Jos joudut rikoksen uhriksi selkokielellä suomeksi

Tällä sivustolla kerrotaan, miten tulee menetellä, jos on joutunut rikoksen uhriksi, ja mistä löytää apua ja tukea.

Lisäksi käydään läpi rikosasian käsittelyn vaiheet sekä annetaan tietoa mahdollisista suojelutoimenpiteistä ja korvauksista. Tarkempia tietoja ja ohjeita saa viranomaisilta.

Rikosasian käsittelyn vaiheet

Rikosilmoitus

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille eli tee poliisille rikosilmoitus. Tee rikosilmoitus niin pian kuin voit. Siten poliisin on helpompi selvittää rikos. Rikosilmoitus täytyy tehdä myös vahingonkorvauksen takia. Uhri voi saada vahingonkorvausta usein vain, kun hän on tehnyt rikosilmoituksen.

Voit tehdä rikosilmoituksen poliisille, joka saapuu rikospaikalle. Voit tehdä ilmoituksen myös poliisiasemalla. Jos rikos ei ole vakava, ilmoituksen voi tehdä poliisille puhelimella tai internetissä.

Ilmoituksen voi tehdä kaikilla poliisiasemilla. Sen voi tehdä myös toinen henkilö uhrin puolesta.

Jos rikoksella on todistajia, ota heidän yhteystietonsa muistiin.

Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen, mitä on tapahtunut. Poliisi kirjaa myös uhrin ja todistajien henkilötiedot sekä tekijän henkilötiedot, jos tekijä on tiedossa.

Uhrilla on oikeus saada kirjallinen vahvistus siitä, että hän on tehnyt rikosilmoituksen. Jos uhri on saanut vammoja, hänen on syytä mennä lääkäriin niin pian kuin mahdollista. Lääkäri tutkii vammat ja antaa niistä lääkärintodistuksen. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä ja silloin, kun uhri hakee korvauksia rikoksen aiheuttamista vahingoista.

Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, vältä peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Jos kyse on asuntomurrosta, älä siivoa jälkiä ennen poliisin tuloa.

Asianomistajarikos vai virallisen syytteen alainen rikos?

Rikos voi olla asianomistajarikos tai virallisen syytteen alainen rikos.

Asianomistajarikos on rikos, jonka poliisi tutkii vain silloin, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi näpistys sekä vahingonteko (vahingonteko = tekijä rikkoo tai hävittää toisen omaisuutta).

Jos asianomistajarikoksen uhri muuttaa mielensä eikä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa rikoksen tutkimisen.

Kun poliisi selvittää rikosta, poliisi kysyy uhrilta, vaatiiko uhri rangaistusta rikoksen tekijälle. Jos uhri ilmoittaa, että hän ei vaadi rangaistusta, hän ei yleensä voi nostaa syytettä samasta asiasta myöhemmin. Sama pätee, jos uhri vetää vaatimuksensa takaisin. Tämä asia on tärkeä tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää, että hän ei nosta syytettä asiasta.

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Ne poliisi tutkii aina, kun saa niistä tiedon. Pahoinpitely ja raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun rikos tapahtuu kotona tai tekijänä on oman perheen jäsen. Lieväkin väkivalta perheessä tai parisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos. Kun asiasta tehdään rikosilmoitus, poliisilla ja muilla viranomaisilla on mahdollisuus puuttua asiaan.

Esitutkinta

Jos poliisi epäilee, että rikos on tapahtunut, se aloittaa esitutkinnan.

Poliisi kutsuu rikoksen uhrin tarvittaessa kuulusteluun. Kuulustelussa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut. Jos kuulustelun ajankohta ei sovi, uudesta ajasta voi keskustella asiaa tutkivan poliisin kanssa. Jos asia on yksinkertainen ja selvä, poliisi voi kuulustella myös puhelimitse.

Kuulustelussa täytyy puhua totta. Jos uhrille tulee kuulustelun jälkeen mieleen jotain lisättävää, hänen on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.

