Vaasan HaO 29.10.2024 130/2022 ja 131/2022

A Oy oli vuonna 2018 yhdessä B Oy:n kanssa ostanut tasaosuuksin niin kutsutun tavallisen kiinteistöosakeyhtiön Kiinteistö Oy C:n kaikki ulkona olevat osakkeet. A Oy ja B Oy olivat varainsiirtoveroilmoituksillaan merkinneet maksetuksi kauppahinnaksi tai muuksi vastikkeeksi 1 920 220 euroa, josta maksettu varainsiirtovero oli ollut 38 404,40 euroa. Varainsiirtoveron perusteena oli pidetty osakkeiden 2 700 000 euron kauppahinnan ja 100 000 euron ennakkomaksun lisäksi Kiinteistö Oy C:n taseessa pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan laina oli otettu Kiinteistö Oy C:n omistaman rakennuksen laajennustöitä varten, jotka olivat päättyneet vuonna 2015.

A Oy ja B Oy olivat hakeneet varainsiirtoveron palautusta 10 404,40 euroa mainitun pankkilainan perusteella maksetusta varainsiirtoverosta. Verohallinto ja verotuksen oikaisulautakunta olivat hylänneet vaatimukset varainsiirtoveron palauttamisesta ja katsoneet muun ohella, että kaupantekohetkellä Kiinteistö Oy C:n taseessa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa oli pidettävä varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin mukaisena rakentamisaikaisena lainana, joka oli luettava varainsiirtoveron alaiseen vastikkeeseen luovutetuista osakkeista.

Asiassa oli hallinto-oikeudessa A Oy:n ja B Oy:n valituksen johdosta kyse siitä, oliko Kiinteistö Oy C:n 1 040 440 euron suuruinen pankkilaina luettava rakentamisaikaisena lainana varainsiirtoveron perusteeseen.

Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja totesi muun muassa, että niin varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin ensimmäisessä kuin toisessakin virkkeessä edellytyksenä sille, että momentissa mainittu lainaosuus luetaan vastikkeeseen ja siten varainsiirtoveron perusteeseen, on se, että se kohdistuu luovutettuihin osakkeisiin. Hallinto-oikeus katsoi, että yhtiölainaosuuden lisäksi myös rakentamisaikaisten lainojen lukeminen vastikkeeseen on lain sanamuodon perusteella mahdollista, jos vastikkeeseen luettava lainaosuus on luonteeltaan sellainen yhtiölaina, joka on mahdollista kohdistaa osakkeisiin, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei olisi tehty. Kiinteistö Oy C:n yhtiöjärjestys ei ollut kaupantekohetkellä sisältänyt määräystä, jonka mukaan sen osakkeenomistajat maksaisivat yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta. Asiassa ei ollut esitetty myöskään päätöstä tai muuta vastaavaa sopimusta tai sitoumusta, jolla Kiinteistö Oy C:n osakkeenomistajat olisi velvoitettu maksamaan yhtiövastikkeen kaltaisia eriä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei pankkilaina ollut varainsiirtoverolain ja sen esitöiden tarkoittamalla tavalla kohdistunut osakkeisiin. Kiinteistö Oy C:n taseessa ollutta 1 040 440 euron pankkilainaa ei siten ollut luettava varainsiirtoveron perusteeseen varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin nojalla.

Varainsiirtoverolaki 20 § 3 mom (991/2012) 2 kohta ja 4 mom