HelHO:2021:12

Järjestyssakko voitiin määrätä henkilölle, joka oli tallentanut oikeudenkäynnin salaa vastoin puheenjohtajan istunnon aluksi antamaa tallentamista koskevaa määräystä, vaikka tallentaminen oli tullut käräjäoikeuden tietoon vasta istunnon päättymisen jälkeen.

SELOSTUS ASIASTA

A oli kahtena päivänä rikosasian pääkäsittelyssä käräjäoikeudessa vastoin puheenjohtajan nimenomaisia määräyksiä tallentanut istunnot salaa sekä julkaissut tallenteet blogissaan, johon oli ollut linkki hänen Facebook-sivuillaan. Asian on käräjäoikeuden tietoisuuteen tuonut syyttäjä vasta istuntojen jälkeen.

Käräjäoikeus oli varattuaan A:lle tilaisuuden lausua mahdollisen järjestyssakon määräämisen edellytyksistä määrännyt hänelle 1.000 euron järjestyssakon.

A:n valitettua hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, koska järjestyssakon määräämisen oli ratkaissut puheenjohtaja yksin siitä huolimatta, että rikosasia oli käsitelty kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Käräjäoikeus ratkaisi asian uudelleen ja määräsi A:lle 500 euron järjestyssakon.

A valitti ja vaati, että hänelle määrätty järjestyssakko poistetaan tai että sen määrä alennetaan 100 euroksi. Valituksen perusteina A vetosi siihen, että hän ei ollut käyttäytynyt käräjäoikeuden istunnossa häiritsevästi tallentaessaan istunnon. Tallentamista ei ollut havaittu eikä siihen ollut reagoitu oikeudenkäynnin aikana. Tallentamiskielto ei ollut sellainen lain tarkoittama oikeudenkäynnin järjestystä koskeva määräys, jonka rikkomisesta järjestyssakon määrääminen olisi mahdollista. Tuomioistuimen kurinpitoa koskevien säännösten tarkoituksena oli häiriön poistaminen eikä häiriötä aiheuttavan henkilön rankaiseminen. Puheenjohtajan oli mahdollista poistaa henkilö istuntosalista, mikäli hän havaitsi tallentamisen kesken oikeudenkäynnin. Lisäksi hänelle määrätty järjestyssakko 500 euroa oli kohtuuton ottaen huomioon A:n maksukyky ja se, ettei menettelyllä ollut aiheutettu oikeudenkäynnille häiriötä eikä asian käsittely ollut keskeytynyt, pitkittynyt tai vaarantunut.

Hovioikeus myönsi A:lle jatkokäsittelyluvan.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 12.11.2021

------

Perustelut

Ratkaistavat kysymykset

Hovioikeudessa on ratkaistavana se, onko käräjäoikeus voinut määrätä A:lle järjestyssakon hänen tallennettuaan kaksi käräjäoikeuden istuntoa vastoin puheenjohtajan tallentamista koskevaa kieltoa. Mikäli järjestyssakko on voitu määrätä, kysymys on järjestyssakon suuruudesta.

A:n menettely ja käräjäoikeuden toimenpiteet

A on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 25. ja 26.6.2018 tallentanut istunnot äänitallenteille ja jättänyt noudattamatta käräjäoikeuden puheenjohtajan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n nojalla istunnon aluksi antamaa nimenomaista istunnon tallentamista koskevaa kieltoa. Tallentaminen on tapahtunut salaa, eikä se ole häirinnyt istunnon kulkua. A:lle on menettelyn johdosta määrätty järjestyssakko edellä mainitun luvun 7 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan nojalla.

Asiakirjoista ilmenee, että A:n menettely on tullut käräjäoikeuden tietoon 28.6.2018. Hänelle on 29.6.2018 lähetetty asiaa koskeva lausumapyyntö, jonka hän on saanut tiedokseen 2.7.2018. A on antanut lausuman 10.7.2018. Käräjäoikeus on ratkaissut asian ensimmäisen kerran sittemmin kumotulla päätöksellään 11.7.2018. A:n menettelyn johdosta on siten ryhdytty kurinpidollisiin toimenpiteisiin viipymättä.

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Oikeudenkäynnin tallentaminen

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan lupa tallentamiseen ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa voidaan myöntää, jos: 1) tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna hänen turvallisuuttaan; eikä 2) luvan epäämiseen ole muuta 1 kohtaan verrattavaa painavaa syytä. Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muilta osin voidaan 3 momentin mukaan myöntää, jos 2 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa eikä tallentamisesta myöskään ole haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle ja oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.

