Hovioikeuden historiaa

Hovioikeuden perustamisen kunniaksi lyöty mitali

Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin sekä viisi asessoria.

Kesällä 1776 kuningas nimitti presidentiksi revisiosihteeri, vapaaherra Arvid Fredrik Kurckin (41 v).

Hovioikeuden vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776. Kreivi Gustaf Johan Ehrensvärd on yksityiskohtaisissa muistelmissaan kuvannut vihkiäisiä kertomalla, että sellaisia juhlamenoja ei Ruotsissa ollut vietetty sitten Kustaa II Aadolfin päivien. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776.

1.3.1808 ilmoitti presidentti Reuterholm istuntoon kokoontuneelle hovioikeudelle saaneensa Loviisasta viestin, joka kertoi venäläisten joukkojen hyökänneen maahan. Venäläiset joukot tulivat Vaasaankin. Ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet muiden suomalaisten virkamiesten tavoin vannoivat uskollisuudenvalan keisarille, lukuunottamatta kanneviskaali, laamanni Bergvaldia. Hänet vietiin vangittuna Turkuun ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Sittemmin hänet aateloitiin Ruotsissa Wasastjernaksi.

Presidentin tuoli, Kustaa III:n lahja

Hovioikeus joutui sodan jalkoihin kesällä 1808, kun suomalaiset ja ruotsalaiset joukot etenivät vallaten takaisin menettämiään alueita. Vaasassa alkoi ryöstely, jolla ei ole muuta vastinetta 1808-1809 vuosien sodan historiassa. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat hovioikeuteenkin surmaten vahtimestari Abraham Wilénin ja uhaten presidentti Reuterholmia, joka kuitenkin säilyi hengissä puolison sydäntäsärkevien rukousten ansiosta. Presidentin kultaesineet ryöstettiin ja rinnuksilla ollut rintatähti repäistiin. Tämän jälkeen presidentti Reuterholm siirtyi maatiloilleen etelään, eikä enää palannut hoitamaan virkaansa.

25.8.1808 Kuninkaallisesta Vaasan hovioikeudesta tuli Keisarillinen Vaasan hovioikeus. Kreivi Buxhoevdenin käsky "21. päivänä lokakuuta määräämäni Keisarillisen Vaasan Hovioikeuden jäsenet ryhtykööt hengen ja omaisuuden menettämisen uhalla viipymättä toteuttamaan käskyäni". Vähin erin palasivat pakosalle lähteneet jäsenet hoitamaan virkaansa. Haminan rauha 1809 lopetti yhteydet Pohjanlahden yli.

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808 - 1917

Vuonna 1818 uudistettiin hovioikeutta perustamalla II osasto. Keisari Aleksanteri I vieraili hovioikeudessa ja lahjoitti hovioikeudelle muotokuvansa nähtyään kuningas Kustaa III:n kokovartalomuotokuvan. Jo vuonna 1812 nostettiin esiin kysymys ylemmän asteen oikeudenhoidon järjestämisestä Viipurin läänissä. Kolmas hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1839 Viipuriin.

Sortovuodet olivat vaikeita aikoja myös Vaasan hovioikeudelle. Hovioikeuden enemmistö kieltäytyi vastaamasta laittoman asevelvollisuuslain mukaisesti esitettyyn kyselyyn siitä, oliko hovioikeuden tai sen alaisten oikeusistuinten piirissä vakinaisesta palveluksesta vapautettavia. Kenraalikuvernööri Bobrikov erotutti kustakin hovioikeudesta kolme virkaiässä vanhinta päätöksentekoon osallistunutta niskoittelevaa jäsentä. Muitakin aiheita erottamisiin ilmaantui. Vasta laillisten olojen palattua 1905 marraskuun manifestin myötä palasivat lähes kaikki hovioikeudesta erotetut takaisin virkoihinsa. Presidentti Borenius onnistui säilyttämään vaikeissa olosuhteissa Vaasan hovioikeudessa ryhmähengen ja hillitsi näin mielenosoitukselliset joukkoeroamiset, jotka vain olisivat pahentaneet hovioikeuden jo vaikeaa asemaa.

Vaasan hovioikeus 1917 -

Vaasan hovioikeuden alueellinen toimivalta on Suomen itsenäisyyden aikana silloin tällöin muuttunut. Useimmiten on pyrkimyksenä ollut juttumäärän tasaaminen eri hovioikeuksien kesken.

Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka, mistä lähtien vesiylioikeus on ollut itsenäinen ylioikeus. Vielä 1970-luvulla perustettiin hovioikeuteen kaksi ylimääräistä jaostoa, mitkä vielä vahvistivat hovioikeuden henkilökunnan määrää.

Työmäärän kasvua merkitsivät sodanjälkeisen ajan säännöstelyrikokset ja liikenteen vilkastuttua erilaiset liikennerikokset. Vasta vuonna 1979 perustettu Rovaniemen hovioikeus toi helpotuksen Vaasan hovioikeuden jutturuuhkaan, mikä oli pahimmillaan yli 6000 ratkaisematonta juttua ja juttujen käsittelyaika oli jopa yli 2 vuotta. Tätä nykyä hovioikeudessa työskentelee noin 60 virkamiestä. Hovioikeus on jaettu kahteen itsenäiseen tulosvastuuyksikköön, osastoon, jota johtaa osastonjohtaja.

Vaasan hovioikeus on koko toimintansa ajan työskennellyt taukoamatta vaikeista sortokausista ja sotavuosista huolimatta. Hovioikeuden 33. presidentti on Tapani Vasama.

Lähde

Vaasan hovioikeus 1776 - 1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä / Yrjö Blomstedt. - //Vaasan hovioikeus 1776 - 1976 - Vasa Hovrätt : kirjoituksia ja kuvia 200-vuotistaipaleelta / toim. Erkki Rintala. - Vaasa, 1976. - ISBN 951-99083-2-3