Jos joudut rikoksen uhriksi

Tällä sivustolla kerrotaan, miten tulee menetellä, jos on joutunut rikoksen uhriksi, ja mistä löytää apua ja tukea. Lisäksi käydään läpi rikosasian käsittelyn vaiheet sekä annetaan tietoa mahdollisista suojelutoimenpiteistä ja korvauksista. Tarkempia tietoja ja ohjeita saa viranomaisilta.

Rikosasian käsittelyn vaiheet

Rikosilmoitus

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi selvittää rikos. Myös vahingonkorvauksen saaminen voi edellyttää, että rikosilmoitus on tehty. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä vähäisissä rikoksissa myös internetissä tai puhelimitse.

Ilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla ja sen voi tehdä myös joku toinen uhrin puolesta. Jos rikoksella on todistajia, heidän yhteystietonsa on hyvä ottaa muistiin.

Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen tapahtumien kulun sekä asianosaisten ja todistajien henkilötiedot. Uhrilla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.

Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai haettaessa korvauksia esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorista. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, tulee välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa.

Jos kyse on asuntomurrosta, jälkiä ei pidä siivota ennen poliisin tuloa.

Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko. Jos asianomistajarikoksen uhri muuttaa mielensä eikä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa jo aloittamansa tutkinnan.

Rikosta selvittäessään poliisi kysyy, vaatiiko uhri rikoksen tekijälle rangaistusta. Jos uhri tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei vaadi rangaistusta tai myöhemmin peruu jo esittämänsä vaatimuksen, hän voi menettää oikeutensa syytteen nostamiseen myöhemmin. Tämä on tärkeää tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää jättää asiasta syytteen nostamatta.

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina niistä tiedon saatuaan. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen. Lieväkin lähisuhteessa tapahtunut väkivalta on virallisen syytteen alainen rikos. Ilmoitus poliisille antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väkivaltaan.

Esitutkinta

Poliisin on toimitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä, että on tapahtunut rikos. Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asian osapuolet sekä mitkä ovat rikoksen aiheuttamat vahingot. Jos poliisi ei toimita esitutkintaa, rikoksen uhrille on ilmoitettava siitä.

Poliisi kutsuu rikoksen uhrin asianomistajana tarvittaessa kuulusteluun. Jos kuulustelun ajankohta ei sovi, uudesta ajasta voi keskustella asiaa tutkivan poliisin kanssa. Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa poliisi voi kuulustella myös puhelimitse.

Kertoessaan rikoksesta kuulustelussa uhrin täytyy puhua ehdottomasti totta. Jos kuulustelujen jälkeen tulee mieleen jotain asiaan liittyvää, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.

Kun esitutkintapöytäkirja on valmistunut, poliisi lähettää sen syyttäjälle. Uhrilla asianomistajana, samoin kuin rikoksesta epäillyllä, on oikeus saada pöytäkirjasta maksutta kopio. Jos uhri ei halua yhteystietojensa joutuvan epäillyn tietoon, hän voi kieltää niiden merkitsemisen pöytäkirjaan.

Lievissä tapauksissa, esimerkiksi näpistyksessä ja lievässä pahoinpitelyssä, poliisi voi asianomistajan suostumuksella antaa epäillylle sakon. Tällöin esitutkintapöytäkirjaa ei välttämättä laadita. Jos uhri antaa suostumuksensa sakkomenettelyyn, asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä syyttäjä voi vaatia uhrin puolesta vahingonkorvausta.

Vahingonkorvausvaatimukset

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Vahingoista sekä siitä, vaatiiko uhri tekijältä korvauksia, on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimelle . Korvausta voi vaatia esimerkiksi rikkoutuneesta tai kadonneesta omaisuudesta, lääke- ja lääkärinkuluista sekä väkivallan aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä joissakin tapauksissa henkisestä kärsimyksestä.

Vahingon määrän voi osoittaa esittämällä kuitit niistä menoista, joita rikos on aiheuttanut. Myös vakuutuksen omavastuuosuudesta sekä asian selvittämiseen liittyvistä mahdollisista matkakuluista on säilytettävä tositteet, sillä niistä voi vaatia korvausta rikoksen tekijältä.