Poliisi kirjoittaa esitutkinnasta esitutkintapöytäkirjan, jonka se lähettää syyttäjälle. Uhri ja rikoksesta epäilty henkilö voivat saada pöytäkirjasta kopion maksutta. Joskus uhri ei ehkä halua, että epäilty henkilö saa tietää hänen yhteystietonsa. Tällöin uhri voi pyytää, että hänen yhteystietojaan ei merkitä pöytäkirjaan.

Lievissä rikoksissa, kuten näpistyksessä ja lievässä pahoinpitelyssä, poliisi voi antaa epäillylle henkilölle sakon. Siihen tarvitaan kuitenkin uhrin suostumus. Tällöin esitutkintapöytäkirjaa ei välttämättä tehdä. Jos uhri antaa suostumuksensa sakkomenettelyyn, asiaa ei käsitellä oikeudessa. Syyttäjä ei voi tällöin vaatia vahingonkorvausta uhrin puolesta.

Vahingonkorvausvaatimukset

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan vahingot, jotka hän on aiheuttanut.

Uhrin täytyy ilmoittaa vahingoista esitutkinnassa ja viimeistään oikeudenkäynnissä. Uhrin täytyy myös ilmoittaa siitä, vaatiiko hän korvauksia.

Syyttäjä voi esittää oikeudessa korvausvaatimuksen uhrin puolesta, jos vaatimus on selvä ja perusteltu. Jos uhri haluaa pyytää syyttäjää tekemään näin, siitä on hyvä ilmoittaa jo poliisille esitutkinnassa. Jos syyttäjä ei esitä korvausvaatimusta, hänen täytyy ilmoittaa siitä uhrille kirjallisesti. Tällöin uhri voi esittää vaatimuksen itse Uhrin puolesta vaatimuksen voi esittää myös oikeudellinen avustaja.

Syyteharkinta

Kun syyttäjä on saanut poliisilta esitutkintapöytäkirjan, hän päättää, nostaako hän syytteen. Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi eli asia käsitellään oikeudessa.

Syyttäjä voi myös päättää, että hän ei nosta syytettä. Syyttäjä voi tehdä näin, jos rikoksesta ei ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto. Uhrilla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä. Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut, että hän vaatii tekijälle rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei nosta syytettä.

Sovittelu

Rikosasia voidaan myös sovitella, jos uhri ja epäilty henkilö suostuvat siihen. Sovittelun ehto on myös, että epäilty vahvistaa tapahtumat ja että sovittelu on uhrin edun mukaista.

Sovittelu on maksutonta ja aina vapaaehtoista. Sen voi myös lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa.

Sovittelua ohjaavat koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat. He auttavat uhria ja tekijää keskustelemaan asiasta ja sopimaan vahinkojen korvaamisesta.

He auttavat myös laatimaan sopimuksen sovittelusta. Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, rahallinen korvaus tai korvaus työnä. Tuloksena voi olla myös sopimus siitä, että tekijä muuttaa käytöstään.

Jos uhri ja tekijä pääsevät sopimukseen, sopimus laaditaan kirjallisena. Sovittelutoimisto ilmoittaa sovittelun lopputuloksen poliisille ja syyttäjälle. Sovittelutoimisto seuraa, että sopimusta noudatetaan.

Vaikka rikosasia on soviteltu, se voidaan silti käsitellä oikeudessa. Sovittelusta saa lisätietoja poliisilta, paikallisista sovittelutoimistoista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynnin osapuolia ovat uhri, syyttäjä ja syytetty. Käräjäoikeus kutsuu oikeudenkäyntiin yleensä kaikki asianosaiset ja todistajat. Kutsussa sanotaan, pitääkö oikeudenkäynnissä olla paikalla henkilökohtaisesti. Jos joku paikalle kutsutuista puuttuu, oikeudenkäyntiä voidaan joutua siirtämään.

