Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 31.5.2022 724/2022

Psykiatrian erikoislääkäri oli määrännyt alaikäisen, kehitysvammaisen potilaan mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin nojalla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Päätös oli mielenterveyslain 11 §:n 3 momentin nojalla alistettu hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Lisäksi potilaan vanhemmat olivat valittaneet päätöksestä ja vaatineet sen kumoamista.

Hallinto-oikeus kumosi erikoislääkärin päätöksen. Hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että potilaan aggressiivinen ja arvaamaton käytös tarkkailuaikana johtui hänen kehitysvammastaan. Kyseessä ei siten voitu katsoa olleen sellainen mielenterveyslaissa tarkoitettu vakava mielenterveyden häiriö, jonka perusteella potilas olisi voitu määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Hänen hoitonsa ja huolenpitonsa olisi tullut järjestää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena erityishuoltona. Sillä seikalla, että erityishuollon palveluja ei mahdollisesti ole järjestetty riittävästi, ei ole merkitystä arvioitaessa mielenterveyslaissa tahdosta riippumattomalle hoidolle säädettyjä edellytyksiä.

Mielenterveyslaki 8 § 2 mom ja 11 § 3 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anna-Kaisa Marski ja Antti Toppari, joka on myös esitellyt asian, sekä asiantuntijajäsen Juha Veijola.