Syyttäjä voi esittää rikoksen uhrin korvausvaatimuksen oikeudessa, mikäli se on selvä ja perusteltu. Jos uhri haluaa syyttäjän esittävän korvausvaatimuksen, asiasta on hyvä ilmoittaa jo poliisille esitutkinnassa. Jos syyttäjä ei esitä korvausvaatimusta, hänen on ilmoitettava siitä uhrille kirjallisesti. Tällöin uhri voi itse esittää vaatimuksen. Tehtävän voi uhrin puolesta hoitaa myös oikeudellinen avustaja.

Syyteharkinta

Kun syyttäjä on saanut poliisilta esitutkintapöytäkirjan, hän päättää syytteen nostamisesta eli siitä, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Uhrilla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei nosta syytettä.

Sovittelu

Rikosasioita voidaan sovitella, jos sekä uhri että epäilty suostuvat siihen. Lisäksi edellytetään, että epäilty vahvistaa tapahtumainkulun pääasialliset seikat ja että sovittelu on uhrin edun mukaista. Sovittelu on maksutonta ja aina vapaaehtoista, ja sen voi myös halutessaan lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa. Koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat ohjaavat rikosasian osapuolia keskustelemaan tapahtuneesta ja sopimaan rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Sovittelijat auttavat osapuolia myös sopimuksen laadinnassa. Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, käyttäytymissopimus, rahallinen korvaus tai työkorvaus. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen, sopimus laaditaan kirjallisena, ja sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä. Sovittelutoimisto ilmoittaa sovittelun lopputuloksesta poliisille ja syyttäjälle. Rikosasia voidaan käsitellä tuomioistuimessa, vaikka tapaus olisikin soviteltu.

Sovittelusta saa lisätietoja esimerkiksi poliisilta, paikallisista sovittelutoimistoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat asianomistajana olevan uhrin lisäksi syyttäjä ja syytetty. Käräjäoikeus kutsuu yleensä kaikki asianosaiset sekä todistajat oikeudenkäyntiin. Kutsusta ilmenee, pitääkö käsittelyssä olla läsnä henkilökohtaisesti. Oikeudenkäyntiä voidaan joutua siirtämään, jos joku paikalle henkilökohtaisesti kutsutuista puuttuu.

Aikatauluista ja muista oikeudenkäyntiin liittyvistä käytännön asioista voi ennen oikeudenkäyntiä keskustella käräjäoikeuden henkilökunnan sekä syyttäjän tai hänen sihteerinsä kanssa. Oikeuden istunnot ovat yleisölle avoimia, mutta tuomioistuin voi esimerkiksi seksuaalirikosasioissa käsitellä asian osittain tai kokonaan ilman yleisöä eli suljetuin ovin. Tätä voi pyytää käräjätuomarilta.

Jos oikeus velvoittaa uhrin henkilökohtaisesti saapumaan istuntoon, hänelle maksetaan päivärahaa sekä korvaus matkakuluista ja menetetyistä ansioista. Jos istunnosta jää pois ilman laillista estettä, tuomioistuin voi määrätä sakon. Laillinen este on esimerkiksi paikalle saapumisen estävä sairaus, joka on myöhemmin todistettava lääkärintodistuksella. Esteestä on ilmoitettava tuomioistuimeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Osa rikosjutuista voidaan käsitellä käräjäoikeudessa pelkästään kirjallisesti. Tällöin tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella. Suullista oikeudenkäyntiä ei järjestetä eikä asian osapuolia kutsuta tuomioistuimeen.

Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä useimmat lievät ja tavalliset rikokset. Edellytyksenä on, että vastaaja on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Lisäksi rikoksen uhrilta on joko saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn tai uhrin on ilmoitettava esitutkinnassa, että hänellä ei ole vaatimuksia asiassa. Uhri saa myös kirjallisessa menettelyssä tuoda esiin omat korvausvaatimuksensa. Tämä tapahtuu kirjallisesti.

Lisätietoa oikeudenkäynnistä saa esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta.

‍Tuomio ja siitä valittaminen

Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se ilmoittaa, milloin tuomio annetaan. Kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus lähettää tuomion jutun osapuolille.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Pääsääntöisesti tarvitaan jatkokäsittelylupa, jotta hovioikeus ottaisi asian täysimittaiseen käsittelyyn.

Jos on tyytymätön tuomioon, siitä on ilmoitettava käräjäoikeuteen viikon kuluessa tuomiosta. Valituskirjelmä on jätettävä käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta. Ohjeet valituksen tekemisestä ovat liitteenä käräjäoikeuden tuomiossa.

