Vankeusrangaistukset
Vankeusrangaistus voi olla määräaikainen tai elinkautinen. Rangaistuksen loppuosan vanki suorittaa tavallisesti ehdonalaisena vankilan ulkopuolella. Lyhyet vankeusrangaistukset voidaan tuomita ehdollisena vankeutena.
Vankeusrangaistuksen määrää tuomioistuin, ja sen täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos.
Määräaikainen ja elinkautinen vankeus
Määräaikainen vankeusrangaistus on kestoltaan vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta.
Elinkautiseen vankeuteen on mahdollista tuomita vain harvoista rikoksista. Siitä voi vapautua ehdonalaiseen aikaisintaan 12 vuoden vankeusajan jälkeen. Alle 21-vuotiaana elinkautisen tuomion saanut voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 10 vuoden vankeusajan jälkeen.
Tutkintavankeuteen tai muihin pakkokeinoihin voidaan turvautua oikeudenkäyntiä edeltävänä aikana, jos siitä katsotaan olevan hyötyä rikoksen ratkaisemiselle. Muita pakkokeinoja ovat esimerkiksi pidättäminen, kotietsintä ja takavarikko. Lisätietoa pakkokeinoista (tuomioistuimet.fi).
Ehdollinen vankeus
Enintään kahden vuoden vankeus voidaan tuomita ehdollisena. Ehdollinen vankeus tarkoittaa, että tuomittu ei joudu vankilaan. Sen sijaan hänelle määrätään 1–3 vuoden mittainen koeaika.
Ehdollista vankeutta voidaan tehostaa yhdyskuntapalvelulla tai valvonnalla.
Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen, ehdollinen vankeus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai osittain.
Ehdoton vankeus
Ehdoton vankeus tarkoittaa rangaistuksen suorittamista vankilassa. Ennen vankeuden alkamista tuomitulle laaditaan rangaistusajan suunnitelma, jossa määritellään, millaiseen toimintaan tuomittu vankilassa osallistuu ja millaisia tavoitteita hänellä vankeusajalleen on.
Vankila, johon tuomittu sijoitetaan, määräytyy esimerkiksi sen perusteella, mistä tuomittu on kotoisin ja missä hänen läheisensä asuvat. Sijoittamiseen vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, oma toive sekä mahdolliset aiemmat rangaistukset.
Enintään kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen voi suorittaa avovankilassa. Edellytyksenä on kuitenkin se, että tuomitun on sitouduttava avovankilan sääntöihin, kuten päihteettömyyteen.
Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittu voidaan tietyin edellytyksin tuomita yhdyskuntaseuraamukseen. Lisätietoa yhdyskuntaseuraamuksista.
Valvottu koevapaus ja ehdonalainen vapaus
Valvottu koevapaus voi alkaa aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koevapautta valvotaan teknisillä välineillä, yhteydenpidolla sekä päihdevalvonnalla.
Ehdonalaiseen vapauteen voi päästä, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu puolet. Ehtona on, ettei tuomitulla ole aiempia vankeustuomioita rikosta edeltävien viiden vuoden ajalta. Jos aiempia vankeustuomioita on, ehdonalaiseen pääsy viivästyy.
Alle 21-vuotiaana tuomittu voi päästä ehdonalaiseen, kun hän on suorittanut yhden kolmasosan vankeusrangaistuksestaan. Hänellä ei kuitenkaan saa olla vankeustuomioita rikosta edeltävien kolmen vuoden ajalta.
Ehdonalaisessa vapaudessa olevalle määrätään koeaika, joka voi olla enintään kolme vuotta. Ehdonalaista tehostetaan valvonnalla, jos koeaika on vähintään vuoden mittainen, rikos on tehty alle 21-vuotiaana, riskiä rikoksen uusimiseen pidetään korkeana tai jos tuomittu itse toivoo valvontaa.
Vapautuminen vankilasta
Vapautumisen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin. Pitkää tuomiota suorittavien kohdalla suunnittelu alkaa noin puoli vuotta ennen vapautumista.
Vapautumisen suunnittelussa mietitään tuomitun elämäntilannetta kokonaisuutena. Jos tuomittu näin toivoo, suunnittelua tehdään yhteistyössä sosiaali-, terveys-, päihdehuolto-, asunto- ja työvoimaviranomaisten kanssa.