Helsingin hallinto-oikeus kumosi osia Uusimaa-kaava 2050 maakuntakaavan kokonaisuudesta.           Pääosa valituksista hylättiin.

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi elokuussa 2020 kolmella eri päätöksellä Helsingin seudun, Itä-Uusimaan sekä Länsi-Uusimaan vaihemaakuntakaavat, jotka yhdessä ohjaavat koko Uudenmaan maakunnan alueen maankäyttöä. Vaihemaakuntakaavat on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta tarkoitettu korvaamaan Uudellamaalla aikaisemmin voimassaolleet maakuntakaavat. Hallinto-oikeudessa päätöksiin kohdistui yhteensä 35 valitusta. Valituksista 22 koski Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaa, 6 Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavaa ja 7 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavaa.

Hallinto-oikeus kumosi luonnonsuojeluyhdistysten valituksista maakuntakaavoja koskevat päätökset siltä osin kuin niillä oli kumottu aiemmissa maakuntakaavoissa olevia Natura 2000 -alueita koskevia merkintöjä ja luonnonsuojelualueita koskevia merkintöjä. Maakuntakaavat eivät näiltä osin täyttäneet luonnonarvojen vaalimista koskevaa sisältövaatimusta eikä maakuntakaavalta edellytettävää ohjausvaikutusta. Hallinto-oikeuden päätöksen johdosta aiemmissa maakuntakaavoissa esitetyt mainitut suojelumerkinnät jäivät siten kokonaisuudessaan voimaan.

Hallinto-oikeus kumosi lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen valituksesta osan kaavamääräyksestä, joka koski vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Maakuntakaavalla oli määrätty, että näillä alueilla seudullisia vaikutuksia on vasta 10 000 k-m2:n suuruisella vähittäiskaupan myymälällä. Koon alaraja yhdessä muiden kaupan ratkaisujen kanssa oli kuitenkin niin korkea, ettei maakuntakaavan ratkaisu voinut enää ohjata suuryksikköjen sijoittumista. Selvitysten valossa ei ollut varmistettu, että vähittäiskaupan ratkaisulla valituksenalaisilta osin ei olisi merkittäviä vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin sekä palvelujen saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Selvityksistä ei ollut myöskään pääteltävissä, että valittu ratkaisu edistäisi sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset.

Muilta osin valitukset hylättiin. Hylätyiksi tulivat siten esimerkiksi Luoma-Mankin alueelle osoitettuun raskaan raideliikenteen varikkomerkintään kohdistuneet valitukset (10 kappaletta), Vartiosaaren ja Kulosaaren alueen tiivistämisen mahdollistavia kaavamerkintöjä koskeneet valitukset, Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin linjausta koskenut valitus, uutta rakentamista Histan, Myntinmäen sekä Lempolan alueilla koskeneet valitukset sekä lukuisia muita yksittäisiä kohteita koskeneet, osin maanomistajien ja osin luonnonsuojelujärjestöjen tekemät valitukset.

Hallinto-oikeus totesi, ettei sen 22.1.2021 määräämää täytäntöönpanokieltoa ollut enää aihetta pitää voimassa siltä osin kuin valitukset oli hylätty.

Lisätietoja ja päätöstilaukset

Pirkko Väänänen
tiedottaja
Puh. 029 56 42 065
pirkko.vaananen(at)oikeus.fi

Päätökset: H4582/2021, H4584/2021, H4587/2021

Diaarit: 21688/2020, 21851/2020, 21891/2020, 21924/2020, 21936/2020, 21966/2020, 21971/2020, 21972/2020, 21973/2020, 21981/2020, 21982/2020, 21984/2020, 21993/2020, 22029/2020, 22037/2020, 22079/2020, 22081/2020, 22082/2020, 22084/2020, 22093/2020, 22099/2020 ja 22108/2020; 21674/2020, 21962/2020, 21975/2020, 22039/2020, 22100/2020 ja 22504/2020; 21976/2020, 22042/2020, 22080/2020, 22101/2020, 22110/2020, 22113/2020 ja 22505/2020

Helsingin hallinto-oikeuden tehtävänä on antaa oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallinto-oikeus ratkaisee valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita. Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Uudenmaan kunnat. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellään myös koko maan arvonlisävero- ja tullivalitukset.