Edellä mainitun pykälän esitöiden mukaan (HE 13/2006 vp s. 20) nimenomaisella maininnalla siitä, että taltiointi tapahtuisi puheenjohtajan ohjeiden mukaisesti, haluttiin paitsi korostaa puheenjohtajan velvollisuutta huolehtia taltioinnin toteuttamisesta siten, että se ei vaarantaisi ehdotetussa säännöksessä turvattuja etuja, myös kiinnittää huomiota siihen, että ohjeistamalla taltiointi asianmukaisella tavalla voidaan monessa tapauksessa turvata sekä mainitut edut että esimerkiksi tiedotusvälineiden oikeudenkäynnin uutisointiin liittyvät tarpeet.

Aikaisemman, 1.10.2007 saakka voimassa olleen oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/1984) menettelysäännöksiä sisältävän 10 §:n 2 momentissa säädettiin puheenjohtajan oikeudesta rajoittaa yleisön määrää suullisessa käsittelyssä ja tuomiota tai päätöstä julistettaessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan valokuvaaminen, nauhoittaminen sekä kuvan ja äänen muu tallentaminen ja siirtäminen teknisin menetelmin oli istuntohuoneessa sallittu puheenjohtajan luvalla. Säännöksen esitöiden mukaan sen tarkoituksena oli turvata oikeudenkäynnin häiriötön sujuminen. Käytännössä voitiin kiinnittää huomiota myös oikeudenkäynnissä esiintyvien yksityisyyden suojaan. Mainittua 10 §:ää koskevan hallituksen esityksen mukaan puheenjohtajan antamien määräysten noudattamatta jättämisestä voitiin rangaista oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n mukaan. (HE 56/1984 vp s. 15.)

Oikeudenkäymiskaaren kurinpitoa koskevat säännökset

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Puheenjohtaja voi määrätä istuntosalista poistettavaksi sen, joka häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy muuten sopimattomasti.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan, joka ei noudata puheenjohtajan 6 §:n nojalla antamia määräyksiä, käyttää istunnossa tai tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa taikka muutoin häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan tuomita maksamaan enintään 1.000 euron suuruinen järjestyssakko. Jos 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa järjestyssakko ei ole riittävä toimenpide häiriön poistamiseksi, tuomioistuin voi 7 §:n 2 momentin mukaan määrätä siellä henkilökohtaisesti läsnä olevan otettavaksi välittömästi säilöön ja pidettäväksi säilössä enintään 24 tunnin ajan. Säilöön otettu henkilö on laskettava vapaaksi heti, kun hänen säilössä pitämisensä ei enää ole välttämätöntä oikeudenkäynnin häiriöttömän kulun turvaamiseksi. Pykälän 3 momentissa säädetään muun ohella, että tuomioistuin määrää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut seuraamukset omasta aloitteestaan.

Ennen 1.10.2006 voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n (362/1960) mukaan sitä, joka häiritsee käsittelyä tahi ei tottele oikeutta tai sen puheenjohtajaa taikka muutoin loukkaa tuomioistuimen arvoa tai joka oikeudessa tahi oikeuteen annetussa kirjoituksessa käyttää loukkaavaa taikka epäkunnioittavaa puhe- tai kirjoitustapaa, saa oikeus omasta aloitteestaan heti rangaista sakolla. Kyse oli rikosoikeudellisesta seuraamuksesta, joka tuomittiin päiväsakkoina. Vaikka järjestyssakko tuomittiin pääsääntöisesti tuomioistuimen omasta aloitteesta, se voitiin tuomita myös syyttäjän nostamasta syytteestä (ks. esim. HE 82/1995 vp s. 34).

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ää ja 7 §:n 1 momenttia on 1.10.2006 alkaen muutettu muun ohella siten, että rikosoikeudellinen sakkorangaistus on muutettu kurinpidolliseksi seuraamukseksi. Muutoksen taustalla on ollut ajatus siitä, että viran puolesta tuomittava rikosoikeudellinen rangaistus tuomioistuimeen itseensä kohdistuvasta sen arvoa loukkaavasta menettelystä ei täyttäisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia (HE 271/2004 vp s. 21–22). Myös mainittujen lainkohtien sanamuotoja on samassa yhteydessä muutettu. Säännösten asiallinen sisältö ja järjestyssakon määräämisen edellytykset ovat kuitenkin säilyneet ennallaan (ks. myös s. 60).

