Syyteharkinta
Kun esitutkinta on valmis, rikosasia siirtyy syyttäjälle. Hän tekee päätöksen syytteen nostamisesta tai syyttämättä jättämisestä. Jos syyttäjä päättää, että syyte nostetaan, asia siirtyy käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, asia tulee vireille käräjäoikeudessa. On tuomarin tehtävänä lopullisesti selvittää, onko epäilty syyllistynyt rikokseen syyttäjän esittämällä tavalla sekä päättää, millainen rangaistus syylliselle teosta määrätään.
Syyttäjä voi päättää, että hän ei nosta syytettä, jos rikoksesta ei ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto. Tällaisessa tapauksessa rikoksen uhri voi nostaa syytteen itse, jos hän on esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa tekijälle rangaistusta.
Lisätietoa
Rikoksen uhri tai siitä epäilty voi pyytää rikosasian siirtämistä sovitteluun syyteharkinnan aikana. Lisätietoja sovittelusta (thl.fi).
Syyttäjälaitoksen rooli rikosasiassa
Syyttäjä on riippumaton ja itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus. Se on ainoana viranomaisena mukana kaikissa rikosasian käsittelyn vaiheissa esitutkinnasta oikeudenkäyntiin.
Syyttäjän tekemä syyteharkinta ratkaisee, eteneekö rikosasia käräjäoikeuden käsittelyyn. Oikeudenkäynnissä syyttäjän tehtävänä on näyttää toteen, että syytteessä kuvattu rikos on tehty. Syyttäjä toimii virkavastuulla ja hän on toiminnassaan velvollinen huomioimaan myös syytettä vastaan puhuvat seikat.