Velkomusasiat

Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti, velka-asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Velallinen voi oikeudessa myöntää velan olevan aiheellinen tai kiistää vastuunsa velasta. Ensimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan riidattomaksi velkomusasiaksi ja jälkimmäistä riitaisaksi velkomusasiaksi.

Riidaton velkomusasia eli summaarinen riita-asia

Suurin osa velkomusasioista on riidattomia eli niin kutsuttuja summaarisia riita-asioita. Riidattomuus tarkoittaa sitä, että velkoja ja velallinen ovat yhtä mieltä siitä, että velka on olemassa, mutta maksua ei tästä huolimatta ole hoidettu sovitusti.

Summaarisuus merkitsee, että tämäntyyppiset asiat voidaan käsitellä ilman laajamittaista oikeudenkäyntiä, koska maksun laiminlyönti yleensä johtuu maksukyvyttömyydestä eikä siitä, että itse velan peruste riitautettaisiin. Tavallisimpia tällaisia velkomusasioita ovat vuokrasaatavat, kuluttajaluotot, puhelin- ja sähkölaskut sekä häädöt.

Kantaja eli maksua vaativa taho voi laittaa tällaisen sopimukseen perustuvan ja hyvinkin selvän velkomuksen vireille käräjäoikeudessa tavanomaista suppeammalla kanteella. Kun asia on tullut vireille käräjäoikeudessa, se käsitellään yleensä kirjallisesti. Lisätietoa summaarisista riita-asioista (tuomioistuimet.fi).

Riitaisa velkomusasia

Riitaisasta velkomusasiasta puhutaan silloin, kun velallinen kokonaan kiistää olevansa vastuussa vaaditusta maksusuorituksesta. Hän voi kiistää olevansa oikea henkilö maksamaan velkaa, kiistää sopimuksen tai maksuvelvollisuuden tai pitää maksusuorituksen määrää virheellisenä.

Riitaisa velkomusasia käsitellään käräjäoikeudessa suullisessa tai kirjallisessa käsittelyssä. Asiaa voidaan myös pyrkiä sovittelemaan osapuolten kesken. Lisätietoa riita-asian käsittelystä.

Tuomioistuimen ratkaisu velkomusasiassa

Kun tuomioistuin antaa velkomusasiasta ratkaisunsa, velasta tulee ulosottokelpoinen. Tämä tarkoittaa, että velkoja voi hakea velan ulosottoa, minkä jälkeen velkasumma voidaan ulosmitata velallisen palkasta tai omaisuudesta. Lisätietoa ulosotosta.