esimerkiksi muiden viranomaisten, kuten verottajan, tietoon.
Lisätietoa