Siirry sisältöön Siirry sivustokarttaan
Sähköinen asiointiSisäinen linkki
Etusivu » Teemat » Rikosasiat » Rikoksen uhrina » Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista selkosuomeksi

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista
selkokielellä suomeksi

Tälle sivulle on koottu asioita, joista rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa viranomaisilta. Tiedot voivat vaihdella uhrin tarpeiden, olosuhteiden ja rikoksen luonteen mukaan. Yhteystietoja ja linkkejä lisätietoihinon esitteen lopussa.

Sivun sisältö

Rikosilmoituksen tekeminen

On tärkeää, että rikoksen uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille eli tekee rikosilmoituksen. Ilmoitus täytyy tehdä niin pian kuin mahdollista. Siten rikos on helpompi selvittää. Rikosilmoitus täytyy tehdä myös vahingonkorvauksen takia. Uhri voi saada vahingonkorvausta usein vain, kun hän on tehnyt rikosilmoituksen.

Rikosilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla tai poliisin verkkosivuilla poliisi.fi. Seksuaalisesta väkivallasta voi tehdä ilmoituksen myös Seri-tukikeskuksessa. Keskus auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja.

Uhrilla on oikeus saada kirjallinen vahvistus siitä, että hän on tehnyt rikosilmoituksen.

Tuki rikoksen uhreille

Rikoksen uhri voi tarvita lääkärin apua tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Niitä voivat olla esimerkiksi sosiaalipäivystys, sairaalahoito tai kuntoutus.

Uhri voi käyttää näitä palveluja samalla tavalla kuin muut asiakkaat.

Seri-tukikeskus auttaa kaikkia ihmisiä, joille on tehnyt seksuaalista väkivaltaa ja jotka ovat 16 vuotta tai vanhempia.

Myös monet järjestöt tarjoavat rikoksen uhreille tukea, neuvontaa ja ohjausta. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys tarjoaa apua ja neuvoja rikoksen uhreille rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa ja uhrin oikeuksiin liittyvissä asioissa.

Jos väkivalta tapahtuu perheessä tai parisuhteessa, uhri voi saada suojaa ja tukea turvakodista.

Apua on tarjolla myös avopalveluna. Avopalvelu voi olla esimerkiksi puhelinneuvontaa, keskusteluapua, ryhmätoimintaa tai tuettua asumista.

Joillakin paikkakunnilla on tarjolla erityistukea seksuaalirikoksen uhreille ja maahanmuuttajataustaisille naisille.

Ihmiskaupan uhreille on oma auttamisjärjestelmä.

Jos uhri antaa luvan, poliisi voi välittää uhrin yhteystiedot tukipalveluun. Tukipalvelu ottaa yhteyttä uhriin.

Uhri voi käyttää tukihenkilöä rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Uhri voi pyytää tukihenkilöksihenkilön, jonka hän itse haluaa.

Rikosuhripäivystyksestä voi myös saada maksuttoman, tehtävään koulutetun tukihenkilön.

Tukihenkilö saa olla mukana kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, mutta joissakin tilanteissa mukana oloa voidaan rajoittaa.

Oikeudellinen apu

Uhrilla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa, oikeudellista avustajaa, kun hän tekee rikosilmoitusta ja kun asiaa käsitellään kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä.

Avustajana saa toimia yksityinen asianajaja, valtion oikeusaputoimiston oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Pienituloiset ja keskituloiset voivat mahdollisesti saada valtion oikeusapua. Tällöin avustajan palkkion maksaa osaksi tai kokonaan valtio.

Oikeusaputoimisto selvittää hakijan taloudellisen tilanteen. Oikeusapua voi hakea oikeusaputoimistosta tai sähköisen asiointipalvelun kautta: opv.fi/oikeusapu

Uhri voi myös pyytää, että asianajotoimisto tai lakiasiaintoimisto hakee oikeusapua hänen puolestaan.

Oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä.

Oikeusapua voi saada asian kaikissa vaiheissa.

Tuomioistuin voi joissakin tapauksissa määrätä uhrille oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön. Tällöin on kyseessä usein seksuaalirikos, läheisen ihmisen tekemä väkivaltarikos tai uhrin henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut rikos.

Tällöin avustajan ja tukihenkilön palkkion maksaa valtio, eivätkä uhrin tulot vaikuta asiaan.

Uhrin suojelu

Rikoksen uhri voi joskus kokea, että joku pelottelee tai uhkaa häntä tai yrittää kostaa hänelle.

Uhrin on syytä kertoa asiasta viranomaisille. Tällöin viranomaiset arvioivat, tarvitseeko uhri suojelua esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Samalla arvioidaan, mitä toimenpiteitä uhrin suojeleminen vaatii.

Arviointi tehdään yhdessä uhrin kanssa. Siinä otetaan huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, olosuhteet ja rikoksen laatu.

