Läheisen kuolema

Kuolinpesän asioita ryhtyy tavallisesti hoitamaan joku vainajan lähiomaisista. Monien virallisten asioiden, kuten pankki- ja vakuutusasioiden ja perunkirjoituksen, hoitamiseen tarvitaan vainajan sukuselvitys.

Sukuselvityksen voi tilata siitä seurakunnasta, jonka jäsen vainaja on ollut, tai Digi- ja väestötietovirastosta. Jos vainaja on ollut seurakunnan jäsen mutta eronnut kirkosta, tarvitaan selvitys sekä seurakunnasta että Digi- ja väestötietovirastosta. Lisätietoa vainajan asioiden hoitamisesta (dvv.fi).

Perunkirjoitus ja perukirja

Perunkirjoituksessa käydään läpi vainajan varat, velat, perilliset ja testamenttiin merkityt perinnönsaajat. Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa tavallisesti se omainen, joka hoitaa kuolinpesän asioita.

Perunkirjoitus on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa perunkirjoituksen tekemiseen.

Perukirja laaditaan perunkirjoitustilaisuudessa. Se toimii perintöverotuksen pohjana ja on lähetettävä Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Kuolinpesä

Kuolinpesän osakkaat eli perilliset, testamenttiin merkityt perinnönsaajat ja leski määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta. Jos he eivät pääse sopimukseen omaisuuden jaosta, käräjäoikeus voi määrätä kuolinpesälle ulkopuolisen pesänjakajan. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea vainajan kotikunnan käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.

Jos vainajalla oli kuollessaan velkaa tai maksamattomia laskuja, ne maksetaan kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesässä ei ole riittävästi rahaa laskujen ja velkojen maksuun, kuolinpesää hoitavan henkilön tulee ilmoittaa tästä velkojille.

Omaisuuden ositus

Jos vainaja on naimisissa, ennen perinnönjakoa on tehtävä omaisuuden ositus. Leski ei yleensä saa perintöä, mutta hänelle kuuluu puolet pariskunnan varoista avio-oikeuden perusteella, ellei puolisoilla ole avioehtoa.

Osituksessa selvitetään avio-oikeuteen kuuluva omaisuus ja tasataan se puolisoiden kesken.

Vainajalta perinnöksi jäävä omaisuus koostuu

• osituksessa vainajalle määrätystä osuudesta sekä
• avio-oikeuden ulkopuolelle jäävästä omaisuudesta, jota vainajalla voi olla esimerkiksi avioehdon tai testamentin perusteella.

Perinnönjako

Rintaperillisiä ovat vainajan lapset. Jos lapsia ei ole, perillisiä voivat olla myös vainajan vanhemmat, sisarukset tai leski.

Jos vainaja on tehnyt testamentin, perintöön ovat oikeutettuja testamentissa mainitut perinnönsaajat. Vainajan lapsilla on kuitenkin oikeus saada lakiosansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka lapsi olisi saanut, jos testamenttia ei olisi.

Leskellä on perinnönjaosta riippumatta oikeus pitää hallussaan vainajan omaisuutta tai osaa siitä. Vähimmillään leskellä on oikeus puolisoiden yhteisenä kotina toimineeseen asuntoon sekä sen irtaimistoon.

Vainajan omaisuus siirtyy valtiolle, jos hänen lähimmät elossa olevat sukulaisensa ovat serkkuja, eikä hänellä ole testamenttia.