Itä-Suomen HAO 29.11.2018 18/1027/1

Asiassa oli ratkaistava, katsotaanko verovelvollisen toteuttama virtuaalivaluutan luovutus tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaiseksi omaisuuden luovutukseksi, johon sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä, kun Bitcoin-virtuaalivaluuttaa (BTC), Ethereum-virtuaalivaluuttaa (ETH), OmiseGO-virtuaalivaluuttaa (OMG), Metal-virtuaalivaluuttaa (MTL), Chainlink-virtuaalivaluuttaa (LINK) ja districtOx-virtuaalivaluuttaa (DNT) myydään saaden vastasuorituksena rahaa.

Hallinto-oikeus totesi, että luovutusvoittoverotuksen ala on laaja. Lähtökohtaisesti kaikki omaisuuden vastikkeelliset luovutukset kuuluvat luovutusvoittoverotuksen piiriin, jollei erikseen ole toisin säädetty. Luovutusvoitot ovat pääsääntöisesti veronalaisia riippumatta luovutetun omaisuuden laadusta, käyttötarkoituksesta, saantotavasta, luovutuksen syystä, omistusajan pituudesta tai vastikkeen laadusta.

Hallinto-oikeus totesi, että luovutusvoittoverotuksen kohteena voi olla kaikenlainen kiinteä tai irtain omaisuus, irtaimen omaisuuden joukossa myös aineeton omaisuus. Luovutusvoittojen verotusta koskevan oikeuskäytännön perusteella voidaan päätellä, että luovutusvoittoverotus ei rajoitu ainoastaan esineiden omistusoikeuden luovutuksiin.

Hallinto-oikeus totesi, että vaikka virtuaalivaluutalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa virallista asemaa, voidaan virtuaalivaluuttaa käyttää vaihdon välineenä tai sijoituskohteena. Virtuaalivaluutan luovutus rahavastiketta vastaan merkitsee virtuaalivaluutan omistusoikeuden vastikkeellista luovutusta. Virtuaalivaluutan tuottama tulo syntyy sen luovutuksen yhteydessä realisoituvan arvonnousun perusteella. Koska virtuaalivaluutta on ostajan ja myyjän sopimussuhteesta riippumaton hyödyke, virtuaalivaluutta ei hallinto-oikeuden arvion mukaan ole rinnastettavissa hinnanero- tai muihin johdannaissopimuksiin, joiden nojalla osapuolet maksavat toisilleen sopimuksenmukaisia rahasuorituksia ilman, että mikään varallisuusarvoinen omaisuus vaihtaa omistajaa.

Hallinto-oikeus katsoi, että virtuaalivaluuttaa voidaan pitää omaisuutena, jolla on aineettomien oikeuksien tavoin varallisuusarvoa. Koska virtuaalivaluutan verotuksesta ei ole lain tasolla erikseen säädetty, on kuvattuja virtuaalivaluutan luovutuksia pidettävä tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaisina omaisuuden luovutuksina, joihin sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä.

Ennakkoratkaisua muutettiin siten, että verovelvollisen myydessä ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla, siinä mainittuja virtuaalivaluuttoja saaden vastasuorituksena rahaa, luovutukset katsotaan tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaisiksi omaisuuden luovutuksiksi, joihin sovelletaan tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä.

Tuloverotuksen ennakkoratkaisu vuosille 2017 ja 2018.
Tuloverolaki 29 § 1 mom., 32 §, 45 § 1 mom. ja 46 § 1 mom.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Mari Jääskeläinen, Tuula Viiliäinen ja Marjo Wenho. Asian esittelijäjäsen Marjo Wenho.