Oikeudenkäynnissä uhri voi joissakin tapauksissa puhua näkösuojan takaa tai ilman, että syytetty tai yleisö ovat paikalla.

Uhria on myös mahdollista kuulla videoyhteyden kautta ilman, että uhrin tarvitsee olla paikalla oikeudessa.

Joissakin tapauksissa uhrin kuulustelu voidaan tallentaa videolle ja näyttää tallenne oikeudenkäynnissä. Tämä voi olla mahdollista esimerkiksi silloin, jos uhri on alle 18-vuotias.

Uhrin suojaamiseksi oikeuden istunto voidaan joissakin tapauksissa pitää ilman yleisöä.

Oikeudenkäynnin asiakirjat ja tuomio voidaan myös määrätä salassa pidettäviksi. Uhri voi pyytää tätä tuomioistuimelta.

Tuomioistuin voi joissakin asioissa määrätä, että uhrin henkilöllisyys pidetään salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi seksuaalirikokset.

Tuomioistuin harkitsee oikeudenkäynnin järjestelyt ja uhrin suojelemisen jokaisessa tapauksessa erikseen.

Tuomioistuin ottaa huomioon aina sen, että puolustukselle kuuluvia oikeuksia ei rajoiteta. Tuomioistuimen ratkaisu voi poiketa arviosta, joka on tehty esitutkinnassa.

Vakavissa uhkatilanteissa uhri voi hakea yhteystietojen salaamista, turvakieltoa, lähestymiskieltoa tai nimen tai henkilötunnuksen muuttamista.

Lisätietoa näistä saa viranomaisilta tai uhrien tukipalveluista.

Lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta.

Jos kyseessä on vakava rikos, lähestymiskieltoa pyytänyt henkilö voi saada avustajan oikeudenkäyntiin maksutta.

Jos lähestymiskieltoa pyytänyt henkilö muuttaa toiseen EU-valtioon ja kokee tarvitsevansa suojaa myös siellä, hän voi pyytää tuomioistuimelta eurooppalaista suojelumääräystä.

Korvaukset

Uhrilla on oikeus vaatia, että rikoksen tekijä korvaa aiheuttamansa vahingon. Uhrin täytyy ilmoittaa vahingoista esitutkinnassa ja viimeistään oikeudenkäynnissä.

Uhrin täytyy myös ilmoittaa siitä, vaatiiko hän korvauksia. Uhri voi vaatia korvausta esimerkiksi

Uhri voi pyytää, että syyttäjä tekee korvausvaatimuksen hänen puolestaan. Näin voidaan tehdä, jos tilanne on selkeä ja yksinkertainen.

Uhrin täytyy lähettää syyttäjälle lasku, kuitti tai muu kirjallinen selvitys korvausvaatimuksesta. Yleensä kyse on omaisuusvahingosta.

Syyttäjä päättää, tekeekö se korvausvaatimuksen uhrin puolesta.

Jos tuomioistuin on määrännyt tekijän maksamaan korvauksia uhrille, maksujärjestelyistä voi sopia tekijän kanssa tai antaa asian ulosottomiehen hoidettavaksi.

Uhrilla voi olla oikeus saada vahingonkorvausta valtion varoista. Korvausta haetaan Valtiokonttorilta, ja sitä maksetaan pääasiassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Jotta uhri saisi korvauksen, hänen täytyy ilmoittaa rikoksesta poliisille.

Jos asia käsitellään oikeudessa, uhrin täytyy vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä.

Korvauksia voi joissakin tapauksissa saada myös vakuutusyhtiöltä tai Kelasta.

Jos oikeus määrää uhrin saapumaan henkilökohtaisesti oikeuden istuntoon, hänellä on oikeus saada siitä korvausta. Uhrille voidaan maksaa päivärahaa, korvausta matkakuluista ja korvausta menetetyistä ansioista.

Tulkkaus ja asiakirjojen kääntäminen

Jokaisella on oikeus käyttää esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä suomea tai ruotsia. Saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä kotiseudullaan.

Jos esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä tarvitaan tulkkausta, viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus.

Jos uhri puhuu jotain muuta kieltä, hänellä on oikeus käyttää rikoksen selvittelyssä kieltä, jota hän osaa.

Rikoksen selvittelyn vaiheita ovat esimerkiksi rikosilmoituksen tekeminen ja uhrin kuuleminen esitutkinnassa.

Tarvittaessa viranomaisen täytyy järjestää tulkkaus. Tulkkaus täytyy järjestää myös silloin, kun uhri on viittomakielinen tai kun tulkkaus on tarpeen uhrin aistivamman tai puhevian takia.

Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.

Tulkin palkkion maksaa valtio.

Uhri voi pyytää käännöstä asiakirjoista, jotka ovat keskeisiä asian käsittelyssä. Käännös voidaan antaa suullisesti, kun uhrin oikeusturva ei vaadi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti.