Apua ja tukea

Tukipalvelut

Rikoksen uhri voi tarvita lääkärin apua tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, kuten sosiaalipäivystystä, sairaalahoitoa sekä fyysistä ja psyykkistä kuntoutusta. Uhri voi käyttää näitä palveluita samoilla edellytyksillä kuin muut asiakkaat.

Monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille tukea, neuvontaa ja ohjausta. Rikosuhripäivystys antaa kaikenlaisiin rikoksiin ja rikosprosessiin liittyvää apua sekä uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaista neuvontaa. Lähisuhdeväkivallan uhrit voivat saada suojaa ja tukea turvakodeista. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erityistukea seksuaalirikoksen uhreille ja maahanmuuttajataustaisille naisille. Ihmiskaupan uhreille on erillinen auttamisjärjestelmä, johon he voivat päästä tietyillä edellytyksillä.

Jos uhri antaa luvan, poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voi välittää hänen yhteystietonsa tukipalveluun, josta otetaan häneen yhteyttä.

Tukihenkilö

Uhri voi käyttää tukihenkilöä rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Uhri voi pyytää tukihenkilöksi haluamansa henkilön. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä voi saada maksuttoman, tehtävään koulutetun tukihenkilön. Tukihenkilö saa olla läsnä kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, mutta läsnäoloa voidaan joissakin tilanteissa rajoittaa.

Oikeudellinen apu

Uhrilla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa rikosilmoituksen tekemisessä, kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Avustajana saa toimia yksityinen asianajaja, valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Pieni- ja keskituloisilla voi olla mahdollisuus saada valtion oikeusapua. Tällöin avustajan palkkion maksaa osaksi tai kokonaan valtio. Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta tai käyttäen sähköistä asiointipalvelua.

Uhri voi myös pyytää asianajo- tai lakiasiaintoimistoa hakemaan oikeusapua hänen puolestaan.

Oikeusaputoimisto selvittää hakijan taloudelliset olosuhteet. Oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä. Oikeusapua voi saada asian kaikissa vaiheissa.

Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikoksen taikka henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan vakavan rikoksen uhrille tuloista riippumatta oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön. Tällöin palkkion maksaa valtio uhrin tuloista riippumatta.

Lisätietoa löytyy oikeusavun verkkosivuilta.

Tulkkaus ja käännökset

Jokaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus käyttää saamen kieltä. Viranomaisen on tarvittaessa järjestettävä tulkkaus.

Muunkielisen uhrin on saatava käyttää kaikissa rikoksen selvittämiseen liittyvissä tilanteissa kieltä, jota hän osaa. Tarvittaessa viranomaisen on järjestettävä uhrille tulkkaus jollekin hänen osaamalleen kielelle. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Tulkin palkkion maksaa valtio.

Uhri voi pyytää käännöstä tietyistä keskeisistä asiakirjoista. Käännös voidaan antaa suullisesti, kun oikeusturva ei vaadi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Joissakin tapauksissa uhrille voidaan kääntää asiakirjan osa tai asiakirjasta tehty yhteenveto. Esitutkinnassa uhri voi saada käännöksen rikosilmoituksen kirjallisesta vahvistuksesta, päätöksestä lopettaa esitutkinta ja tarvittaessa muusta asian kannalta olennaisesta asiakirjasta. Syyttäjältä uhri voi saada käännöksen päätöksestä olla nostamatta syytettä. Tuomioistuimessa uhri voi saada käännöksen istunnon aikaa ja paikkaa koskevasta ilmoituksesta, tuomiosta ja tarvittaessa muusta asian kannalta olennaisesta asiakirjasta.

Uhrin suojelu

Suojelutoimet

Joskus uhri voi altistua pelottelulle, kostotoimille tai rikosprosessista aiheutuville lisäkärsimyksille. Viranomaiset arvioivat uhrin erityiset suojelutarpeet esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä sekä näissä tarvittavat suojelutoimenpiteet. Arviointi tehdään yhteistyössä uhrin kanssa ja siinä otetaan huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, olosuhteet ja rikoksen laatu.

Esitutkinnassa suojelutoimia voidaan toteuttaa, jos se ei merkittävästi viivytä asian käsittelyä tai siitä ei aiheudu muuta haittaa. Yhtenä keinona on kuulustelu siihen suunnitelluissa tiloissa. Pyynnöstä voi olla mahdollista, että kuulustelun suorittaa sama henkilö tai samat henkilöt taikka uhrin kanssa samaa sukupuolta oleva kuulustelija.

