HelHO:2022:6

Arvioitavana oli metalliputkesta ja muista osista valmistettu ampuma-ase, joka ei muistuttanut ulkoisesti lainkaan perinteistä ampuma-asetta (niin kutsuttu kynäpistooli). Hovioikeus katsoi, että tällaista ampuma-asetta oli pidettävä ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna muuksi esineeksi naamioituna ampuma-aseena ja rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena erityisen vaarallisena ampuma-aseena. Arvioituaan, että tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, hovioikeus luki tällaista ampuma-asetta julkisella paikalla luvattomasti hallussapitäneen vastaajan syyksi törkeän ampuma-aserikoksen.

Rikoslaki 41 luku 2 § 1 mom. 1 kohta
Ampuma-aselaki 9 § 3 kohta

Vrt. THO:2020:6

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 8.12.2022 nro 149178

Valitus ja vastaus

Syyttäjä on valituksessaan vaatinut, että A:n syyksi kohdassa 1 luetaan ampuma-aserikoksen asemesta törkeä ampuma-aserikos. A:n hallusta oli takavarikoitu kahdesta metalliputkesta, jousesta, kolmesta pultista ja yhdestä mutterista itse valmistettu ase, jota oli pidettävä rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoitettuna erityisen vaarallisena ampuma-aseena. Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon, että ase oli löytynyt A:n hallusta julkisella paikalla Helsingin päärautatieasemalla.

A on vastauksessaan vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään. A:lta takavarikoitua asetta ei ollut tarkoituksellisesti naamioitu muistuttamaan jotain muuta esinettä kuin asetta.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut

Rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, jos ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ampuma-aserikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muun muassa muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta.

Ampuma-aselain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp s. 63) mukaan erityisen vaarallisena ampuma-aseena pidetään muun muassa muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta. Naamioidulla ampuma-aseella tarkoitetaan esityksessä kynäksi naamioitua pistoolia, kävelykepiksi tai sateenvarjoksi naamioitua kivääriä, salkuksi naamioitua konepistoolia ja vastaavia aseita. Muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituna aseena olisi esityksen mukaan pidettävä muutakin ampuma-asetta, josta on tarkoituksellisesti valmistettu ampuma-aseeksi ulkomuodoltaan epätyypillinen esine tarkoituksena harhauttaa asetta tarkasteleva henkilö pitämään sitä muuna esineenä kuin ampuma-aseena.

Hovioikeuskäytännössä niin kutsuttua kynäpistoolia on pidetty erityisen vaarallisena ampuma-aseena (Helsingin hovioikeus 8.6.2021 nro 124368 ja Helsingin hovioikeus 21.3.2022 nro 111526), joskaan hovioikeuskäytäntö ei ole tältä osin täysin yhteneväistä (Turun hovioikeus 10.9.2020 nro 132237, julkaisunumero THO:2020:6).

Kirjallisena todisteena esitetystä kuvasta (Helsingin poliisilaitoksen teknisen rikostutkimuskeskuksen ampuma-asetutkimusraportti 13.8.2020) voidaan todeta, että tutkittu ase ei lainkaan muistuta perinteistä ampuma-asetta. Raportin mukaan tutkittu ase oli kahdesta metalliputkesta, jousesta, kolmesta pultista ja yhdestä mutterista itse valmistettu. Raportin mukaan ase oli toiminut moitteettomasti suoritetussa koeammunnassa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että kysymyksessä on muuksi esineeksi naamioitu erityisen vaarallinen ampuma-ase.

Seuraavaksi on arvioitava, onko ampuma-aserikosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:57 todennut kokonaisarvostelusäännöksen sanamuodosta ilmenevän, että pelkästään törkeän tekomuodon jonkin ankaroittamisperusteen täyttyminen ei riitä rikoksen katsomiseen kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Joissakin tapauksissa ankaroittamisperusteen ilmenemistapa saattaa kuitenkin olla niin vahingollinen tai vaarallinen, että se jo sellaisenaan antaa aiheen arvioida rikoksen myös kokonaisuutena arvioiden törkeäksi.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu törkeän ampuma-aserikoksen osalta, että törkeysperusteen ollessa käsillä tekoa on lähtökohtaisesti pidettävä törkeänä, jollei ole olemassa törkeysarvostelua vastaan puhuvia syitä. Jos yksikin törkeysperuste on käsillä, tapaukseen tulee liittyä sellaisia tekoa lieventäviä seikkoja, joiden perusteella tekoa ei pidetäkään kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Ks. Frände ym. 2018, Keskeiset rikokset, s. 1043.)

Hovioikeus katsoo, ettei tekoon liity tässä tapauksessa lieventäviä, erityisesti törkeysarvostelua vastaan puhuvia seikkoja. A on pitänyt erityisen vaarallista ampuma-asetta hallussaan vilkasliikenteisellä yleisellä paikalla Helsingin päärautatieasemalla. Edellä todetusti ase on ollut moitteettomasti toimiva. Näissä olosuhteissa ei lieventävänä seikkana voida pitää sitä, että A:n hallussa ei ole ollut aseeseen sopivia patruunoita, koska pelkkien patruunoiden hallussapito jo yksinkin voi täyttää ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön.