Voimassa olevaa oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ää koskevan hallituksen esityksen (HE 271/2004 vp s. 60–61) mukaan järjestyksen valvominen oikeudenkäynnissä on osa niin sanottua muodollista prosessinjohtoa, joka kuuluu tuomioistuimen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja on oikeutettu ja velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa sekä antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Puheenjohtajan antamia määräyksiä tulee sekä oikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön että istuntokäsittelyyn paikalle tulleen yleisön noudattaa. Vaikka oikeudenkäynnin häiritseminen ei enää olisi kriminalisoitu teko, oikeudenkäynnin häiriöttömän kulun turvaamiseksi on välttämätöntä, että oikeudella on käytettävissään tehokkaita sanktioita sitä vastaan, joka ei noudata oikeuden antamia järjestysmääräyksiä tai muutoin käyttäytyy asiattomasti tai sopimattomasti.

Ehdotetun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kurinpitoseuraamus voitaisiin määrätä henkilölle, joka ei noudata oikeuden puheenjohtajan saman luvun 6 §:n nojalla antamia määräyksiä. Seuraamus voitaisiin kuten aikaisemminkin määrätä järjestyksen ylläpitämiseksi annettujen määräysten rikkomisesta. Ehdotetun pykälän 1 momentin 3 kohdassa on yleissäännös, jonka mukaan kurinpitoseuraamus voidaan määrätä myös silloin, kun henkilö häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy sopimattomasti muutoin kuin 1 ja 2 kohdissa mainituilla tavoilla. Asiallisesti tällä 3 kohdan säännöksellä tarkoitetaan vastaavaa menettelyä, jota aikaisemmassa laissa oli tarkoitettu käsittelyn häiritsemisellä ja tuomioistuimen arvon loukkaamisella. (HE 271/2004 vp s. 61.)

Hallituksen esityksessä on myös todettu kurinpitoseuraamuksen tehon perustuvan siihen, että se tuomitaan heti rikkomuksen tapahduttua eikä myöhemmin järjestettävässä erillisessä menettelyssä. Koska näin ei tapahdu silloin, kun tuomioistuimeen annettu kirjoitus on sisällöltään tuomioistuimen arvoa loukkaava tai muutoin sopimaton, 7 §:stä on poistettu lausuma siitä, että tuomioistuin tuomitsee seuraamuksen heti. Aikaisempaa järjestysrangaistuksen tuomitsemisessa noudatettua käytäntöä ei kuitenkaan ollut tarkoitus muuttaa. (HE 271/2004 vp s. 62.)

Järjestyssakon määräämisen edellytysten arviointi tässä asiassa

Voimassa olevan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 21 §:ssä on säädetty aiempaa sääntelyä vastaavasti kuvan ja äänen tallentamisesta ja siirtämisestä vain puheenjohtajan luvalla sekä lisätty velvollisuus tallentamista ja siirtämistä koskevien puheenjohtajan ohjeiden noudattamiseen. Pykälän mukaan muun ohella oikeudenkäynnin häiriötön kulku ja yksityisyydensuoja on otettava huomioon tallentamista koskevaa lupaa harkittaessa. Mainitussa laissa ei ole säännöksiä sen varalta, että tallentaminen tapahtuu ilman puheenjohtajan lupaa tai hänen määräystensä vastaisesti, eikä tällaisen tilanteen seurauksia ole käsitelty myöskään lain esitöissä.

Nyt jo kumottua oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 10 §:ää koskevien, edellä selostettujen esitöiden (HE 56/1984 vp s. 15) mukaan puheenjohtajan antamien määräysten noudattamatta jättämisestä voitiin rangaista oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n mukaan. Esitöissä ei ole käsitelty järjestyssakon määräämisen edellytyksiä enempää. Mainittu lausuma joka tapauksessa ilmentää yhteyttä julkisuussääntelyn nojalla annettujen puheenjohtajan määräysten ja silloisen oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ään sisältyneen rangaistussäännöksen välillä.

Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ää ja 7 §:n 1 momenttia on 1.10.2006 alkaen muutettu edeltä ilmenevin tavoin. Järjestyssakko on muutettu rikosoikeudellisesta rangaistuksesta kurinpidolliseksi seuraamukseksi muuttamatta kuitenkaan sen määräämisen asiallisia edellytyksiä. Lainmuutosta koskevissa esitöissä (HE 271/2004 vp) ei ole erikseen käsitelty tilannetta, jossa oikeudenkäynnin tallentaminen tapahtuu puheenjohtajan määräysten vastaisesti. Esitöissä ei muutoinkaan ole selvästi lausuttu siitä, onko puheenjohtajan 6 §:n nojalla antaman määräyksen rikkomisen seurauksena määrättävän järjestyssakon edellytyksenä se, että menettely tulee tuomioistuimen tietoon istunnon aikana tai että istunnon kulku määräyksen noudattamatta jättämisen johdosta häiriintyy. Esitöissä on erikseen otettu huomioon järjestyssakon määrääminen muutoin kuin välittömästi rikkomuksen tapahduttua vain tuomioistuimeen annetun kirjoituksen osalta. Näissäkin tilanteissa seuraamus määrätään kuitenkin viipymättä menettelyn tultua tuomioistuimen tietoon.