Oikeudenkäynnissä uhria voidaan joissain tapauksissa kuulla näkösuojan takaa tai videoyhteyden avulla taikka ilman syytetyn tai yleisön läsnä oloa. Uhrin kuulustelu voidaan joissakin tapauksissa tallentaa videolle ja tallennetta käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, esimerkiksi silloin, jos uhri on alle 18-vuotias.

Uhrin yksityisyyden suojaamiseksi tuomioistuin voi tietyin edellytyksin käsitellä asian ilman yleisöä sekä määrätä oikeudenkäyntiasiakirjat ja tuomion tarpeellisin osin salassa pidettäviksi. Uhri voi pyytää tätä tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi joissakin asioissa määrätä myös uhrin henkilöllisyyden pidettäväksi salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi seksuaalirikokset.

Tuomioistuin harkitsee oikeudenkäynnin järjestelyt ja suojelutoimenpiteet aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon sen, ettei puolustukselle kuuluvia oikeuksia rajoiteta. Tuomioistuimen ratkaisu voi siten poiketa aiemmin tehdystä arviosta.

Lähestymiskielto

Jos henkilö kokee tulleensa uhatuksi tai häirityksi, uhkaajalle voidaan hakea lähestymiskieltoa. Lähestymiskiellosta päättää käräjäoikeus. Heti voimaan tulevaa väliaikaista lähestymiskieltoa voidaan hakea myös poliisilta. Kaikki mahdolliset uhkailuun liittyvät todisteet on syytä säilyttää.

Jos lähestymiskiellon suojaama henkilö muuttaa toiseen EU-valtioon ja kokee tarvitsevansa suojaa myös siellä, hän voi pyytää lähestymiskiellon määränneeltä tuomioistuimelta eurooppalaista suojelumääräystä.

Lisätietoa lähestymiskiellosta saa verkosta poliisin ja tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta.

‍Muuta

Vakavissa uhkatilanteissa uhri voi hakea myös yhteystietojen salaamista, turvakieltoa taikka jopa nimen tai henkilötunnuksen muuttamista. Lisätietoa saa viranomaisilta tai uhrien tukipalveluista.

Joissakin vakavissa rikoksissa uhrilla on oikeus tietyin edellytyksin pyynnöstä saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta, karkaamisesta ja joskus myös vankilasta poistumisesta. Jos uhri haluaa saada ilmoituksen, hänen on kerrottava siitä esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle rikosasiaa käsiteltäessä. Esitutkintaviranomainen antaa tarkempia tietoja asiasta.

Korvaukset

Vahingonkorvaukset

Jos tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan korvauksia, maksujärjestelyistä voi sopia hänen kanssaan tai antaa korvausten perimisen ulosottomiehen hoidettavaksi. Käräjäoikeuden kansliasta maksutta saatava jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan ulosottovirastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita korvauksen hakemiseen.

Korvauksia voi saada myös Valtiokonttorista, vakuutusyhtiöltä tai Kelasta. Mahdollisuudet saada korvauksia vaihtelevat, joten ne on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Valtion varoista maksettavat korvaukset

Rikoksen uhrille voidaan maksaa valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetuista vahingoista. Korvausta maksetaan pääasiassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä. Valtion varoista maksettava korvaus perustuu rikosvahinkolakiin ja sen maksamisesta huolehtii Valtiokonttori.

Korvausta saadakseen rikoksen uhrin on ilmoitettava rikoksesta poliisille. Jos asiaa käsitellään oikeudessa, on rikoksen uhrin esitettävä siellä korvausvaatimus rikoksen tekijälle. Korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa korvausasiassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta. Mikäli asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Korvausta voi hakea, vaikka tuomio ei olisi lainvoimainen.

Korvaus määrätään lähtökohtaisesti vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan, mutta rikosvahinkolaki poikkeaa eräiltä osin siitä, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty. Jos Valtiokonttori poikkeaa tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta, se perustelee päätöksessään poikkeamisen syyt.

Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen. Siitä vähennetään, mitä uhri on saanut tai tulee saamaan jonkin muun lain tai vakuutuksen perusteella. Siitä vähennetään myös korvaus, jonka rikoksen tekijä on maksanut rikoksen uhrille. Korvausta saadakseen uhrin ei kuitenkaan tarvitse yrittää periä korvausta ensin rikoksen tekijältä.