Aikatauluista ja muista oikeudenkäyntiin liittyvistä käytännön asioista voi keskustella käräjäoikeuden henkilökunnan sekä syyttäjän tai hänen sihteerinsä kanssa. Oikeuden istunnot ovat yleisölle avoimia. Joissakin rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa, oikeudenkäynti voi tapahtua suljetuin ovin eli ilman yleisöä. Uhri voi pyytää sitä käräjäoikeuden tuomarilta.

Jos oikeus määrää uhrin saapumaan henkilökohtaisesti oikeuden istuntoon, hänelle maksetaan päivärahaa, korvausta matkakuluista ja korvausta menetetyistä ansioista. Oikeuden istunnosta ei saa jäädä pois ilman laillista estettä. Siitä voidaan määrätä sakkoa. Laillinen este on esimerkiksi sairaus, joka estää oikeuteen saapumisen. Siitä täytyy toimittaa myöhemmin lääkärintodistus oikeudelle. Esteestä täytyy ilmoittaa tuomioistuimeen heti, kun este on tiedossa.

Osa rikosjutuista voidaan käsitellä käräjäoikeudessa pelkästään kirjallisesti. Tällöin tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella. Suullista oikeudenkäyntiä ei järjestetä, eikä uhria ja syytettyä kutsuta oikeuden istuntoon.

Kirjallisessa menettelyssä käsitellään monet lievät ja tavalliset rikokset. Edellytys on, että vastaaja eli syytetty on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn. Lisäksi rikoksen uhrilta on joko saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn tai uhrin on ilmoitettava esitutkinnassa, että hänellä ei ole vaatimuksia asiassa. Uhri saa myös kirjallisessa menettelyssä vaatia vahingonkorvausta. Se täytyy tehdä kirjallisesti.

Lisätietoa oikeudenkäynnistä saa tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta.

Tuomio ja siitä valittaminen

Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se ilmoittaa, milloin tuomio annetaan. Jos asia käsitellään kirjallisesti, käräjäoikeus lähettää tuomion osapuolille kirjallisena.

Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Pääsääntöisesti tarvitaan jatkokäsittelylupa, jotta hovioikeus ottaa asian käsittelyyn.

Jos uhri tai syytetty on tyytymätön tuomioon, siitä täytyy ilmoittaa käräjäoikeuteen viikon kuluessa tuomiosta. Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmä täytyy jättää käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta. Ohjeet valituksen tekemisestä ovat käräjäoikeuden tuomiossa.

Apua ja tukea

Tukipalvelut

Rikoksen uhri voi tarvita lääkärin apua tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Niitä voivat olla sosiaalipäivystys, sairaalahoito sekä kuntoutus. Uhri voi käyttää näitä palveluita samalla tavalla kuin muut asiakkaat.

Monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille tukea, neuvontaa ja ohjausta kaikissa asian käsittelyn vaiheissa. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys tarjoaa apua ja neuvoja rikoksen uhreille. Jos väkivalta tapahtuu perheessä, uhri voi saada suojaa ja tukea turvakodista. Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erityistukea seksuaalirikoksen uhreille ja maahanmuuttajataustaisille naisille. Ihmiskaupan uhreille on oma auttamisjärjestelmä.

Jos uhri antaa luvan, poliisi voi välittää uhrin yhteystiedot tukipalveluun, josta otetaan häneen yhteyttä.

Tukihenkilö

Uhri voi käyttää tukihenkilöä rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Uhri voi pyytää tukihenkilöksi henkilön, jonka hän itse haluaa. Rikosuhripäivystyksestä voi myös saada maksuttoman, tehtävään koulutetun tukihenkilön.

Tukihenkilö saa olla mukana kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, mutta joissakin tilanteissa mukana oloa voidaan rajoittaa.

Oikeudellinen apu

Uhrilla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa, kun hän tekee rikosilmoitusta ja kun asiaa käsitellään kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Avustajana saa toimia yksityinen asianajaja, valtion oikeusaputoimiston oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Pienituloiset ja keskituloiset voivat saada valtion oikeusapua. Tällöin avustajan palkkion maksaa osaksi tai kokonaan valtio. Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta tai sähköisen asiointipalvelun kautta.

