Rikoksen uhrina

Rikoksen uhriksi joutuneen kannattaa aina tehdä rikosilmoitus. Mitä nopeammin rikosilmoituksen tekee, sitä pikemmin poliisi pääsee selvittämään rikosta. Myös vahingonkorvauksen saaminen voi edellyttää, että rikosilmoitus on tehty.

Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai käymällä poliisiasemalla. Rikosilmoituksen saatuaan poliisi aloittaa esitutkinnan eli selvittää tapahtumien kulun ja aiheutuneet vahingot sekä kuulee asianosaisia ja mahdollisia silminnäkijöitä. Lisätietoa rikosilmoituksen tekemisestä (poliisi.fi).

Poliisi voi jättää esitutkinnan tekemättä, jos rikos esimerkiksi on ollut vähäinen eikä uhri vaadi tekijälle rangaistusta. Poliisin on ilmoitettava rikoksen uhrille, jos esitutkintaa ei tehdä.

Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia ja saamelaisilla kotiseutualueellaan saamen kieltä. Jos uhri ei puhu tai ymmärrä oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä, hänen on saatava käyttää kaikissa rikoksen selvittämiseen liittyvissä tilanteissa kieltä, jota hän osaa. Tarvittaessa viranomaisen on järjestettävä uhrille tulkkaus.

Oikeudellinen avustaja

Oikeudenkäynnissä on usein tarpeen käyttää oikeudellista avustajaa. Avustajana toimivan henkilön tulee olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies.

Yleensä rikoksen uhri maksaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jos uhri ei itse kykene maksamaan avustajan palkkiota, hänellä voi olla mahdollisuus saada oikeusapua. Lisätietoa oikeusavusta (oikeuspalveluvirasto.fi).

Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa voi hakea, jos tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi. Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta. Uhasta tai häirinnästä on esitettävä selvitys oikeudessa ja tuomari arvioi, onko se riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiseksi.

Lähestymiskieltoon määrätty ei saa tavata suojattavaa henkilöä, ottaa tähän yhteyttä tai seurata tai tarkkailla tätä. Jos lähestymiskielto on määrätty laajennettuna, siihen kuuluu myös kielto oleskella esimerkiksi suojattavan henkilön kodin tai työpaikan lähistöllä. Vakavimmissa tapauksissa laajennettua lähestymiskieltoa voidaan tehostaa sähköisellä valvonnalla.

Lähestymiskieltoon voi johtaa esimerkiksi entisen puolison tai asuinkumppanin aiheuttama häirintä tai tilanne, jossa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa. Lähestymiskielto voidaan antaa myös samassa taloudessa asuvalle.

Lähestymiskielto on voimassa määräajan.

Lähestymiskieltoa haetaan poliisilta tai käräjäoikeudelta kirjallisella tai suullisella hakemuksella. Hakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä asiana.