Konkurssi

Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.

Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla luonnollinen henkilö, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö.

Konkurssiin asettamista voi hakea velallinen itse tai velkoja. Hakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu. Käräjäoikeudet merkitsevät muun muassa julkista haastetta, konkurssivalvontaa ja yrityssaneerauksen aloittamista koskevat kuulutukset Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään Kuulutusrekisteriin.

Päättäessään konkurssin aloittamisesta käräjäoikeus määrää myös pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Hän ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Hänen on tehtävä pesäluettelo sekä kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi.

Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen.

Pesänhoitajan tehtävänä on myös selvittää valvotuissa saatavissa olevat epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan ratkaista myös tuomioistuimessa. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille.

Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle.

Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä, jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.

Velallinen ei vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella, mikäli se jatkaa toimintaa. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa kuitenkin yleensä olemasta konkurssin jälkeen.

Konkurssiasiamies valvoo, että konkurssipesien pesänhoitajat toimivat lain ja hyvän pesänhoitotavan edellyttämällä tavalla. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta, jonka antamilla suosituksilla on keskeinen asema hyvän pesänhoitotavan kehittämisessä.

 
Julkaistu 8.9.2017