Vahingonkorvaus

Vahingonkorvausvastuu voi perustua sopimukseen, jonka ehtoja toinen sopijapuoli on rikkonut, tai sopimuksen ulkopuoliseen korvausvastuuseen.

Sopimukseen perustuva vahingonkorvausvastuu kattaa yleensä vain ne asiat, joista sopimuksessa on sovittu. Tällöin kyse voi olla siitä, että sopimuksen osapuoli on toiminut sopimuksen vastaisesti tai hän on jättänyt tekemättä asioita, jotka sopimuksen mukaan kuuluvat hänen vastuulleen.

Vahingonkorvausta on mahdollista vaatia, jos vahinko on aiheutunut sopimuksen vastaisesta toiminnasta. Korvattaviksi voivat tällöin tulla henkilö- ja esinevahingot sekä taloudelliset vahingot, esimerkiksi ansionmenetys.

Sopimuksen ulkopuolisessa korvausvastuussa voi olla kyse mistä tahansa tilanteesta, jossa henkilö aiheuttaa tahallaan tai huolimattomuuttaan vahinkoa toiselle henkilölle. Vahinkoa kärsineen on pystyttävä todistamaan, että vahinko on tapahtunut ja että henkilö, jolta hän vaatii korvausta, on vahingon aiheuttaja. Sopimuksen ulkopuolinen korvaus kattaa yleensä henkilö- ja omaisuusvahingot.

Tämä tarkoittaa, että se, joka huolimattomuuttaan tai tahallaan vahingoittaa esimerkiksi toisen omaisuutta, on velvollinen korvaamaan sen vahinkoa kärsineelle. Sellaiset vahingot, joiden aiheutumiseen henkilö ei ole voinut vaikuttaa, jäävät korvausvastuun ulkopuolelle.

Koska rikos yleensä tehdään tahallaan, on rikokseen syyllistyneen yleensä korvattava aiheuttamansa vahingot täysimääräisesti. Rikosvahinkoja ovat tyypillisesti omaisuudelle aiheutunut vahinko tai ruumiinvamma. Lisätietoa rikokseen syyllistyneen vahingonkorvausvastuusta.