Asuminen

Vuokralaisen ja vuokranantajan väliset erimielisyydet liittyvät usein asunnon kuntoon, maksamattomiin vuokriin tai vuokravakuuden palauttamiseen. Asuntokaupoissa erimielisyyttä saattavat aiheuttaa asunnon tai kiinteistön puutteet tai viat, jotka paljastuvat kaupanteon jälkeen.

Vuokra-asuminen

Asunnon vuokraaminen perustuu vuokralaisen ja vuokranantajan väliseen sopimukseen. Vuokralaisella on velvollisuus maksaa sovittu vuokra ajallaan ja hoitaa asuntoa huolellisesti. Hän ei kuitenkaan ole vastuussa asunnon tavanomaisesta käytöstä johtuvasta kulumisesta.

Vuokralaisen tulee ottaa yhteyttä vuokranantajaan, jos asunto vahingoittuu tai siellä ilmenee puutteita, joiden korjaaminen on vuokranantajan vastuulla. Kaikkiin asunnossa tehtäviin remontti- ja muutostöihin tarvitaan vuokranantajan lupa.

Ennakkovuokra tai vuokraennakko on etukäteen maksettu vuokra. Vuokravakuus on takuusumma, joka turvaa esimerkiksi asunnon vahingoittumisesta koituvia riskejä. Vuokralainen maksaa vakuuden vuokranantajalle vuokrasopimuksen alkaessa. Vakuus palautetaan hänelle vuokrasopimuksen päättyessä, jos vuokrat on maksettu, asunto on jätetty hyvään kuntoon ja loppusiivous on tehty.

Vuokran korottaminen

Vuokranantaja voi korottaa vuokraa, jos korotusmahdollisuudesta on sovittu vuokrasopimuksessa tai muulla tavoin vuokralaisen kanssa. Korotuksesta on ilmoitettava vuokralaiselle vähintään kaksi kuukautta etukäteen.

Vuokrasopimukseen tulee kirjata myös peruste, jolla vuokrankorotus tehdään. Peruste voi olla esimerkiksi indeksiin sidottu korotus, prosenttikorotus tai euromääräinen korotus.

Vuokrasopimuksen irtisanominen

Vuokrasopimuksen irtisanomisaika on

• yksi kuukausi, kun vuokralainen irtisanoo sopimuksen
• kolme kuukautta, kun vuokranantaja irtisanoo sopimuksen ja vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden
• kuusi kuukautta, kun vuokranantaja irtisanoo sopimuksen ja vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden

Jos vuokrasopimus on määräaikainen, se päättyy sopimuksessa mainittuna päivänä. Sen voi irtisanoa aiemmin vain poikkeustilanteessa.

Vuokrasopimuksen purkaminen

Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralainen on rikkonut vuokrasopimuksen ehtoja, esimerkiksi jättänyt vuokran toistuvasti maksamatta tai viettänyt asunnossa häiritsevää elämää.

Jos vuokrasopimuksen purku johtuu vuokrarästeistä, sopimus voidaan purkaa päättymään heti. Jos syynä on häiritsevä elämä tai asunnon huono hoitaminen, vuokralaiselle tulee antaa ensin kirjallinen varoitus ja mahdollisuus korjata toimintaansa.

Asunnon tai kiinteistön ostaminen

Ennen ostopäätöksen tekemistä on tärkeää selvittää ostettavan asunnon tai kiinteistön kunto ja sen todellinen hinta. Jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö, myös yhtiön taloudellinen tilanne on syytä selvittää, samoin se, onko yhtiön tontti oma vai vuokrattu. Lisäksi ostajan tulee pohtia omaa maksukykyään, jotta asuntolainan ottaminen ei vie omaa taloutta liian tiukalle.

Asunnosta tai kiinteistöstä tehty ostotarjous on sitova, ellei siihen ole erikseen kirjattu syitä, jolla tarjouksen voi perua. Tällainen syy voi esimerkiksi olla kohtuuhintaisen asuntolainan saaminen tai kuntokartoituksen tekeminen.

Myyjällä on oikeus päättää, millaisen ostotarjouksen hän hyväksyy myymästään asunnosta tai kiinteistöstä. Siinä vaiheessa, kun myyjä on hyväksynyt tarjouksen, hän voi yleensä vetäytyä kaupasta vain maksamalla sopimussakon.