A on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti. Käräjäoikeuden syyksilukemista on siten muutettava.

Hovioikeuden tuomiolauselma

Vastaaja A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos

1. Törkeä ampuma-aserikos
25.07.2020
Rikoslaki 41 luku 2 § 1 / 1
Ampuma-aselaki 9, 18 §

– –

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Tarja Raiskinen
Hovioikeudenneuvos Kati Lavi-Waltari
Asessori Anssi Rantala

Ratkaisu on yksimielinen.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 8.4.2022 nro 115274

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Törkeä ampuma-aserikos
Rikoslaki 41 luku 2 § 1
Ampuma-aselaki 9 §, 18 §
25.07.2020 Helsinki

– –

A on ampuma-aselain vastaisesti luvattomasti pitänyt hallussaan 0.22 kaliiperin kynäpistoolia tai muuksi esineeksi eli putkeksi naamioitua ampuma-asetta. A:n hallusta on takavarikoitu kahdesta metalliputkesta, jousesta, kolmesta pultista ja yhdestä mutterista itse valmistettu ase kaliiperissa .22.

Ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on ollut erityisen vaarallinen ampuma-ase, koska ase on muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, ottaen huomioon aseen löytyminen A:n hallusta Helsingin rautatieasemalla turvallisuustarkastuksen yhteydessä.

Vastaus

A on tunnustanut syytekohdan 1 osalta pitäneensä hallussaan .22 kaliiperin pistoolia ja myöntänyt syyllistyneensä ampuma-aserikokseen. A on kiistänyt, että kysymys olisi ollut kynäpistoolista tai muuksi esineeksi naamioidusta ampuma-aseesta. Joka tapauksessa teko ei ole kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon, että A:lla ei ole ollut hallussaan patruunoita kyseiseen pistooliin.

Käräjäoikeuden ratkaisun perustelut

Asiassa on riidatonta, että A on pitänyt hallussaan .22 kaliiperin asetta. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko ase ollut kynäpistooli tai muuksi esineeksi naamioitu ampuma-ase ja siten erityisen vaarallinen ampuma-ase.

Rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 kohdan mukaan ampuma-aserikosta on pidettävä törkeänä muun muassa silloin, kun rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Erityisen vaarallinen ampuma-ase on määritelty ampuma-aselain 9 §:ssä. Sen nyt esillä olevan 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta. Sanotun säännöksen esitöissä todetaan, että muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioidulla ampuma-aseella tarkoitetaan kynäksi naamioitua pistoolia, kävelykepiksi tai sateenvarjoksi naamioitua kivääriä, salkuksi naamioitua konepistoolia ja vastaavia aseita. Muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituna aseena olisi esityksen mukaan pidettävä muutakin ampuma-asetta, josta on tarkoituksellisesti valmistettu ampuma-aseeksi ulkomuodoltaan epätyypillinen esine tarkoituksena harhauttaa asetta tarkasteleva henkilö pitämään sitä muuna esineenä kuin ampuma-aseena (HE 83/1997 vp s. 63).

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta ilmenee, että ase on ollut pituudeltaan noin 18 senttimetriä ja leveydeltään noin pari senttimetriä. Ase on valmistettu itse kahdesta metalliputkesta, jousesta, kolmesta pultista ja yhdestä mutterista. Ase on ollut toimintakuntoinen.

Aseen ulkomuotoon nähden kysymys ei ole ollut sellaisesta esineestä, jota tyypillisesti pidetään yleiskielen mukaisena ampuma-aseena. Mikään asiassa esitetty seikka ei kuitenkaan puhu sen puolesta, että kyseinen ase olisi tarkoituksellisesti valmistettu ja naamioitu muuksi esineeksi toisen henkilön harhauttamistarkoituksessa. Valokuvan perusteella ase ei etenkään sen koko huomioon ottaen ole selvästi kynän näköinen tai kaltainen eikä muutenkaan malliltaan juuri muistuta kynää. Ase on ulkomuodoltaan jossain määrin putkimainen, mutta ei kuitenkaan muistuta selvästi mitään tiettyä yksilöitävissä ja tunnistettavissa olevaa esinettä. Se seikka, että ampuma-aseeksi tarkoitettu esine ei ole omiaan herättämään mielikuvaa ampuma-aseesta, ei itsessään anna aihetta tehdä päätelmää esineen olevan ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukainen muuksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu ampuma-ase, jos esine ei selvästi muistuta jotain muuta esinettä.

Edellä lausutun perusteella käräjäoikeus katsoo johtopäätöksenään, ettei kysymyksessä oleva ase ole lain tarkoittamalla tavalla erityisen vaarallinen ampuma-ase. A on siten syyllistynyt perusmuotoiseen ampuma-aserikokseen. Syyte hylätään enemmälti.

– –

Käräjäoikeuden tuomiolauselma

Vastaaja A

Syyksi luettu rikos

1. Ampuma-aserikos
25.07.2020
Rikoslaki 41 luku 1 § 1

– –

Asian on ratkaissut käräjätuomari Salli Lindstedt.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja
valituksen tekemiseen päättyy 06.02.2023.