Lapsen asioiden hoitaminen

Lapsen mielipidettä pitää kuulla, kun kyse on asioista, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi vanhempien avioeroon liittyvät asiat, lastensuojelu sekä rikosasiat, joissa lapsi on osapuolena. Lain näkökulmasta lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat.

Lapsen mielipide tulee kuulla riippumatta siitä, minkä ikäinen lapsi on. Hänen ikänsä ja kehitystasonsa on kuitenkin otettava huomioon. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaista kieltä lapsen voidaan olettaa ymmärtävä sekä siihen, missä ja miten kuuleminen kannattaa tehdä. Lapselle on myös kerrottava, miksi hänen kanssaan keskustellaan ja mihin asioihin hän voi mielipiteellään vaikuttaa.

Avioero ja lapsen huoltajuuteen liittyvät asiat

Lapsella ei ole omaa roolia vanhempien eroasian käsittelyssä. Vanhemmat päättävät keskenään eron jälkeisistä asioista ja järjestelyistä. Heidän tulee kuitenkin selvittää lapsen näkemys asumisjärjestelyistä eron jälkeen. Lisäksi lapselle on syytä kertoa yleisemmin, millä tavoin ero vaikuttaa lapsen elämään, sillä ero on iso muutos lapsen elämässä.

tuomioistuimen ratkaistaessa huoltoriidan lasta kuullaan. Pääsääntöisesti kuuleminen toteutetaan sosiaalitoimessa olosuhdeselvityksen yhteydessä, mutta tuomioistuin voi joissain tilanteissa kuulla myös itse lasta. Asiantuntija-avusteisissa sovitteluissa kuuleminen on mahdollista myös.

Neuvontaa lapsen asioista sopimiseen saa hyvinvointialueen lastenvalvojalta. Jos vanhemmat eivät saa sovittua asioita keskenään, on tarjolla eri palveluita yhteisymmärryksen löytämiseksi. Neuvotteluissa tulee erityisesti huomioida se, mikä ratkaisu olisi lapselle parhaaksi.

Lastensuojeluasiat

Lapsen oma mielipide ja toivomukset on otettava huomioon, kun hänen tarvettaan lastensuojeluun arvioidaan ja häntä koskevia lastensuojelupäätöksiä tehdään. Lapselle on myös annettava riittävästi tietoa lastensuojelusta, jotta hän ymmärtää, mistä asiassa on kyse.

Lain mukaan 12-vuotiasta ja tätä vanhempaa lasta on kuultava, jos häntä ollaan ottamassa huostaan. Käytännössä myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide on selvitettävä huostaanottoa valmisteltaessa. Lapsen mielipide sekä tapa, jolla mielipidettä on kysytty, kirjataan lastensuojelun asiakirjoihin. Lisätietoa lastensuojelusta.

Lapsi rikoksen uhrina

Jos lapsi joutuu rikoksen uhriksi, hänellä on samat oikeudet kuin muillakin rikoksen uhreilla. Hän on esimerkiksi oikeutettu vahingonkorvaukseen. Myös velvollisuudet ovat samat: esimerkiksi oikeuden kuulemisessa on velvollisuus puhua totta.

Oikeudenkäynnissä lasta kohdellaan ikä ja kehitystaso huomioiden. Poliisilla, syyttäjällä ja tuomioistuimella on velvollisuus käsitellä useimmat lapsiin kohdistuneet rikokset kiireellisinä.

Alle 15-vuotiaan uhrin ei tarvitse osallistua oikeuden istuntoon henkilökohtaisesti, vaan oikeudenkäynnissä kuullaan uhrin esitutkinnassa antama lausunto. Myös 15–17-vuotiaiden lasten kuulemisessa voidaan käyttää esitutkinnassa tallennettua lausuntoa. Huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus seurata lapsen kuulemista.

Oikeudenkäynnissä alle 15-vuotiasta edustaa huoltaja tai muu laillinen edustaja. 15–17-vuotias voi käyttää puhevaltaa oikeuden istunnossa yhdessä edustajansa kanssa.

Oikeudenkäynnissä on usein tarpeen käyttää oikeudellista avustajaa. Lisätietoa oikeusavusta.

Lapsi rikoksesta epäiltynä

15-vuotiaat ja tätä vanhemmat ovat rikosvastuussa teoistaan. Tämä merkitsee, että rikosasia käsitellään oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa, jos syyttäjä nostaa asiassa syytteen alaikäistä vastaan. Jos 15–20-vuotias tuomitaan rikoksesta, hänen ikänsä otetaan huomioon syyllisyyttä ja rikoksen seuraamuksia arvioitaessa.

Oikeudenkäynnissä on usein tarpeen käyttää oikeudellista avustajaa. Lisätietoa oikeusavusta.

Alle 15-vuotiaat eivät voi olla rikosasiassa epäiltyinä. Heillä on kuitenkin vahingonkorvausvastuu tekemistään rikoksista. Alle 15-vuotiaan tekemistä rikoksista poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen sekä ilmoittaa tapahtuneesta huoltajille.

Alaikäisen taloudellisten asioiden hoito

Alle 18-vuotias voi saada omaisuutta esimerkiksi perintönä tai lahjoituksena. Omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta taloudellisten asioiden hoitamisesta ja edunvalvonnasta vastaa yleensä lapsen huoltaja.

Huoltajan on hoidettava lapsen omaisuutta huolellisesti. Sitä saa käyttää vain lapsen omaksi hyödyksi mutta ei esimerkiksi lapsen elatukseen.

Jos huoltaja aikoo esimerkiksi myydä lapsen omaisuutta, hän tarvitsee tähän luvan Digi- ja väestötietovirastolta. Jos omaisuuden arvo on enemmän kuin 20 000 euroa, huoltajan tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle luettelo omaisuudesta ja vuosittain vuositili.

Tuomioistuin voi määrätä lapselle ulkopuolisen edunvalvojan, jos huoltaja on esteellinen hoitamaan lapsen omaisuutta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun vanhempi ja lapsi ovat molemmat saman kuolinpesän osakkaina. Lisätietoa lapsen omaisuuden hoitamisesta (dvv.fi).