Sovittelu riita-asiassa

Oikeudenkäynnin rinnalle on kehitetty erilaisia vaihtoehtoisia menettelyjä riitojen ratkaisuun. Tällaisia ovat esimerkiksi sovinto- ja välimiesmenettelyt. Riita-asia voidaan ratkaista sovittelussa oikeudenkäynnin sijaan, jos asian molemmat osapuolet suostuvat sovitteluun.

Sovittelu on yleensä nopeampi, edullisempi ja joustavampi menettely kuin täysmittainen oikeudenkäynti. Lisäksi osapuolet voivat itse vaikuttaa sovittelun kulkuun ja mahdollisen sovinnon ehtoihin. Tärkeää on, että osapuolilla on aito halu päästä sovintoon.

Sovittelu tuomioistuimessa

Käräjäoikeus sovittelee sekä riita- että hakemusasioita. Kantaja tai vastaaja voi hakea sovittelua vapaamuotoisella hakemuksella. He voivat pyytää asian siirtämistä sovitteluun myös siinä vaiheessa, kun oikeudenkäynti on jo vireillä. Myös tuomari voi ehdottaa sovittelua.

Päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee käräjäoikeus. Sovittelusta peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on alhaisempi kuin oikeudenkäynnistä perittävä maksu. Lisätietoa sovittelusta (tuomioistuimet.fi).

Sovittelu muualla kuin tuomioistuimessa

Riita-asioita voidaan sovitella myös muualla kuin tuomioistuimessa. Esimerkiksi Suomen Asianajajaliitolla on oma sovintomenettely. Kuluttajaneuvonta puolestaan käsittelee kuluttajansuojaan liittyviä riitoja.

Jos riita-asian osapuolet ovat päässeet sopuun tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa sopimuksen. Tällöin sopimus on täytäntöönpanokelpoinen ja esimerkiksi vahingonkorvaus voidaan tarvittaessa periä ulosotossa.

Jos lapsen huoltoa, tapaamisoikeudetta tai elatusta koskeva sopimus on tehty muualla kuin tuomioistuimessa, sen vahvistaa yleensä lastenvalvoja sosiaalitoimessa.