Asian käsittelyvaiheet hovioikeudessa

Hovioikeus voi kehottaa valittajaa täydentämään puutteellista valituskirjelmää määräajassa. Valitus jätetään aina tutkimatta, jos kehotusta ei noudateta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi.

Jos valitusasiassa ei tarvita jatkokäsittelylupaa tai lupa myönnetään, hovioikeus jatkaa asian käsittelyä.

Valittajan vastapuolelta pyydetään vastaus. Hovioikeus voi myös pyytää asianosaisilta lausumia. Valmistelussa voidaan pitää myös istunto, johon asianosaiset kutsutaan ja jossa suullisesti selvitetään asiaan liittyviä kysymyksiä pääkäsittelyä varten. Valmistelussa tehdään päätös pääkäsittelyn toimittamisesta. Siinä tehdään päätös myös asiantuntijalausunnon hankkimises-ta, kirjallisen todisteen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta ja kuultavista todistajista.

Valmisteluun kuuluvat myös käytännön toimet pääkäsittelyjen järjestämiseksi kuten pääkäsittelyn ajankohdasta sopiminen ja asianosaisten ja todistajien kutsuminen tähän tilaisuuteen.

Riita-asioiden sovittelusta annetun lain mukainen sovittelu on myös mahdollinen hovioikeudessa.

Asiat voidaan ratkaista hovioikeudessa joko kirjallisessa menettelyssä tai pääkäsittelyssä.

Kirjallinen menettely

Mikäli asiassa ei toimiteta pääkäsittelyä, ratkaistaan asia kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä.

Kirjallisessa menettelyssä hovioikeuden esittelijä toimittaa ratkaisuun osallistuville tuomareille perehdyttäväksi käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, vastauksen ja muun hovioikeudessa kertyneen aineiston, oman ratkaisuehdotuksensa ja asiasta mahdollisesti laatimansa muistion.

Tämän jälkeen ratkaisukokoonpano kokoontuu esittelyyn, jossa esittelijä selostaa asian suullisesti. Tuomarit keskustelevat asiasta ja ilmoittavat lopuksi kukin mielipiteensä. Tarvittaessa äänestetään.

Asianosaiset ja yleisö eivät saa olla läsnä hovioikeuden esittelytilaisuudessa.

Hovioikeus lähettää kappaleen ratkaisustaan valittajalle ja vastauksen antajalle. Rikosasian vastaajalle kappale lähetetään muulloinkin, jos käräjäoikeuden ratkaisua on hänen osaltaan muutettu.

Pääkäsittely

Jos asiassa järjestetään suullinen valmisteluistunto tai pääkäsittely, hovioikeus kutsuu valittajan sinne. Kutsussa ilmoitetaan, mitä poissaolosta seuraa. Valittaja kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että valituksen käsittely hänen jäädessään pois lopetetaan pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta ja käräjäoikeuden ratkaisu jää vastaavalta osin voimaan. Asianosainen voidaan kutsua pääkäsittelyyn myös sakon uhalla, jos hänen kuulemisensa on asian selvittämiseksi tarpeen. Ellei hän saavu sakon uhasta huolimatta, hänet voidaan määrätä tuotavaksi.

Asianosaiset voidaan kutsua pääkäsittelyyn haastemiehen toimesta, kirjeellä tai puhelimitse.

Hovioikeuden pääkäsittely on pitkälti samanlainen kuin käräjäoikeudenkin. Hovioikeudessakin yleisö voi yleensä seurata käsittelyä.

Aluksi joku tuomareista selostaa lyhyesti käräjäoikeuden ratkaisun ja sen, mihin asian valmistelussa on päädytty. Sitten hän kysyy, vastaavatko valittajan ja vastapuolen valmistelussa esittämät kannanotot edelleen heidän näkemyksiään. Tämän jälkeen valittaja ja hänen vastapuolensa perustelevat vuorollaan kantaansa ja lausuvat toistensa perusteluista.

Pääkäsittelyssä on esitettävä suullisesti kaikki ne seikat, joihin haluaa vedota, sillä vain ne otetaan huomioon ratkaisussa. Käräjäoikeudessa esillä ollutta aineistoa ei siis automaattisesti oteta huomioon. Poikkeuksellisesti asia voidaan kuitenkin ratkaista valittajan vastapuolen poissaolosta huolimatta ja oikeudenkäyntiaineistona ottaa huomioon hänen aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.

Osapuolet esittelevät kirjalliset todisteensa ja todistajia kuullaan. Näin hovioikeuden tuomareilla on mahdollisuus tehdä itse havaintoja todistajien kertomusten luotettavuudesta.

Todistaminen hovioikeuden pääkäsittelyssä on samanlaista kuin käräjäoikeudessakin. Jos todistaja on jo käräjäoikeudessa antanut todistajanvakuutuksen, ei hänen ole tarvetta antaa sitä uudelleen hovioikeudessa. Sama vakuutus velvoittaa häntä edelleen pysymään totuudessa. Todistajalla on myös hovioikeudessa oikeus palkkioon.

Käräjäoikeudessa kuultua todistajaa, asiantuntijaa ja asianosaista voidaan kuulla hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta puhelimitse tai videoyhteyden avulla, jos kertomuksen uskottavuus voidaan luotettavasti arvioida näin. Hovioikeus päättää kuulemistavasta. Asianosaisille on kuitenkin varattava tilaisuus tehdä kysymyksiä kuultavalle. Eräissä tapauksissa todistajankertomuksia voidaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kuunnella myös käräjäoikeuden äänitteistä.

Pääkäsittely päättyy loppulausuntoihin. Asianosaiset arvioivat esitettyä todistelua ja esittävät käsityksensä siitä, onko käräjäoikeuden ratkaisua muutettava ja miten sitä tulisi muuttaa. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja niiden perusteet.

Ratkaisu

Hovioikeudessa käsiteltävässä asiassa voidaan käräjäoikeuden ratkaisusta huolimatta tehdä sovinto samoilla edellytyksillä kuin käräjäoikeudessa.

Elleivät asianosaiset päädy sovintoon, yksinkertaisimmissa pääkäsittelyasioissa ratkaisu voidaan julistaa heti käsittelyn jälkeen. Muulloin se annetaan hovioikeuden kansliassa. Ratkaisu on yleensä annettava 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä.

Hovioikeuden ratkaisut ovat heti täytäntöönpanokelpoisia. Esimerkiksi maksettavaksi määrätty velka voidaan viedä heti ulosottomiehen perittäväksi. Jos asianosainen on hakenut hovioikeuden ratkaisuun muutosta korkeimmalta oikeudelta, korkein oikeus voi joko pyynnöstä tai oma-aloitteisesti määrätä, ettei hovioikeuden ratkaisua ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai ettei täytäntöönpanoa saa jatkaa.

Muutoksenhaku hovioikeuden ratkaisuun

Hovioikeuden antamaan ratkaisuun haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta, jolta on kuitenkin pyydettävä ensin lupa valittamiseen (valituslupa).

Hovioikeus liittää ratkaisuunsa valitusosoituksen. Siinä kerrotaan, tarvitaanko valituslupa ja miten valittajan on asiassa meneteltävä.

Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus ja valitus, on toimitettava hovioikeuden kirjaamoon 60 päivän määräajassa hovioikeuden ratkaisun antamisesta.

Hovioikeus lähettää muutoksenhakukirjelmän korkeimmalle oikeudelle ja liittää siihen jäljennöksen hovioikeuden ratkaisusta sekä hovioikeudessa esillä olleet asiakirjat.