Itä-Suomen HAO 17.3.2022 661/2022

A Oy:n osakkaat ovat perustamassa Yhdysvaltoihin yhtiön Y Inc Oy, jonka omistusrakenne on identtinen A Oy:n kanssa. Y Inc on perustamassa suomalaisen tytäryhtiön X Oy:n, jonka jälkeen A Oy sulautetaan osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisena absorptiosulautumisena X Oy:öön. Sulautumisessa tullaan noudattamaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n ja 52 b §:n säännöksiä. B Oy omistaa ennen sulautumista 0,34 prosenttia A Oy:n osakkeista. Sulautumisessa ei anneta vastiketta.

Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana B Oy:n tekemän valituksen johdosta, luetaanko sen omistamien A Oy:n osakkeiden hankintameno Y Inc:n osakkeiden hankintamenoon tilanteessa, jossa B Oy ei saa sulautumisvastiketta eikä myöskään omista vastaanottavan yhtiön osakkeita.

Hallinto-oikeus totesi, että korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2021:35 ottanut kantaa nyt käsiteltävänä olevaa sulautumista vastaavankaltaiseen yritysjärjestelyyn, jossa ei ole annettu sulautumisvastiketta. Korkein hallinto-oikeus on tuolloin katsonut, että kyseistä yritysjärjestelyä oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena ja päätöksen ratkaisuosasta ilmenee, että tällaiseen tilanteeseen sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momenttia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on myös muun muassa todettu, että yritysjärjestelysäännösten tavoitteena on poistaa verotuksellisia esteitä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyiltä, ja niissä on viitattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:stä ilmenevään jatkuvuusperiaatteeseen.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin toisesta virkkeestä ilmenee, että sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä luetaan vain vastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoon, joita nyt valituksen kohteena olevassa järjestelyssä ei tulla antamaan. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisia sulautumisia koskevan jatkuvuusperiaatteen voidaan tästä huolimatta katsoa edellyttävän, että sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno ei järjestelyssä toisaalta kokonaan häviä, eikä sen vähennyskelpoisuuden arviointi voi toisaalta tulla myöskään ratkaistavaksi yksinomaan veroneutraalin sulautumisen johdosta. Yritysjärjestelyjen verotusta koskeva järjestelmä ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2021:35 ilmenevät oikeusohjeet muodostavatkin johdonmukaisen kokonaisuuden vain, jos nyt käsiteltävänä olevan kaltaisissa järjestelyissä sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno siirtyy osaksi vastaanottavan yhtiön emoyhtiön osakkeiden hankintamenoa, sillä näiden osakkeiden omistus on ollut perusteena sulautumisvastikkeen antamatta jättämiselle. Hallinto-oikeus katsoi siten, että A Oy:n osakkeiden hankintameno tulee sulautumisessa lukea valittajan omistamien Y Inc:n osakkeiden hankintamenon lisäykseksi.

Hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 a § ja 52 b § 4 mom.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet ylituomari Petri Saukko sekä hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta ja Miika Laine. Asian esittelevä jäsen Miika Laine.


KHO:n päätös 31.8.2023, taltio 2459/2023: Päätöksen lopputulosta ei muuteta.