Valtion varoista maksettavaa korvausta haetaan Valtiokonttorista. Hakemukseen liitetään tuomioistuimen ratkaisu tai poliisin esitutkintapöytäkirja sekä lääkärintodistukset ja muu luotettava selvitys vahinkojen suuruudesta. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja saa Valtiokonttorista.

Yhteystietoja

Viranomaispalvelut

• Poliisi: Tietoa rikoksen uhreille, poliisilaitosten yhteystiedot, sähköinen rikosilmoitus. Kiireelliset tapaukset: soita 112.
• Yleinen hätänumero: 112.
• Rikoksen uhrille: Esitteitä ja tietoa rikoksen uhreille.
• Oikeusapu: Lisätietoa oikeusavusta ja yhteystietoja.
• Syyttäjä: Lisätietoa syyttäjälaitoksesta ja yhteystietoja.
• Tuomioistuimet: Lisätietoa tuomioistuinlaitoksesta ja yhteystietoja.
• Valtiokonttori: Tietoa rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista ja korvausten hakemisesta, hakulomake. Asiakaspalvelua sähköisesti ja puhelimitse, p. 0295 50 2736.
• Sovittelutoimistot: Tietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta. Sovittelutoimistojen yhteystiedot.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut: Tietoa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Uhri voi käyttää palveluja samoilla edellytyksillä kuin muut asiakkaat.
• SERI-tukikeskukset seksuaaliväkivallan uhreille: Tietoa tukikeskusten tarjoamista palveluista ja linkit tukikeskuksiin.
• Turvakotipalvelut: Tietoa turvakotipalveluista, joista väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa suojan ja apua väkivallan loppumiseksi. Yhteystiedot ympäri vuorokauden palveleviin turvakoteihin, joista osa kuntien ja osa järjestöjen ylläpitämiä.
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä: Tietoa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä ja siihen pääsemisestä, p. 029 546 3177.

Järjestöjen tukipalveluita

• Rikosuhripäivystys: Tukea kaikille rikoksen uhreille, todistajat ja uhrin läheiset mukaan lukien. Rikosprosessiin liittyvää apua ja neuvontaa uhrin oikeuksien käyttämisessä. Valtakunnallinen auttava puhelin, juristin puhelinneuvonta, chat-tukipalvelu. Alueellisena palvelumuotona tukihenkilötoiminta. Auttava puhelin p. 116 006 (maksuton), juristin puhelinneuvonta p. 0800 161 177 (maksuton).
• Nollalinja: Maksuton 24/7 tukipuhelin lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille, p. 080 005 005.
• Ensi- ja turvakotien liitto: Turvakotipalvelua perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, jotka tarvitsevat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan. Avopalveluista tukea perheväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen. Puhelinneuvontaa, keskusteluapua väkivaltatyön ammattilaiselta, ohjattu vertaisryhmä tai tuettua asumista.
• Nettiturvakoti: Ensi- ja turvakotien liiton verkkopalvelu, auttaa väkivallan kaikkia osapuolia.
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen: Tukea ja ohjausta seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneille sekä heidän läheisilleen. Myös nettiauttamispalvelu. Kriisipäivystys p. 0800 97899, juristipäivystys p. 0800 97895.
• Monika-Naiset liitto ry: Matalan kynnyksen palveluja, oikeudellista neuvontaa ja turva-asumispalvelu väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille. Apua useilla eri kielillä, myös tukihenkilöpalvelu. Auttava puhelin p. 0800 05058, turvakoti Mona puhelin p. 045 639 6274 (24h).
• Naisten Linja: Neuvontaa ja tukea väkivallasta huolestuneille naisille ja tytöille. Tietoa internetissä ja puhelimitse. p. 0800 02400.
• HUOMA – Henkirikoksen uhrien läheiset ry: Vertaistukea henkirikoksen uhrien läheisille, p.050 401 2230.
• MIELI Suomen Mielenterveys ry: Apua elämän kriiseihin. Kriisipuhelin, p. 09 2525 0111.
• Kriisikeskus netissä (Tukinet): Apua arkielämän kriisitilanteissa.
• Suvanto ry – Turvallisen vanhuuden puolesta: Apua, vertaistukea ja lakineuvontaa ikääntyneille kaltoinkohtelua ja väkivaltaa vastaan. SUVANTO-linja, auttava puhelin p. 0800 06776.