Uhri voi myös pyytää asianajotoimistoa tai lakiasiaintoimistoa hakemaan oikeusapua hänen puolestaan.

Oikeusaputoimisto selvittää hakijan taloudellisen tilanteen. Oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä. Oikeusapua voi saada asian kaikissa vaiheissa.

Tuomioistuin voi joissakin tapauksissa määrätä uhrille oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön. Tällöin on kyseessä usein seksuaalirikos tai läheisen ihmisen tekemä väkivaltarikos.

Tällöin avustajan ja tukihenkilön palkkion maksaa valtio, eivätkä uhrin tulot vaikuta asiaan. Lisätietoa saa oikeusavun verkkosivuilta.

Tulkkaus ja käännökset

Jokaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia. Saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä kotiseudullaan. Jos esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä tarvitaan tulkkausta, viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus.

Jos uhri puhuu jotain muuta kieltä, hänellä on oikeus käyttää rikoksen selvittelyssä kieltä, jota hän osaa. Tarvittaessa viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Tulkin palkkion maksaa valtio.

Uhri voi pyytää keskeisistä asiakirjoista käännöstä. Käännös voidaan antaa suullisesti, jos uhrin oikeusturva ei vaadi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Joissakin tapauksissa uhrille voidaan kääntää asiakirjan osa tai yhteenveto.

Esitutkinnassa uhri voi saada käännöksen rikosilmoituksen kirjallisesta vahvistuksesta, päätöksestä lopettaa esitutkinta ja tarvittaessa muusta asiakirjasta. Syyttäjältä uhri voi saada käännöksen päätöksestä, että syytettä ei nosteta. Tuomioistuimesta uhri voi saada käännöksen tuomiosta ja ilmoituksesta, joka koskee istunnon aikaa ja paikkaa. Uhri voi tarvittaessa saada käännöksen myös muusta asiakirjasta.

Uhrin suojelu

Suojelutoimet

Rikoksen uhri voi joskus kokea, että joku pelottelee tai uhkaa häntä tai yrittää kostaa hänelle.

Myös rikoksen selvittäminen ja oikeudenkäynti voivat aiheuttaa uhrille lisäkärsimystä.

Tällöin viranomaiset arvioivat, tarvitseeko uhri erityistä suojelua esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Samalla selvitetään, mitä toimenpiteitä uhrin suojeleminen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä vaatii. Arviointi tehdään yhdessä uhrin kanssa. Siinä otetaan huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, olosuhteet ja rikoksen laatu.

Esitutkinnassa suojelutoimia voidaan tehdä, jos se ei merkittävästi viivytä asian käsittelyä tai siitä ei aiheudu muuta haittaa. Yksi keino on uhrin kuulustelu siihen suunnitelluissa tiloissa. Jos uhri pyytää, voi olla mahdollista, että kuulustelija on esimerkiksi samaa sukupuolta kuin uhri.

Oikeudenkäynnissä uhri voi joissakin tapauksissa puhua näkösuojan takaa tai ilman, että syytetty tai yleisö ovat paikalla. Uhria voi myös olla mahdollista kuulla videoyhteyden kautta ilman, että uhrin tarvitsee olla paikalla oikeudessa. Joissakin tapauksissa uhrin kuulustelu voidaan tallentaa videolle ja näyttää tallenne oikeudenkäynnissä. Tämä voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, jos uhri on alle 18-vuotias.

Uhrin suojaamiseksi oikeuden istunto voidaan joissakin tapauksissa pitää ilman yleisöä. Oikeudenkäynnin asiakirjat ja tuomio voidaan myös määrätä salassa pidettäviksi. Uhri voi pyytää tätä tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi joissakin asioissa määrätä, että uhrin henkilöllisyys pidetään salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi seksuaalirikokset.