Uudisasunto

Jos kyseessä on uusi asunto, myyjän on järjestettävä muuttotarkastus ennen asuntoon muuttamista. Lisäksi myyjän velvollisuus on järjestää vuositarkastus noin vuosi uuden asunnon käyttöönoton jälkeen. Myyjän vastuulla on korjata muuttotarkastuksessa ja vuositarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet.

Asunnon ostajan velvollisuus on tarkistaa asunnon kunto ja ilmoittaa mahdollisista virheistä myyjälle kohtuullisessa ajassa. Vuositarkastuksen jälkeen myyjä vastaa enää vain piilevistä virheistä eli sellaisista asioista, jotka ovat olleet asunnossa jo myyntihetkellä, mutta joita ei ole voitu havaita aiemmin.

Jos myyjä ei korjaa asunnossa olevia virheitä tai niiden korjaaminen ei ole mahdollista, ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai äärimmäisessä tapauksessa kaupan purkua.

Käytetty asunto

Käytettyä asuntoa myyvän on annettava ostajille ja välittäjälle kaikki sellainen tieto asunnosta, jolla voi olla vaikutusta kaupan syntymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi asunnon mahdolliset puutteet ja viat sekä taloyhtiöön suunnitteilla olevat remontit. Asunnon myyjällä tulee myös olla ajantasaiset asiakirjat taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta.

Asunnon ostajan on syytä tutustua tarkasti kaikkeen asunnosta saatavaan materiaaliin. Jos asunnosta löytyy kaupanteon jälkeen virhe, joka olisi pitänyt havaita etukäteistarkastuksessa, siitä ei voi jälkikäteen vaatia hyvitystä.

Jos asunnosta löytyy kaupanteon jälkeen virhe, ostajan tulee ilmoittaa siitä myyjälle kohtuullisessa ajassa ja viimeistäänkin kahden vuoden kuluessa hallinnan siirtymisestä tai kaupanteosta. Ostaja voi vaatia virheen perusteella hinnanalennusta tai äärimmäisessä tapauksessa kaupan purkua.

Omakotitalo

Omakotitalon myyjä vastaa siitä, että talosta, sen tontista ja ympäristöstä annetut tiedot oivat oikeellisia ja riittäviä. Ostajan puolestaan pitää tarkistaa talo, mahdolliset ulkorakennukset, tontti ja sen rajat huolellisesti. Ennen päätöksentekoa ostajan on syytä tutustua lainhuuto- ja rasitustodistukseen sekä kiinteistörekisteriotteeseen.

Usein omakotitaloa ostettaessa on tarpeen tehdä kuntotarkastus. Kaupan jälkeen hän ei enää voi vedota sellaiseen asiaan, joka olisi pitänyt havaita etukäteistarkastuksessa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kaikki piilevät virheet eivät paljastu tavanomaisessa kuntotarkastuksessakaan.

Jos kiinteistössä on virheitä, ostajan tulee tehdä myyjälle virheilmoitus kohtuullisessa ajassa ja viimeistään viiden vuoden kuluessa hallinnan siirtymisestä tai kaupanteosta. Ostaja voi vaatia virheen perusteella hinnanalennusta tai äärimmäisessä tapauksessa kaupan purkua.

Terveyshaitan, kuten sisäilmaongelmien, tutkiminen on laissa määrätty kunnalliselle terveystarkastajalle, mutta käytännössä kiinteistön ostaja tilaa rakennusterveysasiantuntijan tutkimaan kaupan kohteen. Lisätietoa sisäilmaongelmien selvittämisestä (thl.fi).

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Asumiseen liittyvät erimielisyydet kannattaa ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan osapuolten kesken. Neuvoja erimielisyyksien ratkaisemiseen voi pyytää kuluttajaneuvonnasta. Jos kaupan molemmat osapuolet ovat yksityishenkilöitä, kuluttajaneuvonta voi antaa neuvontaa vain yleisellä tasolla. Lisätietoa kuluttajaneuvonnan verkkosivuilta.

Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia myös yksityishenkilöiden välisissä asumista ja asunto- tai kiinteistökauppaa koskevissa riidoissa. Lisätietoa kuluttajariitalautakunnan verkkosivuilta.

Erilaiset tahot tarjoavat sovittelupalveluja erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Myös käräjäoikeudessa on mahdollista neuvotella tuomioistuinsovittelussa.

Jos erimielisyys eri ratkea sovittelussakaan, riita-asia voidaan viedä ratkaistavaksi käräjäoikeuteen.