Hel­HO:2021:6

Asiassa on ollut kysymys siitä, onko oikeusapulain nojalla määrätyllä avustajalla oikeus oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiseen vähimmäispalkkioon tilanteessa, jossa avustajan osallistuminen teknistä tiedonvälitystapaa käyttäen toteutettuun pääkäsittelyyn on estynyt teknisessä tiedonvälityksessä ilmenneen ongelman vuoksi.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 1.10.2020 nro 136249

- - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

- - -

Avustajan palkkio

Avustaja on vaatinut palkkiota vähimmäispalkkion verran.

Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan vähimmäispalkkio on käräjäoikeudessa suullisesti käsiteltävässä rikosasiassa 415 euroa.

Avustaja ei ole osallistunut käräjäoikeuden suulliseen käsittelyyn, minkä vuoksi vähimmäispalkkiota ei voida suorittaa. Avustajalle annettiin hänen pyynnöstään ennen istuntoa mahdollisuus osallistua istuntoon Skype-yhteyden välityksellä. Istunnon alkaessa käräjäoikeus pystyi liittymään Skype-kokoukseen, mutta avustajalla oli teknisiä vaikeuksia liittyä siihen. Kun videoyhteyttä ei saatu toimimaan, avustajalle tarjottiin mahdollisuutta istunnon lykkäämiseen ja istuntoon osallistumiseen henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa. Avustaja ei pitänyt henkilökohtaista osallistumista tarpeellisena. Sovittiin, että käsittelyä lykätään puoli tuntia, jona aikana avustaja ehtii laatia päämiehensä puolesta kirjallisen vastauksen asiaan. Kirjallisessa vastauksessa vastaaja kiisti teot.

Koska asiassa ei ole perusteita maksaa vähimmäispalkkiota, käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi ajankäytöksi kaksi tuntia. Ajankäytössä on otettu huomioon neuvottelu päämiehen kanssa, perehtyminen asiaan, oikeusavun hakeminen ja puolen tunnin ajankäyttö istuntopäivänä. Ajankäytön kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta on arvioitu erityisesti suhteessa annettuun ennakkovastaukseen. Ennakkovastauksesta ei käy ilmi, että avustaja olisi perehtynyt syyttäjän nimeämiin kirjallisiin todisteisiin tai asian oikeudellisiin kysymyksiin käräjäoikeuden hyväksymää ajankäyttöä laajemmin.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Elisa Savolainen.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 28.6.2021 nro 128942

- - -

Valitus

Asianajaja A on vaatinut, että hänelle maksetaan valtion varoista palkkioksi X avustamisesta käräjäoikeudessa käräjäoikeuden maksettavaksi määräämien määrien sijasta oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukainen vähimmäispalkkio 415 euroa.

Käräjäoikeus oli perusteettomasti leikannut palkkiota katsoen, että A ei ollut osallistunut käräjäoikeuden suulliseen käsittelyyn, minkä vuoksi oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä myös palkkioasetus) 7 §:n vähimmäispalkkiota koskevaa säännöstä ei voitu käräjäoikeuden mukaan soveltaa.

Pääkäsittely oli sovittu toimitettavaksi etäyhteyden välityksellä. A oli kirjautunut käsittelyyn sovitusti, mutta jäänyt niin sanottuun odotustilaan, josta eteenpäin pääseminen olisi edellyttänyt hyväksymistä. Koska hyväksymistä ei ollut tehty, A ei ollut päässyt osallistumaan käsittelyyn. Käräjäsihteeri oli soittanut A:lle ja tiedustellut, pääsisikö hän tulemaan paikan päälle. Tämä ei ollut ollut mahdollista, joten käräjäoikeuden puheenjohtaja oli pyytänyt A:ta toimittamaan päämiehensä vastauksen kirjallisena. Puheenjohtaja ei ollut keskustellut mahdollisuudesta peruuttaa käsittely ja siirtää sitä toiseen ajankohtaan. Käsittely oli alkanut noin puoli tuntia myöhässä, jonka ajan A oli odottanut tietokoneensa äärellä.

Valmistautuminen pääkäsittelyyn oli edellyttänyt tavanomaiseen tapaan muista työtehtävistä kieltäytymistä ja kyseisen aamupäivän varaamista käsittelylle. A oli käyttänyt toimeksiannon hoitamiseen valmistelun osalta noin 5,5 tuntia, jonka lisäksi hänellä oli oikeus tunnin istuntoaikaan ja lopputoimiin. Palkkio olisi siis tullut maksaa tosiasiallisesti 7,5 tunnilta käräjäoikeuden määräämän 2 tunnin sijaan.

Vastaus

Syyttäjä on jättänyt palkkion määräämisen hovioikeuden harkintaan.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on hovioikeudessa kysymys siitä, onko oikeusapulain nojalla määrätyllä avustajalla oikeus oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiseen vähimmäispalkkioon tilanteessa, jossa avustajan osallistuminen pääkäsittelyyn on estynyt teknisessä tiedonvälityksessä ilmenneen ongelman vuoksi.

Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Rikosasian asianosainen saa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan osallistua suulliseen käsittelyyn käyttäen teknistä tiedonvälitystapaa, jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään, jos hän siihen suostuu ja tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi. Säännöksen 2 momentin mukaan edellä sanottua sovelletaan myös muun ohessa vastaajan suostumuksella hänen oikeudenkäyntiavustajaansa tai -asiamieheensä. Säännöksen 3 momentissa säädetyin tavoin kyseisessä luvussa tarkoitettuna henkilökohtaisena läsnäolona suullisessa käsittelyssä pidetään myös osallistumista suulliseen käsittelyyn käyttäen teknistä tiedonvälitystapaa.

