Etusivu » Velkojana ulosotossa

Velkojana ulosotossa

Velkoja voi hakemuksella pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös. Velkojen perinnän lisäksi ulosotossa voidaan pakolla toteuttaa eräitä muita tuomioistuimen määräämiä velvoitteita. Tällaisia ovat häätö, takavarikko, tietyn esineen luovutustuomio sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella.

Tuomioistuimen päätös ei automaattisesti käynnistä ulosottomenettelyä. Velkojan pitää toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus ja liittää siihen maksu- tms. velvoitetta koskeva tuomioistuimen päätös tai muu ulosottoon oikeuttava asiakirja. Sellainen voi olla esimerkiksi sosiaalilautakunnan vahvistama elatusapusopimus.

Verot ja julkiset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, jolloin ne voidaan periä ulosotossa ilman tuomiota tai muuta ulosottoperustetta. Tällaisia ovat maksut, jotka peritään valtiolle, valtion laitokselle, kunnille ja kuntayhtymille tai evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille. Muut julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat saatavat ovat suoraan ulosottokelpoisia, jos siitä on erikseen säädetty laissa tai asetuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi useat vakuutusmaksut. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan ulosoton hakemisessa ei voi käyttää asiamiestä.

Suppea ulosotto

Velkoja voi halutessaan rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoittuvat palkan, eläkkeen tai muun sellaisen tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittaukseen, jossa ulosmittauksen kohdetta ei tarvitse muuttaa rahaksi. Velallisen tulolähteet ja omaisuus selvitetään rekistereistä. Suppean ulosoton yhteydessä velkoja ei voi hakea saatavansa passiivirekisteröintiä.

Passiivirekisteri

Silloin kun velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa, ulosottoasian vireilläolo päättyy normaalisti varattomuustodistuksen antamiseen. Velkoja voi kuitenkin pyytää, että mahdollisen varattomuus- tai varattomuus- ja tuntemattomuusesteen jälkeen hänen saatavansa merkitään passiivirekisteriin. Passiivirekisterissä olevassa asiassa ei tehdä aktiivisia perintätoimia eikä asia rekisteröinnin aikana ole ulosotossa vireillä. Jos velalliselle kuitenkin rekisteröintiajan kuluessa ilmaantuu ulosmitattavaa omaisuutta (esim. veronpalautus), se ulosmitataan sellaisen saatavan hyväksi, joka on passiivirekisterissä. Passiivirekisteröinti on voimassa kaksi vuotta estetodistuksen päivämäärästä.

 
Julkaistu 27.6.2016
Sivun alkuun |