Tuomioistuin harkitsee oikeudenkäynnin järjestelyt ja uhrin suojelemisen jokaisessa tapauksessa erikseen. Tuomioistuin ottaa huomioon aina sen, että puolustukselle kuuluvia oikeuksia ei rajoiteta. Tuomioistuimen ratkaisu voi poiketa arviosta, joka on tehty esitutkinnassa.

Lähestymiskielto

Jos toinen henkilö uhkaa tai häiritsee uhria, uhri voi hakea uhkaajalle lähestymiskieltoa. Lähestymiskielto tarkoittaa, että häiritsijä ei saa olla yhteydessä uhriin. Lähestymiskiellosta päättää käräjäoikeus. Poliisilta voi myös hakea väliaikaista lähestymiskieltoa, joka tulee voimaan heti. Uhrin on syytä säilyttää kaikki todisteet, jotka liittyvät uhkailuun. Jos lähestymiskieltoa pyytänyt henkilö muuttaa toiseen EU-valtioon ja kokee tarvitsevansa suojaa myös siellä, hän voi pyytää tuomioistuimelta eurooppalaista suojelumääräystä.

Lisätietoa lähestymiskiellosta saa poliisin ja tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta.

Muuta

Vakavissa uhkatilanteissa uhri voi hakea myös yhteystietojen salaamista, turvakieltoa tai nimen tai henkilötunnuksen muuttamista. Lisätietoa näistä saa viranomaisilta tai uhrien tukipalveluista. Joissakin vakavissa rikoksissa uhrilla on oikeus saada ilmoitus, jos tekijä vapautuu tai karkaa vankilasta. Jos uhri haluaa saada ilmoituksen, hänen täytyy kertoa siitä poliisille tai syyttäjälle, kun rikosasiaa käsitellään. Lisätietoja saa poliisilta.

Korvaukset

Vahingonkorvaukset

‍Jos tuomioistuin on määrännyt tekijän maksamaan korvauksia uhrille, maksujärjestelyistä voi sopia tekijän kanssa tai antaa asian ulosottomiehen hoidettavaksi. Jäljennös tuomioistuimen ratkaisusta sekä ulosottohakemus toimitetaan ulosottovirastolle. Sieltä voi myös kysyä tarkempia ohjeita.

Korvauksia voi saada myös Valtiokonttorista, vakuutusyhtiöltä tai Kelasta. Mahdollisuudet saada korvauksia vaihtelevat, joten ne täytyy selvittää tapauskohtaisesti.

Valtion varoista maksettavat korvaukset

Rikoksen uhrille voidaan maksaa korvausta valtion varoista. Korvausta maksetaan pääasiassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä. Korvaus perustuu rikosvahinkolakiin ja sen maksaa Valtiokonttori.

Jotta uhri saisi korvausta rikoksesta, hänen täytyy ilmoittaa siitä poliisille. Jos asiaa käsitellään oikeudessa, uhrin täytyy esittää siellä korvausvaatimus rikoksen tekijälle.

Korvausta täytyy hakea kolmen vuoden kuluessa tuomiosta. Jos asiaa ei ole käsitelty oikeudessa, korvausta täytyy hakea 10 vuoden kuluessa rikoksesta.

Korvaus määrätään pääosin vahingonkorvauslain mukaan, mutta rikosvahinkolaki poikkeaa eräiltä osin vahingonkorvauslaista. Jos Valtiokonttori poikkeaa päätöksessään tuomioistuimen ratkaisusta, se perustelee päätöksen syyt.

Korvaus valtion varoista on toissijainen. Siitä vähennetään se, mitä uhri saa jonkin muun lain tai vakuutuksen perusteella. Siitä vähennetään myös korvaus, jonka tekijä on maksanut uhrille. Uhrin ei kuitenkaan tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä.

Valtion varoista maksettavaa korvausta haetaan Valtiokonttorista. Hakemukseen liitetään tuomioistuimen ratkaisu tai poliisin esitutkintapöytäkirja sekä lääkärintodistukset ja luotettava selvitys vahinkojen suuruudesta. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja saa Valtiokonttorista.

Yhteystietoja