Korkein oikeus on todennut viimeaikaisessa koronavirustilanteesta aiheutuvia poikkeusoloja koskevassa oikeuskäytännössään, että videoyhteyksien käyttäminen voi osaltaan mahdollistaa oikeudenkäyntien järjestämisen turvallisesti. Mainitusta korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevästi tuomioistuimien on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että poikkeusolot eivät ole itsessään peruste poiketa voimassa olevasta sääntelystä. (Ks. KKO 2021:5, kohta 16.)

Avustajan oikeus palkkioon arvioidaan oikeusapulaissa ja oikeusavun palkkioperusteista annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetyillä perusteilla. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella. Saman säännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun ohessa toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan ja asiakohtaisesta vähimmäispalkkiosta.

Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan avustajalle voidaan hänen vaatimuksestaan maksaa tehtävään käytetyn ajan perusteella maksettavan palkkion sijasta vähimmäispalkkio. Säännöksen 2 momentin mukaan käräjäoikeudessa suullisesti käsiteltävässä rikosasiassa vähimmäispalkkio on 415 euroa.

Arviointi tässä asiassa

Käräjäoikeuden tuomion perustelujen mukaan avustajalle oli annettu mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn Skype-yhteyden välityksellä. Käräjäoikeus on siten katsonut teknisin tiedonvälitystavoin eli Skype-kokouksena toteutettavan pääkäsittelyn soveliaaksi. A on uskottavasti kertonut, että hän oli X:n avustajana valmistautunut etäyhteyksin toimitettavaan pääkäsittelyyn ja varannut siihen aikaa. A:lla oli kuitenkin ollut teknisiä vaikeuksia liittyä Skype-kokoukseen. Kun yhteyttä ei ollut saatu toimimaan, A:lle oli tarjottu mahdollisuus käsittelyn lykkäämiseen, mutta tämä ei ollut pitänyt tarpeellisena osallistua käsittelyyn henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus on katsonut, ettei A:lle voitu maksaa palkkioasetuksen 7 §:n mukaista vähimmäispalkkiota, koska A ei ollut osallistunut käräjäoikeuden suulliseen käsittelyyn.

A:n valituksessaan esittämän mukaan käräjäoikeus ei ollut tarjonnut hänelle mahdollisuutta osallistua käsittelyyn henkilökohtaisesti.

Hovioikeus toteaa, että tapahtumainkulku on jäänyt edellä mainituilta osin epäselväksi. Epäselväksi on jäänyt niin ikään se, mistä etäyhteydessä ollut tiedonvälityksen ongelma on johtunut. Asiassa ei ole ilmennyt, että etäyhteyden toimimattomuus olisi johtunut A:n viaksi luettavasta syystä. Pääkäsittely on toteutettu siten, että avustaja on antanut päämiehensä puolesta kirjallisen vastauksen, ja käsittely on toimitettu ilman avustajan läsnäoloa.

Suullinen käsittely voidaan edeltä ilmenevästi toteuttaa teknistä tiedonvälitystapaa käyttäen, ja asianosaisen läsnäolo rinnastetaan tässä tapauksessa henkilökohtaiseen läsnäoloon. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että palkkioasetuksen säännöksen sanamuoto huomioon ottaen vähimmäispalkkio maksetaan lähtökohtaisesti vain, jos suullinen käsittely on tosiasiallisesti toteutunut. Vähimmäispalkkio sisältää korvauksen pääkäsittelyä edeltävästä avustamisesta, pääkäsittelyyn valmistautumisesta, asian hoitamisesta pääkäsittelyssä ja jälkitoimista.

Hovioikeus toteaa, että avustajan pääkäsittelystä pois jääminen on johtunut nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ongelmista teknisessä tiedonvälityksessä, joten olosuhteita voidaan näiltä osin verrata tilanteeseen, jossa avustaja olisi ehtinyt saapua tuomioistuimeen ja pääkäsittely peruutettaisiin hänestä riippumattomasta syystä. A on avustanut päämiestään jo esitutkinnassa, ja hän on ehtinyt valmistautua pääkäsittelyä varten sekä odottanut teknisellä yhteydellä pääkäsittelyn alkamista. Yhteyden avaamisen epäonnistuttua A on laatinut päämiehensä puolesta tuomioistuimelle kirjallisen vastauksen. Käytetyn ajan osalta olosuhteita voidaan siten verrata tilanteeseen, jossa avustaja olisi ainakin osittain osallistunut pääkäsittelyyn. Hovioikeus katsoo, että näissä olosuhteissa oikeusapulaissa tarkoitettuna kohtuullisena korvauksena avustajan tarpeellisista toimenpiteistä voidaan pitää A:n vaatimaa palkkioasetuksen 7 §:n mukaista vähimmäispalkkiota.

Tuomiolauselma

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

Asianajaja A:n arvonlisäverottomaksi palkkioksi vahvistetaan tehtävään käytetyn ajan perusteella maksettavan palkkion sijasta vähimmäispalkkio 415 euroa.

- - -

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Seppo Ovaskainen
Hovioikeudenneuvos Mirjami Paso
Hovioikeudenneuvos Jan Ylitapio

Ratkaisu on yksimielinen.


Lainvoimainen.