Joissakin tapauksissa uhrille voidaan kääntää asiakirjan osa tai asiakirjasta tehty yhteenveto.

Esitutkinnassa uhri voi saada käännöksen rikosilmoituksen kirjallisesta vahvistuksesta, päätöksestä lopettaa esitutkinta ja tarvittaessa muusta asiakirjasta.

Syyttäjältä uhri voi saada käännöksen päätöksestä, että syytettä ei nosteta.

Tuomioistuimesta uhri voi saada käännöksen tuomiosta ja ilmoituksesta, joka koskee istunnon aikaa ja paikkaa. Uhri voi tarvittaessa saada käännöksen myös muusta asiakirjasta.

Rikosasioiden sovittelu

Rikosasia voidaan myös sovitella, jos uhri ja epäilty henkilö suostuvat siihen. Sovittelun ehto on myös, että epäilty vahvistaa tapahtumat ja että sovittelu on uhrin edun mukaista.

Sovittelu on maksutonta ja aina vapaaehtoista. Sen voi myös lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa.

Sovittelua ohjaavat koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat. He auttavat uhria ja tekijää keskustelemaan asiasta ja sopimaan vahinkojen korvaamisesta.

Sovittelua hoitavat sovittelutoimistot kaikkialla maassa.

Asian käsittelyä koskevat tiedot

Rikoksen uhrilla on oikeus omasta pyynnöstään saada tietoa asian käsittelyn eri vaiheista. Tietoa on oikeus saada seuraavista asioista:

Tieto vangin tai tutkintavangin vapautumisesta

Joissakin vakavissa rikoksissa uhrilla on oikeus saada ilmoitus, jos vanki tai tutkintavanki vapautuu, karkaa vankilasta tai poistuu vankilasta muuten.

Jos uhri haluaa saada ilmoituksen, hänen täytyy kertoa siitä poliisille tai syyttäjälle, kun rikosasiaa käsitellään. Lisätietoja saa poliisilta.

Tiedon saaminen edellyttää, että ilmoituksesta ei aiheudu vaaraa vangille tai tutkintavangille.

Muuta tietoa

Uhrin asema esitutkinnassa

Esitutkinnassa poliisi antaa tarkempia tietoja uhrin oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät kuulusteluun.

Uhrin täytyy muun muassa puhua totta, kun hän kertoo rikoksesta ja mahdollisista vahingoista.

Viranomaisen menettelystä kanteleminen

Jos poliisi tai muu esitutkintaviranomainen on uhrin mielestä toiminut virheellisesti tai laiminlyönyt tehtävänsä, uhri voi tehdä kantelun asiasta.

Kantelu tehdään kirjallisesti siihen viranomaisen yksikköön, joka on tehnyt virheen. Kantelun voi tehdä myös ylemmälle viranomaiselle.

Uhri voi tehdä kantelun myös syyttäjän päätöksestä, että syytettä ei nosteta.

Tämä kantelu tehdään valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan. Uhri voi kannella valtakunnansyyttäjälle myös muusta syyttäjän päätöksestä tai menettelystä, jota uhri pitää virheellisenä.

Uhri voi kannella viranomaisen menettelystä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Jos rikos tapahtuu muussa kuin uhrin asuinvaltiossa

Uhri voi saada tukea ja neuvontaa uhrien tukipalveluista, vaikka rikos olisi tehty toisessa valtiossa.

Jos rikos on tapahtunut toisessa EU-valtiossa, poliisi voi joissakin tapauksissa siirtää rikosilmoituksen tai esitutkinnan toisen EU-valtion viranomaiselle.

Rikosilmoituksen siirtämiselle on ehtoja. Ilmoituksen voi siirtää esimerkiksi silloin, kun uhri ei ole voinut tehdä ilmoitusta valtiossa, jossa rikos tapahtui.

Ilmoituksen voi siirtää myös silloin, kun rikos on vakava ja uhri ei ole halunnut tehdä ilmoitusta valtiossa, jossa rikos tapahtui.

Vakavissa rikoksissa siirtoa voidaan harkita myös EU:n ulkopuolelle.

Yhteystietoja ja lisää tietoa

Poliisi: poliisi.fi , yleinen hätänumero: 112

Tukipalvelut

Esitteitä ja tietoa rikoksen uhreille: oikeus.fi

Oikeusapu: oikeuspalveluvirasto.fi/oikeusapu

Syyttäjä: syyttajalaitos.fi

Tuomioistuimet: tuomioistuimet.fi

Rikosvahinkokorvaukset, Valtiokonttori: valtiokonttori.fi , puh. 0295 50 2736

Sovittelu: thl.fi/sovittelu

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut: stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla

Kansalaisen palvelut kootusti: suomi.fi