Oikeudenkäynnin tallentamista ja kurinpitoseuraamuksia koskevien edellä selostettujen säännösten ja niiden esitöiden perusteella ei ole täysin yksiselitteistä, voidaanko kurinpitoseuraamus määrätä puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisestä ja oikeudenkäynnin luvattomasta tallentamisesta silloinkin, kun menettely ei tosiasiassa häiritse istuntotilaisuutta ja tulee tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n sanamuoto ei kuitenkaan edellytä, että järjestyssakko on välttämättä määrättävä istunnon aikana. Pykälän sanamuodosta ei myöskään ilmene, että järjestyssakko voitaisiin määrätä vain, mikäli istunnon kulku puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisen johdosta häiriintyy.

Järjestyssakkoa koskevat säännökset tulevat usein sovellettaviksi istunnon aikana tapahtuvan häiriön poistamiseksi. Puheenjohtajan määräysten rikkomisen tai muun häirinnän osalta seuraamus voidaankin määrätä yleensä välittömästi häiriön ilmenemisen jälkeen. Nykyisillä teknisillä laitteilla istunnon tallentaminen vastoin puheenjohtajan määräystä on kuitenkin mahdollista tehdä myös siten, että se ei ole heti istunnon aikana tuomioistuimen havaittavissa. Vaikka käräjäoikeuden pääkäsittely tässä tapauksessa on jo ollut päättynyt istunnon tallentamisen tultua käräjäoikeuden tietoon, kysymyksessä oleva rikosasia on ollut edelleen vireillä käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynti on ollut kesken ja ratkaisu siinä antamatta. Toisin kuin istunnossa tapahtuvan häirinnän osalta useimmiten, luvattoman tallentamisen aiheuttama häiriö oikeudenkäynnille ei tällaisessa tilanteessa välttämättä ilmene heti ja rajoitu siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa tallentaminen on tapahtunut. Luvaton pääkäsittelyn tallentaminen ja tallenteiden julkaiseminen vaarantaa vielä kyseisen istunnon jälkeenkin niitä etuja, joiden suojaksi tallentamista julkisessa oikeudenkäynnissä on rajoitettu ja puheenjohtajalle annettu valta määrätä tallentamisen tavoista ja sallittavuudesta. Tuomioistuimella on oltava käytössään tehokkaita keinoja tällaisen menettelyn estämiseksi, eikä lain sanamuodosta johdu estettä järjestyssakon käyttämiselle tällaisena keinona.

Johtopäätökset

Puheenjohtajan järjestyksen noudattamiseksi istunnossa antamien määräysten noudattaminen on jokaisen oikeudenkäynnissä paikalla olevan henkilön ehdoton velvollisuus. Edellä selostetun perusteella oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ää ja 7 §:n 1 momenttia on perusteltua tulkita siten, että istunnon tallentamista koskevan nimenomaisen kiellon rikkomisesta voidaan määrätä järjestyssakko siitä riippumatta, onko tallentaminen tullut tuomioistuimen tietoon jo istunnon aikana. A:n tahallinen toiminta vastoin puheenjohtajan määräyksiä on joka tapauksessa ollut myös käräjäoikeuden toteamin tavoin tuomioistuimen arvoa loukkaavaa ja siten sopimatonta.

Edellä mainituilla ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus katsoo, että edellytykset järjestyssakon määräämiselle ovat olleet olemassa. Hovioikeus katsoo myös kuten käräjäoikeus, että A:n menettely ja maksukyky huomioon ottaen 500 euron järjestyssakko on määrältään kohtuullinen. Käräjäoikeuden A:lle määräämää järjestyssakkoa ei näin ollen ole aihetta poistaa tai alentaa.

---

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

---

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Heli Sankari
Hovioikeudenneuvos Pertti Lenkkeri
Asessori Tuukka Vähätalo

Esittelijä:

Käräjänotaari Silja Snäll

Ratkaisu on yksimielinen.

Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.1.2022.