Valmistelu

Asian valmistelussa käsittelijä tutkii haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvitystä.

Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti. Haasteessa on vastaajalle ohjeet siitä, mitä kirjallisessa vastauksessa tulee mainita. Käräjäoikeus lähettää haasteen vastaajalle postitse tai sen tuo haastemies.

Jos vastaaja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Valmisteluistunnossa selvitetään, mistä seikoista osapuolet ovat riidassa erimielisiä. Samoin selvitetään mahdollisuudet asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Jos istunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, jolloin asia on lopullisesti ratkaistu. Mikäli sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn.

Osapuolten on valmistauduttava huolellisesti valmisteluistuntoon. Heidän on otettava mukaan kaikki kirjalliset todisteet, joihin haluavat vedota. Samoin heidän on tiedettävä, keitä haluavat kuulla todistajina. Usein osapuolille esitetään asiaa koskevia yksityiskohtaisiakin kysymyksiä, joihin heidän on pystyttävä vastaamaan. Jos asian käsittelyä joudutaan lykkäämään osapuolen laiminlyönnin johdosta, hän voi joutua korvaamaan siitä aiheutuneet lisäkustannukset.

Poikkeuksellisesti riitainenkin asia voidaan ratkaista heti kirjallisen valmistelun jälkeen. Edellytyksenä on, että asianosaiset suostuvat siihen ja pääkäsittelyn järjestäminen on selvästi tarpeetonta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että jutussa ei kuulla todistajia.

Suullinen valmistelukin voidaan joissain tapauksissa jättää väliin ja siirtyä kirjallisen valmistelun jälkeen suoraan pääkäsittelyyn. Suullinen valmistelu voidaan järjestää myös puhelinneuvotteluna esimerkiksi silloin, kun asianosaiset asuvat kaukana tuomioistuinpaikkakunnalta.

Jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon. Yksipuolinen tuomio on heti pantavissa täytäntöön ja velkoja voi viedä sen ulosottomiehelle. Käräjäoikeus ei huolehdi tuomion täytäntöönpanosta vaan velkojan on itse otettava yhteyttä vastaajaan ja ulosottoon.

Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea ratkaisuun muutosta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai ratkaisusta tiedon. Menettelyn nimi on takaisinsaanti. Tällöin asia menee istuntokäsittelyyn, jossa asia käsitellään perusteellisesti ja otetaan vastaan kaikki todistelu.

 
Julkaistu 20.6.2018