Turun HAO 6.5.2024 H816/2024,
H817/2024

Hallinto-oikeudessa samaan aikaan ratkaistavana olleista asioista toisessa oli arvioitavana kysymys siitä, oliko kiinteistönomistaja voinut tuulivoimayhtiön vuokraoikeuden päätyttyä hakea tuulivoimalan rakentamiseen myönnetyn rakennusluvan voimassaolon pidentämistä rakennustyön aloittamista varten. Toisessa asiassa taas oli kysymys siitä, oliko tuulivoimayhtiölle voitu myöntää uusi rakennuslupa samalle osayleiskaavan mukaiselle tuulivoimaloiden alueelle ja samalla määrätä edellä mainittu aiemmin myönnetty rakennuslupa raukeamaan tai muutoin pitää sitä rauenneena.

Aiempi rakennuslupa oli aikanaan myönnetty tuulivoimayhtiön hakemuksesta rakennuspaikalle, jota tuulivoimayhtiö oli lupaa hakiessaan hallinnut vuokrasopimuksen nojalla. Vuokraoikeus oli sittemmin päättynyt.

Hallinto-oikeus totesi, että rakennuslupa myönnetään tietyn rakennushankkeen toteuttamiseen suunnitelmista ilmenevälle rakennuspaikalle. Koska rakennuslupaa ei myönnetä henkilökohtaisesti hakijalleen, rakennuspaikan hallinnan vaihtumisen jälkeen uusi haltija voi toteuttaa luvan saaneen rakennushankkeen rakennusluvan voimassaolon puitteissa, vaikka lupaa ei olisikaan myönnetty uuden haltijan hakemuksesta. Rakennusluvan lisäksi rakentamiseen tarvitaan myös yksityisoikeudellinen oikeus käyttää rakennuspaikkaa rakentamiseen. Osoituksena tällaisesta oikeudesta luvanhakijan on maankäyttö- ja rakennuslain 131 §:n mukaan liitettävä hakemukseensa selvitys rakennuspaikan hallinnasta. Hallinto-oikeuden mukaan kiinteistönomistajalla rakennuspaikan haltijana oli katsottava olleen oikeus hakea rakennusluvan voimassaolon pidentämistä rakennustyön aloittamista varten. Lautakunnan ei siten olisi tullut jättää kiinteistönomistajan hakemusta tutkimatta. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Toisessa asiassa hallinto-oikeus ratkaisi esikysymyksenä, että samalle tuulivoimaloiden alueelle aiemmin myönnetyn rakennusluvan voimassaoloa ei ollut voitu määrätä päättymään tai muutoinkaan pitää lupaa rauenneena tuulivoimayhtiön ilmoituksen perusteella, koska yhtiöllä ei enää kyseisen rakennuspaikan hallinnan puuttumisen vuoksi ollut ollut oikeutta määrätä luvan voimassaolosta. Koska puheena olevien tuulivoimaloiden samanaikainen rakentaminen ei ollut mahdollista ja koska jälkeen myönnetyn rakennusluvan suhde aiemmin myönnettyyn rakennuslupaan oli korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2023:123 ilmenevän oikeusohjeen vastaisesti jäänyt määrittämättä, edellytyksiä uuden rakennusluvan myöntämiselle ei ollut. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen ja hylkäsi tuulivoimayhtiön rakennuslupahakemuksen.

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §, 131 § 1 mom, 143 § 1 ja 2 mom