Sakko


Käräjäoikeuden tuomitsemista rangaistuksista lievin on sakko. Käräjäoikeuden lisäksi sakon voi määrätä sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä. Tietyissä tavallisissa rikosasioissa poliisin antama sakkomääräys on lopullinen päätös. Muissa tapauksissa sakkomenettelyssä määrätty sakko menee syyttäjän vahvistettavaksi. Poliisin lisäksi sakon voi määrätä myös tulli- tai rajavartiomies.

Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä. Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos rikoksia on useita, 240. Laissa ei ole säädetty yleistä alarajaa päiväsakkojen lukumäärälle, mutta tietyille rikoksille on säädetty alarajat.

Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakon rahamäärä on 6 euroa.

Esimerkki päiväsakon laskemisesta

Henkilön kuukausitulo on 1.500 euroa. Verojen ja muiden maksujen jälkeen hän saa käteensä 1.000 euroa.

Tästä vähennetään 255 euroa = 745 euroa.

Päiväsakon määrä on 745 euroa jaettuna 60 = 12 euroa.

Jos hänellä on kaksi alaikäistä lasta, vähennetään 2 x 3 euroa = 6 euroa.

Päiväsakon rahamääräksi jää 6 euroa.

Jos rikoksesta on tuomittu hänelle 20 päiväsakkoa, on sakon kokonaismäärä 20 ps x 6 euroa = 120 euroa.

Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti eikä edes ulosoton kautta, käräjäoikeus voi muuntaa sen vankeudeksi, jolloin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa.

Tietyistä liikennerikkeistä poliisi määrää kiinteämääräisen rikesakon. Maksamatonta rikesakkoa ei voi muuntaa vankeudeksi.


 
Julkaistu 10.7.2019